Perustelut

Vihreä ryhmä ei kannata hallituksen esityksen HE 128/2014 vp täydentävää esitystä HE 234/2014 vp, joka laskee polttoturpeen verotusta 4,9 eurosta megawattitunnilta 3,4 euroon megawattitunnilta. Olemme jo aikaisemmin päättäneet perua turpeelle kaavaillut veronkorotukset vuoden 2015 alusta parantaaksemme sen asemaa suhteessa kivihiileen.

Kivihiilen käyttöä pitää vähentää ja kotimaisen uusiutuvan energian käyttöä vastaavasti lisätä. Vihreät jakavat nämä tavoitteet. Viime vuonna vihreä ryhmä esitti kymmenen kohdan paketin keinoista, joilla voidaan vähentää kivihiilen kulutusta ja suosia kotimaisia uusiutuvia polttoaineita. Esitimme verotuksen hienosäätämistä niin, että sähkön ja lämmön yhteistuotannossa kotimainen energia pärjäisi paremmin kisassa tuontikivihiilen kanssa. Esitimme metsähakkeen tukeen korjausta, joka auttaisi ennen kaikkea nykyisen kaltaisissa oloissa, jolloin päästöoikeuden hinta on alamaissa, ja parantaisi metsähakkeen asemaa suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin. Esitimme myös sitä, että Suomi toimisi aktiivisesti EU:ssa EU:n päästökaupan korjaamiseksi, jotta sitä kautta saataisiin vauhditettua uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja jarrutettua vastaavasti tuontipolttoaineiden käyttöä.

Pulmallista hallituksen esityksessä on se, että tukitoimia kohdennetaan juuri turpeeseen, vaikka järkevintä olisi keskittyä edistämään nimenomaan kotimaisen uusiutuvan energian käytön lisäämistä ja sitä kautta auttaa vähentämään tuontipolttoaineiden käyttöä.

Kannatamme esitettyä 12 miljoonan euron lisäystä metsähakkeen tukeen ja esitämme metsähakkeen tuotantotuen välitöntä uudelleen notifiointia EU:ssa. Pidämme valitettavana, että metsähakkeen tuotantotuki aikoinaan ylipäätään sidottiin turpeen verotukseen. Vaadimme metsähakkeen tuotantotuen uudelleen notifiointia ja sitä, että EU tarkistaa sääntöjensä järjettömyyden asian suhteen. Tilanteessa, jossa ulkomainen fossiilinen polttoaine, kivihiili, ottaa markkinaosuuksia kotimaiselta uusiutuvalta energialta, pitäisi voida tukea kotimaista uusiutuvaa polttoainetta, metsähaketta. Markkinoiden epätasapainoa lisää sekin, että arvioiden mukaan teollisuusmaat käyttivät vuonna 2011 yli 58 miljardia dollaria fossiilisten polttoaineiden, kuten öljyn, hiilen ja kaasun, tuotannon ja kulutuksen tukemiseen (Lähde Kepa).

Perustelut

Keskustan vastalauseessa ehdotetaan toimenpiteitä, joilla vahvistetaan kotimaisen metsähakkeen ja turpeen kilpailukykyä sekä samalla heikennetään niiden kanssa kilpailevan ulkomaisen ja saastuttavan kivihiilen asemaa. Keskustan esityksessä kivihiilelle asetetaan erillinen, vain kivihiiltä koskeva kivihiilen haittavero, joka olisi suuruudeltaan 7,00 euroa/tonni. Metsähakkeen ja turpeen aseman kohentamiseksi vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut peruutetaan ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot palautetaan vuoden 2012 tasolle. Tämä tarkoittaa turpeen verotason laskemista 1,9 euroon/MWh ja puun muuttuvahintaisen tuen enimmäismäärän korottamista 18 euroon/MWh. Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä hyväksytyssä hallituksen esityksessä turpeen verotaso lasketaan ainoastaan 3,4 euroon/MWh, mikä ei ole riittävä taso.

Keskusta ehdottaa hyväksyttäväksi lausumaan, jossa hallituksen edellytetään valmistelevan raskaalle liikenteelle suunnattu polttoaineveron palautusjärjestelmä.

Lisäksi keskusta ehdottaa, että pienimuotoinen sähköntuotanto omaan käyttöön sallittaisiin verottomana, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Muutoksena nykytilaan olisi, että omaan käyttöön päätyvän tuotannon verottomuus säilyisi, vaikka osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh, tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus.

Kotimaisten energiamuotojen kilpailukyvyn palauttaminen

Taustaa nykytilanteelle

Osana vaalikauden 2007—2011 suurta energiapakettia eduskunta hyväksyi puulla tuotetulle sähkölle ns. muuttuvahintaisen tuotantotuen. Lain tarkoituksena on varmistaa energian tuottajalle puulle kilpailukykyinen hinta sen tärkeimpään kilpailijaan, turpeeseen, verrattuna. Lain mukaan päästöoikeuden hinnan perusteella muuttuvaa tuotantotukea voitiin maksaa enimmillään 18 euroa/MWh, kun kolmen kuukauden päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo on enintään 10 euroa/tonni.

Tuen määrä laski asteittain päästöoikeuden hinnan noustessa niin, että tuki loppui päästöoikeuden hinnan yltäessä 23 euroon/tonni. Uudistus johti käytännössä toivottuun kehitykseen. Puun ja turpeen yhteisseoksen kilpailukyky parani tuntuvasti kivihiileen nähden. Kivihiilen käyttö supistui vuonna 2012 merkittävästi.

Talouden taantuman ja laman seurauksena päästöoikeuksien hinnat ovat kuitenkin olleet reippaassa laskussa. Viimeisen vuoden aikana hintataso on vaihdellut välillä 4,5—7 euroa/MWh. Talousarvioaloitteen jättöaikaan marraskuun loppupuolella vuonna 2014 hintataso on noin 7 euroa/MWh. Jo pelkästään tämän päästöoikeuksien hintatason laskun seurauksena kivihiilen kilpailukyky on parantunut erittäin merkittävästi.

Kotimaisten bioenergiavaihtoehtojen kilpailuaseman muutokseen on ollut perusteltua reagoida kuluneella vaalikaudella. Kokoomusjohtoinen hallitus reagoi kuitenkin tarpeeseen nähden täysin päinvastaisesti. Hallitus kiristi turpeen verotusta merkittävästi eli 1,9 eurosta/MWh 4,9 euroon/MWh vuoden 2013 alusta. Turpeen veron noustessa puun muuttuvahintaista tukea laskettiin vastaavassa suhteessa. Enimmillään leikkaus on 18 eurosta/MWh aina 13 euroon/MWh.

Ratkaisujen lopputulos on, että puuta ja turvetta käyttävien energiayhtiöiden raaka-ainevertailussa puun ja turpeen yhteisseoksen hinta nousi erittäin merkittävästi juuri silloin, kun kivihiilen hinta puolestaan romahti. