Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Hallituksen esityksessä on kysymys yksinomaan pienvoimaloille myönnetyn valtion tuen jatkamisesta saman suuruisena ja samoilla perusteilla kuin nykyisinkin. Tuki on tarkoitus säätää toistaiseksi voimassa olevaksi, mutta muita muutoksia lakiin ei esitetä.

Esitettyjä muutoksia on pidetty valiokunnan asiantuntijakuulemisessa kaikin osin myönteisinä. Samalla valiokunnan kuulemat tahot ovat kuitenkin tuoneet esiin tarpeen lisätä tuen määrää tai laajentaa sen soveltamisalaa monin eri tavoin. Esimerkiksi Suomen Tuulivoimayhdistys ry on pitänyt tuulivoiman saamaa tukea alhaisena verrattuna niihin tavoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut ilmastostrategiassaan ja uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelmassaan. Yhdistyksen mukaan Suomi myös hyödyntää huomattavan vähän tuulipotentiaaliaan, vaikka maamme ilmasto, laajuus, saaristo sekä merialueiden mataluus luovat hyvät edellytykset tuulivoiman laajamittaiselle käytölle. Suurimpana ongelmana yhdistys pitää tuulivoiman kannattamattomuutta energiamarkkinoilla. Nykyinen investointituki ja verotuki eivät riitä sen mukaan tekemään tuulivoimasta tuottavaa.

Valiokunnan kuulema Vapo Oy on niin ikään tuonut esiin tarpeen uudistaa energiaverotusta nyt esitettyä laajemmin. Sen mielestä teollisuuden jätepuun, metsähakkeen ja kierrätyspolttoaineiden käyttö edellyttää rinnalleen tasalaatuisen, saatavuudeltaan varman ja hinnaltaan vakaan tukipolttoaineen, kuten turpeen. Turve on myös huoltovarmuutta ja työllisyyttä edistävä paikallinen polttoaine, jonka käyttö yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa edistää puun, peltoenergian ja kierrätyspolttoaineen käyttöä. Vapo Oy esittääkin verottomuusetua tai verotukea lämmön tuotantoon käytettävälle turpeelle yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa, valmisteveron perimistä lämmön tuotannossa vain 25 000 MWh:a ylittävältä turpeen käyttömäärältä sekä laajennettua pienvoimalatukea.

Energiaverotuksen tarkistustyöryhmä.

Valtiovarainministeriön 14.1.2000 asettaman ja 15.5.2001 työnsä päätökseen saaneen Energiaverotuksen tarkistustyöryhmän (VM:n työryhmämuistioita 16/2001) mukaan energiaverotus on yksi tärkeimpiä energiatalouden ohjauskeinoja. Energiaverotuksella on valtiontaloudellisten tavoitteiden lisäksi pyritty ohjaamaan kehitystä ympäristön kannalta myönteiseen suuntaan ja turvaamaan kotimaisten energialähteiden kilpailukyky. Toisaalta energiamarkkinoiden avaaminen on asettanut energiaverotukselle uusia vaatimuksia, eikä energiaverotusta voidakaan työryhmän mukaan sovittaa ristiriidatta kaikkia tavoitteita palvelevaksi.

Työryhmä on tarkastellut niitä keskeisimpiä ongelmakohtia, joita vuonna 1997 uudistetussa energiaverolainsäädännössä on ilmennyt. Nämä liittyvät eritoten yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden jakoon verottomaan käyttöön sähkön tuotannossa ja verolliseen käyttöön lämmön tuotannossa. Samanlainen polttoaineiden jako-ongelma liittyy myös puuperäisillä polttoaineilla tuotetun sähkön tukeen, sillä muilla polttoaineilla tuotettu sähkö ei kuulu tuen piiriin.

Muita toimikunnan esiin nostamia ongelmakohtia ovat mm. eräät epätarkoiksi tai puutteellisiksi osoittautuneet keskeiset määritelmät sekä sähkön veroporrastus erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa samaan sähköliittymään kuuluvista yrityksistä toinen harjoittaa toimintaa, joka ei kuulu alennetun veroluokan piiriin. Myös energiaverotuksen tuet kaipaavat työryhmän mielestä selkiinnyttämistä monilukuisuutensa ja osittaisen päällekkäisyytensä vuoksi.

Työryhmä pitää voimassa olevaa energiaverotusta kaiken kaikkiaan monimutkaisena ja vaikeaselkoisena. Sen mielestä siinä eivät toteudu enää kaikilta osin tyydyttävällä tavalla valmisteverotuksen eräät keskeiset periaatteet, kuten yksinkertaisuus ja ennalta-arvattavuus. Työryhmä toteaakin, että energiaverotuksen kanssa työskentelevät eri tahot ovat yksimielisiä siitä, että säännöksiä ja verotuskäytäntöä on mahdollisuuksien mukaan täsmennettävä ja selvennettävä.

Työryhmän mielestä eräänä syynä ongelmiin on ollut se, että monimutkaisen lainsäädännön valmistelulle on jäänyt käytännössä vain vähän aikaa. Energiaverotukseen on tehty lisäksi useita perättäisiä muutoksia, mikä on vaikeuttanut ennestään verovelvollisten sopeutumista ja verotuksen toimittamista.

Työryhmä on esittänyt omat uudistusehdotuksensa tarkastelun kohteina olleisiin kysymyksiin.

Energiaverotukseen liittyvät selvitys- ja valmistelutoimet 2001—2002.

Valtiovarainministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö ovat todenneet lausunnoissaan, että eräät valiokunnan asiantuntijakuulemisessa esille tulleet ehdotukset sisältyvät hallituksen ensi vuodeksi kaavailemiin uudistuksiin. Näitä ovat esimerkiksi tuen laajentaminen kierrätyspolttoaineilla ja biokaasulla tuotetulle sähkölle sekä metsähakkeella tuotetun sähkön tuen nostaminen samaksi kuin tuulivoimalla. Valmisteilla on myös tuen ulottaminen kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotetulle sähkölle. Näiden lisäksi on tarkoitus selkiinnyttää myös yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon verotussäännöksiä. Samassa yhteydessä on tarkoitus eräin edellytyksin nostaa myös turpeen verottoman käytön alarajaa 25 000 MWh:iin ja muuttaa käytäntöä siten, että vero maksetaan vain tämän ylimenevältä osalta.

Hallituksen kaavailemat uudistukset perustuvat kansallisessa ilmastostrategiassa esitettyihin toimenpiteisiin ja Energiaverotuksen tarkistustyöryhmän ehdotuksiin. Valtiovarainministeriö ja kauppa- ja teollisuusministeriö ovat sopineet keskinäisestä toimintalinjastaan, johon kuuluu mm. se, että energiaverotukia koskevat muutokset ja laajennukset sekä energiaverotukia koskevat tarkistukset valmistellaan niin, että hallituksen esitys voidaan antaa vuonna 2002. Uudet säännökset tulisivat voimaan viimeistään vuonna 2003.

Kumpikin ministeriö on korostanut käsiteltävien kysymysten huolellisen selvittämisen ja valmistelun merkitystä. Vireillä on lisäksi niiden vireille panemia eräitä tutkimus- ja selvityshankkeita, joilla tavoitellaan pitkäjänteistä energiapoliittista linjaa mm. Kioton pöytäkirjan tavoitteiden toteuttamiseksi. Selvityksissä etsitään myös vaihtoehtoisia tukijärjestelmiä uusiutuvilla energialähteillä tuotetulle sähkölle (esim. ostovelvoitteisiin ja vihreisiin sertifikaatteihin perustuvat järjestelmät).

Valiokunta katsoo edellä esitetyn selvityksen perusteella, että energiaverotuksen sisällölliset uudistukset on syytä tehdä huolellisen valmistelun ja energiapoliittisiin linjauksiin perustuvan kokonaistarkastelun perusteella. Valiokunnan kuulemien tahojen esiin tuomat näkökohdat tulevat saadun selvityksen mukaan tarkasteltavaksi hallituksen valmistelutyössä ensi vuoden aikana. Tähän nähden ja huomioon ottaen lakiesitykseen liittyvät aikataulusyyt, valiokunta puoltaa lakiesityksen hyväksymistä sellaisenaan.

Valiokunta katsoo, etteivät sen käsittelemät lakialoitteet anna tässä vaiheessa aihetta toimenpiteisiin ja on päätynyt niiden osalta siten kielteiselle kannalle. Valiokunta esittää kuitenkin hyväksyttäväksi lausumaehdotuksen, jossa edellytetään hallituksen huolehtivan siitä, että energiaverotuksen uudistustyön yhteydessä ensi vuoden aikana selvitetään mahdollisuudet saattaa kierrätyspolttoaineen ja biokaasun käyttö verotuksellisesti samaan asemaan kuin muiden uusiutuvien energialähteiden käyttö. Lisäksi hallituksen on huolehdittava siitä, että valmistelu etenee esitetyssä aikataulussa (Valiokunnan lausumaehdotus).