VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 30/2014 vp

VaVM 30/2014 vp - HE 128/2014 vp HE 234/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi annetun hallituksen esityksen (HE 128/2014 vp) täydentämisestä

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 19 päivänä syyskuuta 2014 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi (HE 128/2014 vp) ja 18 päivänä marraskuuta 2014 eduskunta on lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsaadännön muuttamisesta annetun esityksen (HE 128/2014 vp) täydentämisestä (HE 234/2014 vp).

Lakialoitteet

Valiokunta on käsitellyt esitysten yhteydessä seuraavat aloitteet:

LA 22/2014 vp  Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 8 a §:n muuttamisesta läh. 11.09.2014

LA 73/2014 vp  Laki kivihiilen haittaverosta sekä laki uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain 23 ja 25 §:n ja sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta  läh. 12.11.2014

Jaostovalmistelu

Asiat on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Leo Parkkonen, valtiovarainministeriö

ylitarkastaja Veli-Pekka Reskola, maa- ja metsätalousministeriö

yli-insinööri Jukka Saarinen, työ- ja elinkeinoministeriö

energiainsinööri Antti Saastamoinen, Tulli

toimitusjohtaja Johanna Lamminen, Gasum Oy

veroasiantuntija, VT Mika Jokinen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry

toiminnanjohtaja Pekka Suomela, Kaivosteollisuus ry

johtaja Antti Pihko, Kaivosteollisuus ry/Boliden Kylylahti

asiamies Matti Räisänen, Kaupan liitto

toimitusjohtaja Matti Peltola, Koneyrittäjien liitto ry

toimitusjohtaja Mika Mäkilä, Linja-autoliitto

ekonomisti Jouni Vihmo, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry

pääekonomisti Jukka Kero, Suomen Kiinteistöliitto ry

veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät ry

toimitusjohtaja Helena Vänskä, Öljyalan Keskusliitto ry

toimialapäällikkö Jouko Rämö, Bioenergia ry

toimitusjohtaja Riitta Varpe, Palvelualojen työnantajat PALTA ry

asiantuntijapalveluiden päällikkö Petri Murto, Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • liikenne- ja viestintäministeriö
  • ympäristöministeriö
  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Veronmaksajain Keskusliitto
  • Suomen Kaasuyhdistys
  • Energiateollisuus ry.

Verohallinto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asiaan.

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

Hallituksen esitys HE 128/2014 vp

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia, sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen verotaulukkoa muutettaisiin siten, että fossiilisen moottoribensiinin energiasisältöveroa korotettaisiin 0,84 senttiä litralta ja fossiilisen dieselöljyn energiasisältöveroa 0,95 senttiä litralta. Moottoribensiinin ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso nousisi keskimäärin 1,3 prosenttia ja dieselöljyn ja sitä korvaavien biopolttoaineiden verotaso noin kaksi prosenttia.

Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia sekä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin siten, että lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden veron hiilidioksidiosuutta korotettaisiin. Kevyen ja raskaan polttoöljyn sekä kivihiilen ja maakaasun hiilidioksidiveron laskentaperusteena oleva hiilidioksiditonnin arvo nostettaisiin nykyisestä 35 eurosta 44 euroon, mikä merkitsisi keskimäärin 15 prosentin suuruista korotusta verotasoihin.

Polttoturpeelle vuoden 2015 alusta voimaan tulevasta, aikaisemmin säädetystä veronkorotuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Turpeen veron korotuksesta luopuminen kasvattaisi metsähakkeelle myönnettävän tuen määrää.

Sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia muutettaisiin myös siten, että sähköveroluokan I energiaveroa korotettaisiin 0,35 sentillä kilowattitunnilta. Korotus koskisi kotitalouksia, julkista sektoria, kaivostoimintaa sekä palveluelinkeinoja lukuun ottamatta konesaleja. Lakiin tehtäisiin myös muutokset, jotka kiristäisivät kaivostoiminnan energiaverotusta. Tämä toteutettaisiin siten, että kaivostoiminnassa kulutettu sähkö siirrettäisiin korkeammin verotettuun sähköveroluokkaan I ja kaivostoiminnalta poistettaisiin oikeus energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautukseen. Lakiin tehtäisiin myös eräitä energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautusta koskevia tarkennuksia.

Maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annettua lakia muutettaisiin siten, että sähköstä palautettavaa veron määrää korotettaisiin sähköveroon tehtävää korotusta vastaavasti 1,55 senttiin kilowattitunnilta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2015 alusta. Veronpalautuksen maksaminen maataloudessa käytetystä sähköstä esityksessä ehdotetun mukaisesti vuonna 2015 ja sitä myöhempinä vuosina edellyttää kuitenkin komission valtiontukilupaa.

Hallituksen esitys HE 234/2014 vp

Esityksessä ehdotetaan täydennettäväksi hallituksen esitystä energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi siten, että polttoturpeen verotasoa alennettaisiin lisää 1,5 eurolla megawattitunnilta.

Esitys liittyy valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Lakialoitteet

Lakialoitteessa LA 22/2014 vp ehdotetaan energiavaltaisen teollisuuden, kasvihuoneviljely mukaan luettuna, veronpalautuksen omavastuuosuuden laskemista 50 000 eurosta 10 000 euroon ja palautettavan osuuden laskemista 85 prosentista 80 prosenttiin.

Lakialoitteessa LA 73/2014 vp ehdotetaan, että kivihiilelle asetetaan erillinen vain kivihiiltä koskeva kivihiilen haittavero, joka olisi 7,00 euroa/tonni. Lisäksi ehdotetaan, että vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut peruutetaan ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot palautetaan vuoden 2012 tasolle.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana, 1. ja 3. lakiehdotus siinä muodossa kuin ne ovat hallituksen esityksessä HE 128/2014 vp ja 2. lakiehdotus siinä muodossa kuin se on osittain täydennettynä hallituksen esityksen HE 234/2014 vp jälkeen.

Esitysten taustaa

Hallituksen esitys HE 128/2014 vp on osa julkisen talouden sopeutustoimia, ja siinä on siten vahva fiskaalinen painotus. Muutosehdotukset sisältävät pääasiassa veronkorotuksia, jotka kohdistuvat korkeamman eli I veroluokan mukaan verotettavaan sähköön sekä liikenne- ja lämmityspolttoaineisiin turvetta lukuun ottamatta. Esitykseen sisältyy lisäksi periaatteellinen muutos siirtää kaivostoiminta ja louhinta alemman teollisuussähkön piiristä I sähköveroluokkaan. Kaivostoiminta poistettaisiin lisäksi energiaintensiivisen teollisuuden veronhuojennuksen piiristä. Verotukien poisto liittyy ympäristölle haitallisiin verotukiin, ja se lisäisi kaivosalan verorasitusta noin 27 milj. euroa vuosittain.

Esityksessä näkyy myös maakaasun veromuutos, koska nykyiseen alennettuun energiasisältöveroon sisältyvä verotuki poistuu ensi vuoden alusta. Tämä lisää alan verorasitusta noin 32 milj. euroa vuodessa. Verotaso on vahvistettu kuitenkin jo vuoden 2011 energiaverouudistuksen yhteydessä, eikä siihen olla tekemässä nyt muutosta. Maakaasulle haluttiin antaa aikaa sopeutua yhdenmukaiseen verotukseen muiden fossiilisten tuontipolttoaineiden kanssa. Tavoitetaso saavutetaan siis ensi vuoden alusta, mitä myös komissio on pitänyt perusteltuna. — Samanaikainen korotus kivihiilen veroon parantaa kuitenkin jonkin verran myös maakaasun kilpailukykyä kivihiileen nähden.

Täydentävä hallituksen esitys HE 234/2014 vp kohdistuu taas yksinomaan turpeen verotukseen, ja sen tarkoituksena on parantaa turpeen ja metsähakkeen kilpailuasemaa kivihiileen nähden. Turpeen verotasoa on tarkoitus alentaa kaikkiaan 2,5 euroa/MWh osin perumalla verouudistuksen yhteydessä niin ikään vuonna 2011 päätetty veronkorotus ensi vuoden alusta ja osin alentamalla nykyistä verotasoa vielä 1,5 eurolla/MWh. Turpeelta perittävä fiskaalinen energiavero olisi siten ensi vuoden alusta 3,40 euroa/MWh. Hallituksen esityksessä on todettu lisäksi, että veroa on tarkoitus alentaa vielä erikseen 1,9 euroon/MWh vuoden 2016 alusta.

Ehdotetut veromuutokset lisäävät energiaverojen tuottoa nettomääräisesti noin 250 milj. eurolla vuodessa vuodesta 2016 alkaen. Ensi vuoden tuottoarvio on hieman tätä pienempi, vajaat 230 milj. euroa. Arvioissa on otettu huomioon polttoturpeen veronalennusten (20 milj. euroa/vuosi) lisäksi myös samansuuruinen korotus metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotukeen, erisuuntaiset muutokset energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksissa sekä sähköveron korotuksesta aiheutuva lisäpalautus maataloudelle.

Valiokunnan yleiskannanotto

Valiokunta pitää esityksiä perusteltuina fiskaalisista syistä. Ehdotukset ovat hyväksyttäviä myös yleisistä ympäristönäkökohdista.

Ehdotetut veronkorotukset kohdistuvat edellä mainittuja aloja lukuun ottamatta laajaan joukkoon ja ovat siten vaikutuksiltaan yleensä hallittavia. Esimerkiksi liikennepolttoaineiden energiasisältöveron korotukset nostavat moottoribensiinin hintaa noin sentin ja dieselöljyn hintaa 1,2 senttiä litralta. Arviossa on mukana myös arvonlisäveron vaikutus. Esityksessä on arvioitu lisäksi mm., että kuorma-auton vuotuiset polttoainekustannukset nousevat vajaat 370 euroa 100 000 kilometrin ajosuoritteella. Lämmityspolttoaineiden korotukset nostaisivat vastaavasti kevyen polttoöljyn hintaa 3,0 senttiä ja raskaan polttoöljyn hintaa 3,6 senttiä litralta. Niiden vaikutus esimerkiksi omakotitalon vuotuisiin lämmityskustannuksiin olisi noin 50—60 euroa.

Myös sähköveron korotuksista aiheutuva verorasitus kuluttajille on kohtuullisen maltillinen, vaikka tavoiteltavasta verotuotosta yli puolet (noin 140 milj. euroa) muodostuu sähköveron korotuksesta. Korotuksesta enin osa kohdistuu taas kotitalouksille, noin 40 prosenttia palvelualoille ja julkiselle sektorille sekä noin kolme prosenttia kaivostoiminnalle ja prosentti rakennustoiminnalle. Teollisuuden alennettu sähkövero jäisi siis ennalleen, jolloin sähköveroluokkien veroerosta ja energiaintensiivisen teollisuuden veronpalautuksista muodostuva teollisuuden verotuki nousee kaikkiaan yli 720 milj. euroon vuodessa.

Ehdotetut veromuutokset ovat toisaalta myös linjassa Suomen päästövähennystavoitteiden kanssa, koska ne siirtävät energiaverotuksen painopistettä yhä enemmän päästökaupan ulkopuolisiin sektoreihin, kuten liikenteeseen, maatalouteen ja yksityisiin kuluttajiin. Lisäksi, koska liikenteen polttoaineiden veronkorotus kohdistuu energiasisältöveroon, muutokset edistävät myös biopolttoaineisiin kohdistuvaa energiansäästöä ja energiatehokkuutta. Lämmityspolttoaineiden hiilidioksidiveron korotukset kannustavat taas käyttämään vähäpäästöisiä polttoaineita. Lisäksi ne parantavat edellä todetuin tavoin maakaasun kilpailukykyä kivihiileen nähden sekä uusiutuvan energian asemaa fossiilisiin lämmityspolttoaineisiin nähden. Kaikki nämä muutokset ovat oikeansuuntaisia ja suotavia.

Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen myöskään siltä osin kuin se koskee maatalouden veronpalautusta. Olennaista on, että energiaverotuksen ympäristöohjaus on ulotettu myös päästökaupan ulkopuolella olevan maataloussektorin hiilidioksidipäästöihin. Palautus koskee siten nykyisin vain maataloudessa käytettävien tuotteiden energiasisältöveroa, ja alan rasitteeksi jää täysimääräisesti tuotteiden hiilidioksidiveron määrä. Tämän arvioidaan laskevan nykyisin vuosittain palautettavaa energiaverojen määrää noin 47 milj. eurosta noin 35 milj. euroon.

Valiokunta käsittelee seuraavassa vielä lyhyesti eräitä turpeen verotukseen sekä kaivosalaan liittyviä kysymyksiä.

Turpeen verotaso

Valiokunta käsitteli suhteellisen laajasti turpeen veroasemaa vuoden 2011 verouudistuksen yhteydessä. Silloinen esitys (HE 147/2010 vpVaVM 51/2010 vp) oli valiokunnan mielestä punnittu ja tasapainoinen kokonaisuus turpeeseen liittyviin moniin vastakkaisiin intresseihin nähden. Valiokunta puolsi turpeen saattamista energiaverotuksen piiriin vaiheittain neljän vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Koska turpeen verotus ei perustu lämpöarvoon eikä hiilidioksidipäästöihin, verotaso voitiin määritellä huomattavan matalaksi. Valiokunta piti siitä huolimatta tärkeänä seurata turpeen kilpailukykyä ja vaikutuksia mm. lämpövoimalaitosten käyttämän polttoaineen ajojärjestykseen ja metsäteollisuuden kuitupuun saantiin.

Nyt käsiteltävänä olevissa esityksissä on todettu, että useat polttoaineiden käyttöön vaikuttavat tekijät ovat muuttuneet vuoden 2011 jälkeen. Turpeen aseman kannalta on merkittävää, että kivihiilen ja päästöoikeuksien hinta on laskenut huomattavasti, kun taas metsähakkeen hinta on ollut lievässä nousussa. Samanaikainen turpeen veron nosto on johtamassa muiden tekijöiden kanssa siihen, että metsähakkeen ja turpeen kilpailukyky heikkenee tai peräti menetetään. Kivihiili on edelleen verottomalta hinnaltaan edullisin polttoaine, minkä vuoksi se uhkaa syrjäyttää turpeen ja metsähakkeen myös yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Esityksellä halutaan siis pysäyttää tämä kehitys.

Valiokunta pitää esityksiä ajankohtaisina ja perusteltuina. Turpeesta käytetään valtaosa (80 %) sähkön ja lämmön yhteistuotannossa, jossa se on tärkeä seospolttoaine. Veronalennukset heijastuvat vastaavasti myös metsähakkeen tukiin ja edistävät siten sekä turpeen että metsähakkeen kilpailuasemaa toivotuin tavoin. Lisäksi ne parantavat osaltaan kauppatasetta sekä tukevat energiaomavaraisuutta ja kotimaista työllisyyttä. Tavoiteltavat muutokset ovat näin kaikkiaan myönteisiä. — Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että hallitus tuo ennakoimansa lisäalennusta koskevan esityksen vielä tälle eduskunnalle. Se tekisi verokohtelusta ennakoitavaa myös eteenpäin.

Kaivostoiminnan energiaverotus

Edellä on käsitelty jo yleisellä tasolla kaivosalaa koskevia muutosehdotuksia. Esitys on myös tältä osin osa julkisen talouden sopeuttamistoimia ja rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. Merkitystä on myös sillä, että kaivosala on myös päästökaupan ulkopuolinen ala. Verotukien poisto on siten myös yleisten ympäristötavoitteiden mukainen.

Kaivosalan edustajat ovat reagoineet muutoksiin vahvasti ja katsoneet, että ne ovat vastoin hallitusohjelman monia linjauksia. Nopeatahtinen muutos ei anna myöskään hyvää kuvaa verotuksen ennakoitavuudesta. He ovat esittäneet osaltaan, että esityksen voimaantuloa lykätään tai muutetaan asteittaiseksi mm. kansainvälisen kilpailun vuoksi. Lisäksi kaivostoiminnan louhinnan erottaminen rikastamiseksi luettavasta teollisuudesta edellyttää asianmukaisia sähkömittareita, joiden asennus vaatii aikaa. Mittaukseen liittyy lisäksi erilaisia rajanvetotilanteita, joihin ei ole vielä Tullin ohjetta.

Valiokunta pitää esitystä hyväksyttävänä edellä esitetyistä yleisistä syistä. Merkitystä on myös sillä, että tieto veromuutoksesta on ollut käytössä jo viime keväästä. Muutosten ajoitusta ei voida pitää siksi siinä määrin kohtuuttomana, että lain voimaantuloa olisi syytä myöhentää. Valiokunta ei pidä myöskään uudenlaisia rajanveto-ongelmia tai erillisen mittauksen järjestämistä esteenä voimaantulolle. Useimpiin avoimiin kysymyksiin löytyy ratkaisu niin kuin vastaavat aiemmat esimerkit, kuten energiaveroleikkurin käyttöönotto, ovat osoittaneet. Valiokunta kiirehtii kuitenkin joka tapauksessa Tullin ohjeistusta ja tukee maltillista siirtymäkauden verotusta ylipäänsä.

Eräitä rakenteellisia näkökohtia

Asian käsittelyn yhteydessä on tuotu esiin joitakin rakenteellisia näkökohtia, jotka liittyvät olemassa oleviin tai uusiin verotukiin. Kysymykset liittyvät mm. energiaintensiivisiin palvelualoihin ja liikennepolttoaineiden verotukseen. Valiokunta ei ole käsitellyt aiheita tässä yhteydessä, koska esitys on lähtökohdiltaan fiskaalinen. On kuitenkin suotavaa, että valtiovarainministeriö arvioi jatkossa verojärjestelmän kehittämistarpeita myös elinkeinorakenteen muutosten ja tasapuolisen kohtelun näkökulmasta.

Lakialoitteet

Valiokunta ehdottaa, että lakialoitteet hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin sellaisina kuin ne ovat hallituksen esityksessä HE 128/2014 vp, paitsi 2. lakiehdotuksen liitteen verotaulukossa 2 olevan polttoturpeen vero sellaisena kuin se on hallituksen esityksessä HE 234/2014 vp ja

että lakialoitteet LA 22/2014 vp ja LA 73/2014 vp hylätään.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2014

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Leena Harkimo /kok (osittain)
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Esko Kiviranta /kesk (osittain)
  • Mika Lintilä /kesk (osittain)
  • Mats Nylund /r
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Markku Rossi /kesk (osittain)
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jouko Skinnari /sd
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Risto Kalliorinne /vas
  • Johanna Karimäki /vihr
  • Esko Kurvinen /kok
  • Raimo Piirainen /sd
  • Antti Rantakangas /kesk (osittain)
  • Eero Reijonen /kesk (osittain)
  • Janne Sankelo /kok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Vihreä ryhmä ei kannata hallituksen esityksen HE 128/2014 vp täydentävää esitystä HE 234/2014 vp, joka laskee polttoturpeen verotusta 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4 euroon megawattitunnilta. Olemme jo aikaisemmin päättäneet perua turpeelle kaavaillut veronkorotukset vuoden 2015 alusta parantaaksemme sen asemaa suhteessa kivihiileen.

Kivihiilen käyttöä pitää vähentää ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä vastaavasti lisätä. Vihreät jakavat nämä tavoitteet. Viime vuonna vihreä ryhmä esitti kymmenen kohdan paketin keinoista, joilla voidaan vähentää kivihiilen kulutusta ja suosia kotimaisia uusiutuvia polttoaineita. Esitimme verotuksen hienosäätämistä niin, että sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kotimainen energia pärjäisi paremmin kisassa tuontikivihiilen kanssa. Esitimme metsähakkeen tukeen korjausta, joka auttaisi ennen kaikkea nykyisen kaltaisissa oloissa, jolloin päästöoikeuden hinta on alamaissa, ja parantaisi metsähakkeen asemaa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Esitimme myös sitä, että Suomi toimisi aktiivisesti EU:ssa EU:n päästökaupan korjaamiseksi, jotta sitä kautta saataisiin vauhditettua uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja jarrutettua vastaavasti tuontipolttoaineiden käyttöä.

Pulmallista hallituksen esityksessä on se, että tukitoimia kohdennetaan juuri turpeeseen, vaikka järkevintä olisi keskittyä edistämään nimenomaan kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja sitä kautta auttaa vähentämään tuontipolttoaineiden käyttöä.

Kannatamme esitettyä 12 miljoonan euron lisäystä metsähakkeen tukeen ja esitämme metsähakkeen tuotantotuen välitöntä uudelleen notifiointia EU:ssa. Pidämme valitettavana, että metsähakkeen tuotantotuki aikoinaan ylipäätään sidottiin turpeen verotukseen. Vaadimme metsähakkeen tuotantotuen uudelleen notifiointia ja sitä, että EU tarkistaa sääntöjensä järjettömyyden asian suhteen. Tilanteessa, jossa ulkomainen fossiilinen polttoaine, kivihiili, ottaa markkinaosuuksia kotimaiselta uusiutuvalta energialta, pitäisi voida tukea kotimaista uusiutuvaa polttoainetta, metsähaketta. Markkinoiden epätasapainoa lisää sekin, että arvioiden mukaan teollisuusmaat käyttivät vuonna 2011 yli 58 miljardia dollaria fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, hiilen ja kaasun, tuotannon ja kulutuksen tukemiseen (Lähde Kepa).

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 2. lakiehdotuksen liitteen verotaulukko 2 muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että hyväksytään kolme lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotus

2.

Laki

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 6 kohta, 8 a §:n 1 momentti, 26 a § sekä liite

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 6 kohta laissa 1306/2007, 8 a §:n 1 momentti laissa 1446/2011, 26 a § laissa 1132/2013 ja liite laeissa 612/2012 ja 1132/2013, seuraavasti:

2, 8 a, 26 a §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Verotaulukko 1

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO 2
Tuote Tuoteryhmä Energia-vero Huoltovarmuusmaksu Yhteensä
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I 1 2,24 0,013 2,253
— veroluokka II 2 0,69 0,013 0,703
Mäntyöljy snt/kg 3 22,12 0 22,12
Polttoturve euroa/MWh 4 4,90 0 4,90

Vastalauseen lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus toimii ripeästi EU:n päästökaupan valuvikojen korjaamiseksi, jotta hiilidioksiditonnille saadaan sellainen hinta, joka suosii uusiutuvia polttoaineita.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus aloittaa metsähakkeen tuotantotuen uudelleen notifioinnin välittömästi, jotta metsähakkeen tuotantotukea voidaan nostaa riippumatta turpeen verosta, ja neuvottelee EU:n kanssa tähän tarvittavat muutokset.

3.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimiin energiaverotuksen korjaamiseksi niin, että kivihiilen vero nousee ja kotimaisen uusiutuvan energian kilpailuasetelma suhteessa kivihiileen vahvistuu.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2014

  • Johanna Karimäki /vihr

VASTALAUSE 2

Perustelut

Keskustan vastalauseessa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kotimaisen metsähakkeen ja turpeen kilpailukykyä sekä samalla heikennetään niiden kanssa kilpailevan ulkomaisen ja saastuttavan kivihiilen asemaa. Keskustan esityksessä kivihiilelle asetetaan erillinen, vain kivihiiltä koskeva kivihiilen haittavero, joka olisi suuruudeltaan 7,00 euroa/tonni. Metsähakkeen ja turpeen aseman kohentamiseksi vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut peruutetaan ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot palautetaan vuoden 2012 tasolle. Tämä tarkoittaa turpeen verotason laskemista 1,9 euroon/MWh ja puun muuttuvahintaisen tuen enimmäismäärän korottamista 18 euroon/MWh. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hyväksytyssä hallituksen esityksessä turpeen verotaso lasketaan ainoastaan 3,4 euroon/MWh, mikä ei ole riittävä taso.

Keskusta ehdottaa hyväksyttäväksi lausumaan, jossa hallituksen edellytetään valmistelevan raskaalle liikenteelle suunnattu polttoaineveron palautusjärjestelmä.

Lisäksi keskusta ehdottaa, että pienimuotoinen sähköntuotanto omaan käyttöön sallittaisiin verottomana, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Muutoksena nykytilaan olisi, että omaan käyttöön päätyvän tuotannon verottomuus säilyisi, vaikka osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh, tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus.

Kotimaisten energiamuotojen kilpailukyvyn palauttaminen

Taustaa nykytilanteelle

Osana vaalikauden 2007—2011 suurta energiapakettia eduskunta hyväksyi puulla tuotetulle sähkölle ns. muuttuvahintaisen tuotantotuen. Lain tarkoituksena on varmistaa energian tuottajalle puulle kilpailukykyinen hinta sen tärkeimpään kilpailijaan, turpeeseen, verrattuna. Lain mukaan päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvaa tuotantotukea voitiin maksaa enimmillään 18 euroa/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni.

Tuen määrä laski asteittain päästöoikeuden hinnan noustessa niin, että tuki loppui päästöoikeuden hinnan yltäessä 23 euroon/tonni. Uudistus johti käytännössä toivottuun kehitykseen. Puun ja turpeen yhteisseoksen kilpailukyky parani tuntuvasti kivihiileen nähden. Kivihiilen käyttö supistui vuonna 2012 merkittävästi.

Talouden taantuman ja laman seurauksena päästöoikeuksien hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa laskussa. Viimeisen vuoden aikana hintataso on vaihdellut välillä 4,5—7 euroa/MWh. Talousarvioaloitteen jättöaikaan marraskuun loppupuolella vuonna 2014 hintataso on noin 7 euroa/MWh. Jo pelkästään tämän päästöoikeuksien hintatason laskun seurauksena kivihiilen kilpailukyky on parantunut erittäin merkittävästi.

Kotimaisten bioenergiavaihtoehtojen kilpailuaseman muutokseen on ollut perusteltua reagoida kuluneella vaalikaudella. Kokoomusjohtoinen hallitus reagoi kuitenkin tarpeeseen nähden täysin päinvastaisesti. Hallitus kiristi turpeen verotusta merkittävästi eli 1,9 eurosta/MWh 4,9 euroon/MWh vuoden 2013 alusta. Turpeen veron noustessa puun muuttuvahintaista tukea laskettiin vastaavassa suhteessa. Enimmillään leikkaus on 18 eurosta/MWh aina 13 euroon/MWh.

Ratkaisujen lopputulos on, että puuta ja turvetta käyttävien energiayhtiöiden raaka-ainevertailussa puun ja turpeen yhteisseoksen hinta nousi erittäin merkittävästi juuri silloin, kun kivihiilen hinta puolestaan romahti. Tämä on johtanut siihen, että useat suomalaiset energialaitokset, jotka jo ennättivät vähentää kivihiilen käyttöä, ovat palanneet sen käyttöön. Monissa laitoksissa ollaan valmistautumassa sen käyttöön. Kivihiilestä luopumisen sijaan Suomi jatkaa ja on osin jopa siirtymässä tukevammin kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa.

Turpeen verotaso ja hakkeen tukitasot palautettava vuonna 2012 voimassa olleelle tasolle

Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin nurinkurinen ja väärä. Vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot on palautettava sille tasolle, jolla ne olivat vielä vuonna 2012. Suomi voi tehdä tämän muutoksen ilman, että asiasta tarvitsee keskustella uudestaan EU:n kanssa, koska lainsäädännössämme oleva turpeen ja metsähakkeen keskinäinen riippuvuussuhde on hyväksytty kertaalleen.

Turpeen veron alentaminen vuotta 2013 edeltäneelle tasolle tarkoittaisi sen alentamista 3 eurolla/MWh eli nykyisestä 4,9 eurosta/MWh tasolle 1,9 euroa/MWh. Tämä supistaisi turpeesta saatavia verotuloja noin 12 miljoonaa euroa verrattuna hallituksen esitykseen, jossa veroa alennetaan vain puoliväliin eli tasolle 3,4 /MWh.

Vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffin enimmäismäärän korottaminen 5 eurolla/Mwh (13 euroa/MWh -> 18 euroa/MWh) vuonna 2014 voimassa olleesta tukitasosta lisäsi määrärahatarvetta noin 12 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen esitykseen, jossa tukea nostetaan 13,13 eurosta/MWh noin 15,9 euroon/MWh. Yhteensä keskustan esittämän turpeen veron alentamisen ja hakkeen tuen korottamisen kustannusvaikutus olisi 24 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen esittämä puolivälin ratkaisu, joka ei riitä palauttamaan kotimaisten energiamuotojen kilpailukykyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa 5.11.2014 kerrottiin, että hallituksen vuodelle 2015 esittämät "tasot eivät kuitenkaan riitä parantamaan kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä merkittävästi ja pysyvästi. Tämän vuoksi turpeen verotuksen alentamista on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 alusta siten, että verotaso palautuu vuoden 2012 tasolle eli 1,9 euroon/MWh. Samalla metsähakkeen syöttötariffia korotetaan vastaavasti."

Hallituksen esityksessä vuoden 2016 muutoksesta ei kuitenkaan ole mitään takeita, eli asiasta ei nyt tehdä lakimuutosta. Hallitus ainoastaan ilmoittaa, että sen tarkoituksena on myöhemmin ehdottaa, että polttoturpeen verotaso alennettaisiin 1,9 euroon megavattitunnilta vuonna 2016. Asiasta jää nyt kuitenkin kalvamaan merkittävä epävarmuus, mikä estää kotimaisen tuotantoketjun vahvistumisen.

Epävarmuutta lisää entisestään se, että TEM aikoo tiedotteensa mukaan "aloittaa välittömästi metsähakkeen syöttötariffia koskevien lainsäädäntömuutosten kartoittamisen. --- Tukijärjestelmän mahdolliset muutokset on todennäköisesti hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla." Suomen kannalta on syntymässä tilanne, jossa EU:n käsiteltävä on samaan aikaan kaksi pienpuun tukiasiaa, Kemera ja metsähakkeen syöttötariffi. Vaarana on silloin, että kumpikin näistä ehdotuksista joutuu EU:n kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin korottamisen kiristämällä kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja heikentämällä samanaikaisesti maailmalta, erityisesti Venäjältä, tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa kotimainen energiatuotanto ohittaa kilpailukyvyltään kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta että kotimaista työllisyyttä.

