66. Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet (arviomääräraha)

Momentille esitetystä 10 miljoonan euron lisäyksestä on saadun selvityksen mukaan tarkoitus käyttää miljoona euroa momentin selvitysosassa todettuun vapaaehtoisrahoitukseen YK:n Irakin turvajoukoille.

Tarkoituksena on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien perusteella valmistautua YK:n paluuseen Irakiin. Myös suojaamistoiminnasta on annettu erillinen päätöslauselma. Irakiin on tarkoitus perustaa noin 1 800 hengen vahvuinen suojajoukko YK:n henkilökunnan, rakennusten ja toimintojen suojaamiseksi. Turvajoukko olisi YK:n mandatoima, monikansallisten joukkojen komentajan alaisuudessa toimiva erillinen joukko.

YK:n pääsihteeri on esittänyt EU-maille tukipyynnön turvajoukkojen perustamiseksi. Pyynnön mukaan apu voisi olla taloudellista tukea, joukkoja tai muuta. YK on vahvistanut rahaa tarvittavan EU-maista kaikkiaan noin 21,5 miljoonaa euroa, jotta toiminta saataisiin käyntiin. Kyse on joukosta aiheutuvista palkka- ja majoituskuluista ensimmäisenä toimintavuotena.

EU-maat pitävät YK:n tukemista Irakissa tärkeänä ja ovat olleet päätymässä nimenomaan taloudelliseen tukeen. Saadun selvityksen mukaan 10 EU-maata on ilmoittanut antavansa rahallista tukea YK:n suojajoukoille. Kansallista tukea on koossa tällä hetkellä noin 12 miljoonaa USD.

Valtiovarainvaliokunta ei näe estettä sille, että momentin määrärahasta käytetään edellä todettu osuus vapaaehtoisrahoituksena YK:n Irakin turvajoukoille, mikäli tämä poliittisesti ja eduskunnan päättämien linjausten mukaisesti nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

74. Rakentaminen (siirtomääräraha 3 v)

Perustelujen selvitysosan mukaan momentille esitetty 550 000 euron lisämäärärahan tarve aiheutuu Porkkalan merivartioaseman rakentamiskustannusten noususta.

Rajavartiolaitokselle myönnettiin vuoden 2003 talousarviossa 1 770 000 euron rakentamisvaltuus Porkkalan merivartioaseman rakentamiseen. Rakenteilla on Helsingin merivartioalueen keskeinen merivartioasema, johon keskitettäisiin merivartioalueen tekninen valvonta (aluevalvomo). Samalla poistetaan puutteet Raja- ja merivartiokoulun merellisten toimintojen harjoitustiloissa.

Tarjousten perusteella kokonaisurakkahinnaksi tulee saadun selvityksen mukaan 2 320 000 euroa. Rakentamisvaltuuden mukainen kustannusarvio ylittyy siten 550 000 eurolla eli 24 prosentilla.

Valtiovarainvaliokunta pitää kustannusarvion ylittymistä merkittävänä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viime aikoina tehdyt rakennushankkeiden kustannusarviot ovat poikkeuksetta ylittyneet. Tilastokeskuksen mukaan rakentamiskustannusten nousuvauhti on viime aikoina kiihtynyt. Porkkalan merivartioasemahankkeessa kustannusarvion ylittymiseen vaikuttaa lisäksi pääkaupunkiseudun erittäin vilkas rakennustilanne.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus ehdottaa momentin käyttöperusteluja muutettavaksi siten, että Suomen sotataloudellisen valmiuden kehittämiseksi myönnetyn 168 000 000 euron suuruisen tilausvaltuuden (STALVA) käyttöperusteluja muutetaan siten, että tilausvaltuudella voidaan hankkia ulkomailla valmistettuja tykistön ja kranaatinheittimistön kuorma-ammuksia. Edellytyksenä on, että kotimainen puolustusvälineteollisuus on näissä hankinnoissa osavalmistajana tarkoituksenmukaisella tavalla.

STALVA-tilausvaltuuden tarkoituksena on ollut muun muassa toteuttaa hankkeita, joilla tuetaan kotimaisen puolustusmateriaaliteollisuuden teknologioiden hallintaa, järjestelmäintegraation osaamista ja tuotannon säilymismahdollisuuksia kriittisillä osaamisalueilla. Samoin tilausvaltuuden avulla on määrä parantaa ampumatarvikkeiden huoltovarmuustilannetta.

STALVA-tilausvaltuudesta noin 19 miljoonaa euroa on suunniteltu käytettäväksi tykistön ja kranaatinheittimistön kuorma-ammushankintaan. Kotimaisen puolustusvälineteollisuuden osuus olisi arvion mukaan noin 40 prosenttia kuorma-ammushankinnan kokonaisarvosta.

Kotimainen puolustusvälineteollisuus ei ole pitänyt kuorma-ammusten kokoonpanon siirtämistä Suomeen tarkoituksenmukaisena hankintasuunnitelman mukaisilla ammusmäärillä. Kokoonpanolinjan perustaminen olisi kokonaiskustannuksiltaan noin 35 miljoonaa euroa suurempi kuin vaihtoehtona oleva maksimaalinen komponenttivalmistus.

Eduskunta on edellyttänyt, että vähintään 50 prosenttia puolustusvoimien materiaalihankinnoista suuntautuu kotimaahan ottaen huomioon vastakaupat ja materiaalin elinjaksokustannukset, mihin myös hallitus on sitoutunut. Tästä on syytä pitää kiinni jatkossakin. Tämä edellyttää kuitenkin, että kotimainen puolustusvälineteollisuus huolehtii teknologisesta valmiudestaan vastata kasvaviin haasteisiin. Panostuksella tutkimukseen ja tuotekehittelyyn on pyrittävä siihen, että teollisuus voi jatkossa osallistua hankintoihin sekä itsenäisesti että eurooppalaisen teollisuuden merkittävänä yhteistyökumppanina.

41. VPU Pukutehdas Oy:n tukeminen (siirtomääräraha 2 v)

VPU Pukutehdas Oy on saadun selvityksen mukaan tehnyt tappiollisen tuloksen viiden viimeksi kuluneen vuoden aikana. Kuluvan vuoden alussa yhtiön maksuvalmius romahti ja yhtiö joutui kaikilla talouden mittareilla arvioituna kriisiin. Toiminnan jatkamiselle ei liiketalouden ja markkinoiden näkökulmasta nähty edellytyksiä. Yhtiö päätettiin ajaa hallitusti alas niin, ettei se ajautuisi konkurssiin, jolloin työntekijät olisivat jääneet ilman irtisanomisajan palkkoja.

Lisätalousarviossa esitetään 2,7 miljoonan euron määrärahaa yhtiön rahoitusasemaa helpottaviin toimenpiteisiin, kuten lainojen ja muiden velkojen erääntyneisiin lyhennyksiin ja korkoihin sekä työntekijöiden irtisanomisajan palkkoihin, siltä osin kuin yhtiön omat varat eivät riitä näiden velkojen maksamiseen.

Yhtiön alasajo on valiokunnan saaman selvityksen mukaan edennyt suunnitelmien mukaan. Näin ollen esitetty määräraha riittänee yhtiön velvoitteiden hoitamiseen.

Valiokunta pitää VPU Pukutehdas Oy:n toiminnan lopettamista valitettavana. Lopettaminen on pitkälle seurausta siitä, ettei tappiolliseen kehitykseen puututtu ajoissa ja ryhdytty riittäviin toimenpiteisiin. Valiokunta katsookin, että myös valtion suoranaisesti tai välillisesti omistamien yhtiöiden johtamiseen on tällaisten tapausten estämiseksi kiinnitettävä kasvavaa huomiota.

44. Satovahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 3 v)

Valtion satovahinkojärjestelmän kautta voidaan viljelijöille maksaa satovahinkokorvauksia poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamista vahingoista kasvuvaiheessa olevalle sadolle. Järjestelmästä voidaan hakea korvauksia sekä viljelykasveille aiheutuneista talvituhoista että kasvukauden aikaisista, kasvavalle tai korjuuvaiheessa olevalle sadolle aiheutuneista määrällisistä tai laadullisista tuhoista. Korvauksia voi hakea myös poikkeuksellisen tulvan tai poikkeuksellisen runsaiden sateiden aiheuttaman märkyyden takia kylvämättä jäämisestä johtuvista vahingoista.

Kuluva vuosi on ollut selvästi tavanomaista sateisempi monissa osin Suomea. Pahimmin rankkasateista kärsineitä alueita ovat Uudenmaan, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueet.

Korvattavien satovahinkojen kokonaismäärän arvioidaan saatavissa olevien tietojen mukaan nousevan noin 27 miljoonaan euroon. Todellinen satovahinkojen määrä on vielä tätäkin huomattavasti suurempi, sillä tietojärjestelmissä eivät näy viljelijöiden omavastuurajan (30 %) alle jäävät vahingot. Korvattavista vahingoista aiheutuvien satovahinkolain mukaisten korvausten arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden talousarvioon varattu 3 400 000 euron määräraha ja vuoden 2003 määrärahasta käyttämättä olevat noin 710 000 euroa eivät riitä satovahingoista aiheutuvien vahinkojen korvausten maksuun. Lisämäärärahaa korvauksiin tarvitaan 13 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeriöltä saadun selvityksen perusteella momentille lisätään hallituksen esityksessä olevan 9 000 000 euron lisäksi 4 000 000 euroa.

Valiokunta kiirehtii maksatuksia erityisesti tulvista pahiten kärsineillä alueilla. Toivottavaa olisi, että valtaosa korvauksista voitaisiin maksaa jo tämän vuoden puolella.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 13 000 000 euroa.

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Momentille on esitetty miljoonan euron lisäystä sekä määrärahaan että myöntämisvaltuuteen. Lisävaltuus ja lisämääräraha aiheutuvat muun muassa nuoren metsän hoitotöistä, energiapuun korjuusta ja haketuksesta.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriö esitti jo kuluvan vuoden ensimmäisen lisätalousarvion valmistelun yhteydessä sekä momentin määrärahan että myöntämisvaltuuden lisäystä. Jo vuoden alusta lähtien on ollut nähtävissä, että vuodelle 2004 varattu valtion tuki metsänparannustöihin ei riitä koko vuodeksi, koska viime vuodelta siirtyneiden töiden maksatukset veivät alkuvuonna merkittävän osan tämän vuoden määrärahoista. Samalla tavalla kuluvan vuoden töitä joudutaan rahoittamaan ensi vuoden määrärahoista. Metsäkeskukset ovat arvioineet, että vuonna 2004 tehtävistä töistä jäisi lisätalousarvion hyväksymisen jälkeen vuonna 2005 rahoitettavaksi näitä töitä 5,2 miljoonan euron edestä.

Saadun selvityksen mukaan vielä vuonna 2002 oli käytettävissä vuodelta 2001 siirtyneitä metsänparannusvaroja noin 12 miljoonan euron verran. Tällöin metsänparannustoimintaan käytettiin yhteensä 59,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2003 valtion tuki metsänparannustoimintaan nousi 68,8 miljoonaan euroon. Vuonna 2004 tähän tarkoitukseen olisi hallituksen esittämä lisämääräraha huomioon ottaen käytettävissä 63,895 miljoonaa euroa.

Nuoren metsän hoidon, energiapuun korjuun ja haketuksen lisääntyminen ovat seurausta vuosien 1998—2002 nuoren metsän hoidon kampanjasta, jolla metsänomistajia innostettiin metsien hoitoon. Energiapuun korjuumenetelmät ovat kehittyneet merkittävästi, ja energiapuun käyttökohteita on syntynyt lisää, joten nuoren metsän hoitokohteilta saatavan energiapuun kysyntä on viime vuosina kasvanut voimakkaasti.

Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt energiapuun tukeen ja energiapuuketjulogistiikkaan huomiota useassa yhteydessä, viimeksi kuluvan vuoden ensimmäisestä lisätalousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 10/2004 vp. Valiokunta on pitänyt ongelmana sitä, että energiapuun käytön lisäämiseksi kaavaillut toimet on tarkoitus rahoittaa puun tuotannon kestävyyden turvaamiseen tarkoitetulta momentilta, joka on jo tähän saakka osoittautunut riittämättömäksi tarpeeseen nähden.

Eduskunta on edellyttänyt energiapuun korjuun ja haketuksen tuen piirin laajentamista koskevan lain muutoksen hyväksyessään, että valmistelut kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain kokonaisuudistukseksi käynnistetään. Uudistuksen lähtökohtana tulee olemaan metsänparannustoiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin ja turhan byrokratian karsiminen.

Valtiovarainvaliokunta katsoo, että metsien hoidon ja käytön suotuisasta kehittämisestä on syytä huolehtia myös jatkossa. Mikäli metsänhoidon yhteydessä on korjattavissa energiapuuta, voidaan sen korjuuta ja haketusta tukea erikseen tarkoitukseen varattavalla määrärahalla. Johdonmukaisena jatkona eduskunnan aiemmille linjauksille valiokunta tukee kaikkia toimia, joilla energiapuun käyttöä voidaan lisätä.

Edellä olevan perusteella momentille lisätään 1 000 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluissa olevaa myöntämisvaltuutta lisätään 1 000 000 eurolla hallituksen esittämää enemmän.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 2 000 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja muutetaan siten, että vuonna 2004 saa tehdä kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain (1094/1996) mukaisia tukipäätöksiä enintään 68 500 000 eurolla, mistä saa aiheutua valtiolle menoja myös myöhempinä vuosina.

42. Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen (siirtomääräraha 2 v)

Euroopan unionin komissio antoi aikoinaan Suomelle luvan maksaa ammattikalastajille korvauksia hylkeiden aiheuttamista saalisvahingoista vuosilta 2000—2001. Tarkoitukseen varattiin ainoastaan 1,7 miljoonaa euroa, kun vahingot nousivat luotettavan selvityksen mukaan noin 7,4 miljoonaan euroon. Valtiovarainvaliokunnan lausumaehdotuksen pohjalta eduskunta edellytti kuluvan vuoden talousarvion käsittelyn yhteydessä, että hallitus käynnistää komission kanssa neuvottelut hyljevahinkokorvausten loppuerien maksatuksesta ja esittää tarvittavat lisämäärärahat tarkoitukseen lisätalousarviossa.

Maa- ja metsätalousministeriö on sittemmin käynyt komission kanssa asiasta neuvotteluja ja saanut pidennystä maksatusten määräaikaan. Komissiolle ilmoitetun toimenpiteen talousarvio oli 2,6 miljoonaa euroa ja toimenpiteen aiempi määräaika umpeutui 13.5.2003. Neuvottelujen lopputulos mahdollistaisi saadun selvityksen mukaan 1,5 miljoonan euron lisämaksatukset. Hallitus on nyt ehdottanut momentille lisättäväksi tästä summasta miljoona euroa. Valiokunta ehdottaa tämän lisäksi momentille lisättäväksi vielä 500 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 500 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 207/2004 vp)

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Vöyrinjoki on tulvinut säännöllisesti jo useiden vuosikymmenten ajan. Suuret tulvat kuluvan vuoden elokuussa johtivat vahinkoihin, joiden yhteismäärän arvioidaan nousevan noin 5,5 miljoonaan euroon. Vahingot olisi suureksi osaksi voitu välttää, jos Vöyrinjoki olisi perattu.

Vöyrinjoen hankkeella ei vielä viime keväänä ollut lainvoimaista lupaa, joten hanke ei myöskään sisältynyt maa- ja metsätalousministeriön talousarvioehdotukseen vuodelle 2005. Ministeriö on kuitenkin pitänyt Vöyrinjoen tulvasuojelu- ja kunnostushankkeen toteutusta ja rahoitusta tärkeänä. Lupapäätöksen saatua lainvoiman ministeriön lähtökohtana on ollut priorisoida hanke muihin uusiin hanke-esityksiin verrattuna. Hankkeen toteutusta on pidettävä kiireellisenä kuluvan kesän rankkasadetulvan aiheuttamien suurten vahinkojen jälkeisessä tilanteessa. Hankkeen avulla tulvahaitat vähenisivät kunnan keskeisillä viljelysalueilla ja keskustaajaman 40 talouskeskuksen suojaustaso paranisi.

Edellä olevan ja lisätalousarvioaloitteen LTA 56/2004 vp perusteella momentille ehdotetaan lisättäväksi 300 000 euroa Vöyrinjoen tulvasuojelu- ja kunnostushankkeen aloittamiseen.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 2 100 000 euroa.

Lisäksi momentin perusteluja täydennetään siten, että määrärahasta osoitetaan 300 000 euroa Vöyrinjoen tulvasuojelu- ja kunnostushankkeen aloittamiseen. (Uusi)

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentille ehdotetaan lisättäväksi 878 000 euroa, josta 500 000 euroa osoitetaan sateiden vaurioittamien teiden peruskorjaukseen. Poikkeuksellisen sateinen kesä on aiheuttanut tuntuvia vaurioita etenkin alemmalle tieverkolle. Tiehallinnon arvion mukaan vaurioiden korjaamisesta aiheutuu tiepiireille kaiken kaikkiaan noin 2 miljoonan euron kustannukset.

Valiokunta pitää ehdotettua määrärahan lisäystä riittämättömänä syntyneisiin vaurioihin nähden ja lisää momentille 500 000 euroa sateiden vaurioittamien teiden peruskorjauksen tehostamiseksi.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 378 000 euroa.

(2. kappale kuten HE 207/2004 vp)

78. Eräät tiehankkeet (arviomääräraha)

Vt 5 Joroinen—Varkaus-hankkeen sopimusvaltuutta korotetaan yhdellä miljoonalla eurolla, mikä johtuu muun muassa maanpuolustuksen tarpeisiin rakennettavan varalaskupaikan sisällyttämisestä hankkeeseen. Lisämäärärahan tarve on 2,2 miljoonaa euroa. Kyseinen tiehanke on käynnistetty vuoden 2003 talousarviossa, ja sen on määrä valmistua ensi vuonna.

Valiokunta korostaa eri hallinnonalojen yhteistyön merkitystä ja pitää tärkeänä, että hankkeet suunnitellaan alusta pitäen mahdollisimman kokonaisvaltaisesti eri ministeriöiden tarpeet huomioon ottaen.

79. Jälkirahoitus-, kokonaisrahoitus- ja elinkaarirahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Orivesi—Muurame-tiehanke käynnistettiin vuoden 2001 talousarviossa ja sen sopimusvaltuudeksi hyväksyttiin noin 43,7 miljoonaa euroa. Hankkeen lopulliset kustannukset nousivat kuitenkin noin 3,7 miljoonaa euroa ennakoitua korkeammiksi. Saadun selvityksen mukaan syynä sopimusvaltuuden ylitykseen olivat muun muassa poikkeuksellisen suuret ja ennakoimattomat lisätyöt, sopimusvaltuuteen nähden liian korkeat sopimushinnat sekä hankintamenettely, josta tilaajalla ja tuottajalla ei ollut riittävästi kokemusta.

Hanke on kokonaisuudessaan valmistunut ja tieosuus on avattu liikenteelle. Sopimusvaltuuden ylitykseen liittyvä selvitystyö on vielä kesken liikenne- ja viestintäministeriössä. Valiokunta katsoo, että tässä vaiheessa ei ole perusteita eikä tarvetta sopimusvaltuuden korottamiseen.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota liikennehankkeiden nykyiseen varsin kankeaan ja joustamattomaan budjetointimenettelyyn.