Keskusta ehdottaa, että kivihiilelle asetetaan erillinen vain kivihiiltä koskeva kivihiilen lisävero, joka olisi 7,00 euroa/t. Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000 tonnia. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2015 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä, kun kivihiileen kohdistettaisiin lisävero noin 7 euroa/tonni.

Keskustan esityksellä kotimaisesta tuotantoketjusta sekä suoraan että välillisesti kertyvien ansio- ja pääomatulojen verokertymä kasvaisi. Lisäksi tällä tavalla saataisiin syntymään työpaikkoja työttömyydestä voimakkaasti kärsiville alueille, mikä puolestaan vähentäisi työttömyysmenojen tarvetta.

Yhden uuden työpaikan voi arvioida parantavan julkisen talouden tilannetta noin 20 000 euroa vuositasolla. Tästä 50 % syntyy lisääntyvistä verotuloista (ansiotuloverojen ja arvonlisäverojen kasvanut tuotto sekä suurempi sosiaalivakuutusmaksukertymä). Loput julkisen talouden kohentuvasta tilanteesta selittyy puolestaan sillä, että sosiaaliturvamenot alentuvat (työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki).

Mikäli kotimaisia energialähteitä suosiva reformi toisi turpeen ja hakkeen koko tuotantoketjuihin vähintään 1 500 uutta lisätyöpaikkaa suomalaisille hallituksen esitykseen verrattuna, kertyisi yksinomaan tästä 25 miljoonan euron hyöty julkiseen talouteen. Uusien työpaikkojen potentiaali voi olla todellisuudessa paljon suurempikin.

Polttoaineveron palautusjärjestelmä suomalaiselle kuorma-autoliikenteelle

Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa hieman yli miljardi litraa dieselpolttoainetta vuodessa. Dieselin hinta on noussut lähes 30 % vuodesta 2010. Samalla aikavälillä kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet noin 14 %, mikä on merkittävä kustannuslisä suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle. Erityisesti tällä vaalikaudella polttoaineveroa on korotettu useaan otteeseen ja tuntuvasti.

Kuljetuskustannusten nousulla on merkittäviä haittavaikutuksia. Se rasittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja suomalaista kauppaa ja teollisuutta sekä lisää harmaata taloutta. Ahtaimmalle ovat joutuneet tunnollisesti asiansa hoitaneet kuljetusyritykset. Kesällä julkistetussa Kuljetusbarometrissa yrittäjät pitivät käsistä karkaavia kustannuksia suurimpana haasteenaan.

Suomessa voidaan kohtuullisin kustannuksin ottaa käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä, jossa kuljetusyrityksille palautetaan maksettua polttoaineveroa. Esim. viiden sentin alennus litralta alentaisi valtion verotuloja noin 50—60 miljoonalla eurolla, mutta se alentaisi logistisia kustannuksia ja kohentaisi Suomen kilpailukykyä.

Palautukseen oikeutettuja olisivat hakemuksesta EU-maassa rekisteröidyt tavaraliikenteen yritykset, ja se koskisi kantavuudeltaan vähintään 7,5 tonnin kuorma-autojen käyttämää dieselpolttoainetta. Kuljetusyritys voisi hakea palautusta polttoaineverosta ostotositteiden perusteella esim. kaksi kertaa vuodessa.

Omaan käyttöön tulevan piensähköntuotannon oltava aina verovapaata

Ehdotamme lausumaa, että hallitus ryhtyisi toimiin verottoman oman sähköntuotannon sallimiseksi aina, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Verottomuutta ei menettäisi silloinkaan, kun osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh, tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus.

Suomi on asettanut tavoitteekseen lisätä mittavasti uusiutuvaa, päästötöntä energiaa. Olemme sitoutuneet EU:n meille asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen. Niistä selviydymme vaivatta. Suomen energiaomavaraisuus on edelleen kuitenkin alhainen, noin 33—34 %. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet nostaa omavaraisuusasteemme 2030-luvulle tultaessa selvästi yli 60 %:n, maassa tuotettu ydinvoima mukaan lukien yli 80 %:n.

Uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksia on niin nestemäisten polttoaineiden kuin myös lämmön- ja sähköntuotannossa. Tänään Suomessa kulutettavasta sähköstä noin 56 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja noin 15 % on tuontisähköä.

Suomen eduskunta on asettanut tavoitteeksi saattaa sähkön oma tarjonta ja kysyntä tasapainoon 2020-luvulle tultaessa. Tämä edellyttää päästöttömän tuotannon lisäämistä.

Pienen, joskaan ei ratkaisevan osan päästöttömän sähkön tarjonnan lisäämisestä tarjoavat monet eri energialähteisiin tukeutuvat pienimuotoisen tuotannon muodot. Pienimuotoinen aurinkosähkö, tuulisähkö sekä pienimuotoinen bioenergian CHP-tuotanto ovat tällaisia. Useissa tapauksissa kysymys on sähkön tuottajan omaan kulutukseen käyttämästä tuotannosta. Joissakin tapauksissa ylijäävä tuotanto halutaan myydä jakeluverkkoon.

Nykyinen lainsäädäntö ei tee oikeutta omaan kulutukseen käytettävälle sähköntuotannolle. Enintään 50 kilovolttiampeerin tehoisessa generaattorissa tai useiden sähköntuotantolaitteistojen muodostamalla enintään 50 kilovolttiampeerin nimellistehoisella kokonaisuudella tuotettu sähkö ei ole valmisteveron alaista riippumatta siitä, kuluttaako valmistaja sen itse tai myykö hän sen jakeluverkkoon. Tällaisia tuottaja/kuluttajia on Suomessa jo monia satoja.