Suuret liikennehankkeet tilataan laajoina kokonaisuuksina, joihin sisältyy sekä hankkeen suunnittelu että toteutus. Kun hankkeen aloittamisesta päätetään, sille myönnetään talousarviossa sopimusvaltuus. Sen jälkeen talousarviossa myönnetään vuosittain määräraha, joka arvioidaan tarvittavan hankkeen etenemiseen budjettivuoden aikana.Sopimusvaltuuden oikean tason määritteleminen voi olla hankalaa, sillä hankkeen lopullinen hinta määräytyy vasta kilpailutusten yhteydessä. Myöskään hankkeen etenemistä ja vuosittaista määrärahatarvetta ei aina pystytä arvioimaan riittävällä tarkkuudella talousarviossa. Tästä johtuen hankekohtaisia määrärahoja joudutaan usein lisäämään tai vähentämään lisätalousarvion yhteydessä. Eduskunta päättää näistä määrärahamuutoksista, vaikka muutokset tapahtuvat eduskunnan hyväksymän sopimusvaltuuden puitteissa.

Valiokunta pitää hyvänä, että hankintamenettelyjä on kehitetty, sillä uudistuksilla on saatu aikaan selkeitä säästöjä ja parannettu toiminnan tehokkuutta ja tuottavuutta. Nykyinen hankintamenettely on kuitenkin joustamaton ja edellyttää sekä hankekohtaiseen valtuuteen että vuosittaiseen määrärahatasoon tarvittavien pientenkin muutosten tuomista eduskunnan käsiteltäväksi. Hankintamenettely ei myöskään aina johda tarkoituksenmukaiseen ja taloudellisesti optimaaliseen lopputulokseen väylähankkeiden kokonaisuuden kannalta.

Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee mahdollisimman pian selvittää mahdollisuudet muuttaa isojen kehittämisinvestointien sopimusvaltuuskäytäntöä siten, että hankintamenettelyt olisivat nykyistä joustavampia ja kustannustehokkaampia.

46. Avustus telakkateollisuuden kilpailuedellytysten turvaamiseksi (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan lisättäväksi n. 13,6 miljoonaa euroa avustusten maksamiseen suomalaisille telakkayhtiöille uusien aluksien rakentamiseen ja peruskorjauksiin. Avustus perustuu EU:n telakkatukiasetukseen, jonka mukainen väliaikainen tukijärjestelmä on voimassa 31.3.2005 saakka. Avustuksen suuruus voi olla enintään 6 prosenttia aluksen sopimushinnasta.

Euroopan osuus maailman laivanrakennusmarkkinoista on jatkuvasti pienentynyt ja tuotanto on siirtynyt yhä enemmän EU:n ulkopuolelle. Suomessa on ensi vuoden alusta lähtien vain yksi merkittävä laivanrakennusyritys. Telakkahenkilöstön määrä on myös laskenut voimakkaasti.

Telakkateollisuudella on alan supistumisesta huolimatta selkeä työllistävä vaikutus, sillä telakat työllistävät myös huomattavan määrän alihankkijoita. Saadun selvityksen mukaan yhtä telakkatyöpaikkaa kohden on alihankintatyössä jopa 3,8 työntekijää. Nyt kyseessä olevien alustilausten työllistävä vaikutus on noin 1 500 henkilötyövuotta.

Valiokunta pitää avustuksen myöntämistä tärkeänä työllisyyden ja telakkateollisuuden kilpailukyvyn kannalta. Valiokunta korostaa myös sitä, että laivanrakennusalan ja siihen liittyvän alihankintatyön menestys perustuu innovaatioihin ja pitkäjänteisen kehitystyön aikaansaamaan osaamiseen. Laivanrakennusalaan liittyvä osaaminen on myös kilpailukykyinen vientituote. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomessa rakennettavien laivojen kotimaisuusaste säilyy korkeana, jolloin voidaan paitsi parantaa työllisyyttä myös vahvistaa suomalaista osaamista.