Teholtaan 50 kVA—2 000 kVA:n generaattoreissa tuotettu sähkö sitä vastoin on verotonta vain, mikäli valmistaja kuluttaa sen itse. Jos osakin tuotetusta sähköstä myydään verokaudella ulos, tällöin tuottajan oma kulutus muuttuu veronalaiseksi. Tällaisia tuottaja/kuluttajia on maassa muutamia kymmeniä.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, ettei esim. pienehkön teollisuustilan tai kauppakeskuksen pienimuotoinen sähköntuotanto, lähinnä auringolla tai tuulella tuotettu, saa verovapautta, jos ajoittainen yli oman kulutuksen tapahtuva tuotanto johdetaan kaupalliseen verkkoon.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisina, paitsi 2. lakiehdotuksen liitteen verotaulukko 2 muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että hyväksytään neljä lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset)

Vastalauseen muutosehdotus

2.

Laki

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 6 kohta, 8 a §:n 1 momentti, 26 a § sekä liite

sellaisina kuin ne ovat, 2 §:n 6 kohta laissa 1306/2007, 8 a §:n 1 momentti laissa 1446/2011, 26 a § laissa 1132/2013 ja liite laeissa 612/2012 ja 1132/2013, seuraavasti:

2, 8 a ja 26 a §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Verotaulukko 1

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO 2
Tuote Tuoteryhmä Energia-vero Huoltovarmuusmaksu Yhteensä
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I 1 2,24 0,013 2,253
— veroluokka II 2 0,69 0,013 0,703
Mäntyöljy snt/kg 3 22,12 0 22,12
Polttoturve euroa/MWh 4 1,90 0 1,90

Vastalauseen lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ja ottaa käyttöön suomalaiselle kuorma-autoliikenteelle suunnatun polttoaineveron palautusjärjestelmän, joka on mittakaavaltaan noin 50—60 miljoonaa euroa vuodessa.

2.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ei tässä vaiheessa aloita sellaista metsähakkeen syöttötariffia koskevaa lainsäädäntömuutosten valmistelua, joka edellyttäisi sitä, että muutokset on hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla, vaan pidättäytyy olemassa olevassa lainsäädännössä.

3.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyisi toimiin verottoman oman sähköntuotannon sallimiseksi aina, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Verottomuutta ei menettäisi silloinkaan, kun osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh:n tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus.

4.

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ottaakseen käyttöön kivihiilen erillisen haittaveron ja korottaakseen metsähakkeella tuotetun sähkön tuotantotuen vuonna 2012 voimassa olleelle tasolle lakialoitteessa LA 73 /2014 vp (Tiilikainen ym.) esitetyllä tavalla.

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2014

  • Timo Kalli /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Markku Rossi /kesk

VASTALAUSE 3

Perustelut

Hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista. Viime vuonna hiilen käyttö lisääntyi lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski. Hallituksen täysin epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsivät sekä talous että ympäristö.

Kotimainen energia

Perussuomalaisten mielestä kotimaisten energialähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa tulee vahvistaa. Maassamme on 8,5 miljardin euron edestä energiatuotteiden kysyntää, jota emme verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuden takia pysty kotimaisin voimin täyttämään. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistää myös maamme talouskasvua ja tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Hallituksen tuore ilmoitus siitä, että se on laskemassa ensi vuonna turpeen verotusta ja nostamassa puuhakkeen tukea, on erittäin kannatettava, muttei riittävä. Valitettavasti vahinko on jo tapahtunut, sillä useat energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla korvataan kotimaista bioenergiaa kivihiilellä.

Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut hallituksen tekemiä polttoturpeen veronkorotuksia. Hallitus on kautensa aikana nostanut turpeen verotusta 1,9 eurosta megawattitunti aina 4,9 euroon. Ensi vuodeksi kaavailtiin taas euron korotusta, mutta onneksi hallitus on herännyt todellisuuteen. Se esittää nyt 1,5 euron alennusta megawattitunnille. Suunta on oikea, mutta perussuomalaisten mielestä ei riittävä. Turpeen verotus tulee palauttaa sille tasolle kuin se oli hallituskauden alussa eli 1,9 euroon megawattitunnilta.

Energian hinta

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa, ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa jälleen energiaverotusta, vaan sitä on tuntuvasti alennettava.

Haluamme muistuttaa, että energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia. On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joiden on vaikea suoriutua lämmitykseen ja sähkökulutukseen liittyvistä kustannuksista. Suomessa energiaköyhyys uhkaa ennen kaikkea taajama-alueen ulkopuolella asuvia yksinhuoltajia sekä eläkeläisiä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista.

Polttoaineet

Perussuomalaisten mielestä liikennepolttonesteiden verotusta on alennettava. Viime vuosien rajut veronkorotukset rankaisevat niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpakkansa vuoksi. Monille auto on välttämättömyys leivässä pysymiseksi. Haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa — myös maaseudulla — on mahdollista.

Verotuksen lasku tukisi osaltaan myös alati nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa ja pienentäisi tuntuvasti suomalaisten yritysten logistiikkakustannuksia. SKAL:n selvityksen mukaan hallituksen polttoaineverojen korotuksen ovat aiheuttaneet 140 miljoonan euron lisäkulut tavaraliikenteelle vuoden 2011 lopusta, jos esitetty korotus otetaan huomioon. Tämän laskun maksavat suomalainen teollisuus ja kuluttaja.

Hallitus ei selvästikään ymmärrä, että se toimillaan syö suomalaisen kuluttajan ostovoiman sekä nakertaa teollisuuden kilpailukykyä. Tätä perussuomalaiset ei voi hyväksyä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 1.—3. lakiehdotus hyväksytään muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Laki

nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 14 a §:n ja liitteen muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994) 14 a § ja liite, sellaisina kuin ne ovat laissa 1131/2013, seuraavasti:

14 a §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Liite

VEROTAULUKKO

Tuote

Tuoteryhmä

Energiasisältövero

Hiilidioksidi-vero

Huoltovarmuusmaksu

Yhteensä

Moottoribensiini snt/l

10

50,36 14,00 0,68 65,04
Pienmoottoribensiini snt/l

11

30,36 14,00 0,68 45,04
Bioetanoli snt/l

20

33,05 9,19 0,68 42,92
Bioetanoli R snt/l

21

33,05 4,59 0,68 38,32
Bioetanoli T snt/l

22

33,05 0,00 0,68 33,73
MTBE snt/l

23

40,91 11,37 0,68 52,96
MTBE R snt/l

24

40,91 10,12 0,68 51,71
MTBE T snt/l

25

40,91 8,87 0,68 50,46
TAME snt/l

26

44,06 12,25 0,68 56,99
TAME R snt/l

27

44,06 11,14 0,68 55,88
TAME T snt/l

28

44,06 10,04 0,68 54,78
ETBE snt/l

29

42,49 11,81 0,68 54,98
ETBE R snt/l

30

42,49 9,62 0,68 52,79
ETBE T snt/l

31

42,49 7,44 0,68 50,61
TAEE snt/l

32

45,64 12,68 0,68 59,00
TAEE R snt/l

33

45,64 10,85 0,68 57,17
TAEE T snt/l

34

45,64 9,01 0,68 55,33
Biobensiini snt/l

38

50,36 14,00 0,68 65,04
Biobensiini R snt/l

39

50,36 7,00 0,68 58,04
Biobensiini T snt/l

40

50,36 0,00 0,68 51,04
Etanolidiesel snt/l

47

13,97 10,90 0,35 25,22
Etanolidiesel snt/l R

48

13,97 5,99 0,35 20,31
Etanolidiesel snt/l T

49

13,97 1,07 0,35 15,39
Dieselöljy snt/l

50

30,70 15,90 0,35 46,95
Dieselöljy para snt/l

51

24,00 15,01 0,35 39,36
Biodieselöljy snt/l

52

28,14 14,57 0,35 43,06
Biodieselöljy R snt/l

53

28,14 7,29 0,35 35,78
Biodieselöljy T snt/l

54

28,14 0,00 0,35 28,49
Biodieselöljy P snt/l

55

24,00 15,01 0,35 39,36

Tuote

Tuoteryhmä

Energiasisältövero

Hiilidioksidi-vero

Huoltovarmuusmaksu

Yhteensä

Biodieselöljy P R snt/l

56

24,00 7,51 0,35 31,86
Biodieselöljy P T snt/l

57

24,00 0,00 0,35 24,35
Kevyt polttoöljy snt/l

60

9,30 9,34 0,35 18,99
Kevyt polttoöljy rikitön snt/l

61

6,65 9,34 0,35 16,34
Biopolttoöljy snt/l

62

6,65 9,34 0,35 16,34
Biopolttoöljy R snt/l

63

6,65 4,67 0,35 11,67
Biopolttoöljy T snt/l

64

6,65 0,00 0,35 7,00
Raskas polttoöljy snt/kg

71

7,59 11,34 0,28 19,21
Lentopetroli snt/l

81

54,76 15,28 0,35 70,39
Lentobensiini snt/l

91

49,88 13,56 0,68 64,12
Metanoli snt/l

100

25,18 7,00 0,68 32,86
Metanoli R snt/l

101

25,18 3,50 0,68 29,36
Metanoli T snt/l

102

25,18 0,00 0,68 25,86

2.

Laki

sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) (poist.) 8 a §:n 1 momentti, 26 a § sekä liite

sellaisina kuin ne ovat, (poist.) 8 a §:n 1 momentti laissa 1446/2011, 26 a § laissa 1132/2013 ja liite laeissa 612/2012 ja 1132/2013, seuraavasti:

2 §

(poist.)

8 a §

Jos yrityksen tilikauden aikana (poist.) tässä laissa tarkoitetuista tuotteista, kevyestä tai raskaasta polttoöljystä, biopolttoöljystä ja nestekaasusta maksamat tai niiden hankintahintaan sisältyneet valmisteverot (maksettujen valmisteverojen määrä) ovat enemmän kuin 0,5 prosenttia yrityksen jalostusarvosta, yrityksellä on oikeus ylimenevältä osalta hakea takaisin 85 prosenttia maksettujen valmisteverojen määrästä (veronpalautus). Veronpalautuslaskelmassa käytettävän jalostusarvon on oltava nolla tai sitä suurempi luku. Näin lasketusta veronpalautuksesta maksetaan kuitenkin vain 50 000 euron ylittävä osuus. Laskettaessa maksettujen valmisteverojen määrää yritys voi ottaa huomioon hankkimaansa kaukolämpöön ja prosessihöyryyn sisältyneiden tässä momentissa tarkoitettujen tuotteiden valmisteverot, jos se voi esittää siitä luotettavan selvityksen. Ostolämpöön sisältyvät verot määrätään lämpöä tuottaneen laitoksen verokauden aikana lämmöntuotantoon sisältyneiden valmisteverojen keskiarvosta.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

26 a §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Verotaulukko 1

(Kuten VaVM)

Liite

VEROTAULUKKO 2
Tuote Tuoteryhmä Energia-vero Huoltovarmuusmaksu Yhteensä
Sähkö snt/kWh
— veroluokka I 1 1,59 0,013 1,603
— veroluokka II 2 0,49 0,013 0,503
Mäntyöljy snt/kg 3 19,21 0 19,21
Polttoturve euroa/MWh 4 1,90 0 1,90

3.

Laki

maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain (603/2006) 2 §:n 2—4 kohta sekä 4 ja 21 §,

sellaisena kuin niistä ovat 2 §:n 2 kohta laissa 1403/2010 ja 4 § laissa 1133/2013, sekä

lisätään 2 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 919/2008 ja 1403/2010, uusi 4 a kohta seuraavasti:

2 §

(Kuten VaVM)

4 §

Veronpalautuksen määrä

Hakijalle palautetaan valmisteveroa verovuoden aikana maataloudessa käytetystä, Suomessa verotetusta kevyestä polttoöljystä, raskaasta polttoöljystä ja biopolttoöljystä sen mukaan kuin rikittömän kevyen polttoöljyn, raskaan polttoöljyn ja biopolttoöljyn energiasisältöverosta säädetään nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetussa laissa (1472/1994). Sähköstä palautetaan veroa 1,1 senttiä kilowattitunnilta. Palautusta maksetaan polttoöljyn tai sähkön kulutusajankohtana voimassa olevan palautusmäärän mukaisena.

21 §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2014

  • Pentti Kettunen /ps
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Ville Vähämäki /ps

​​​​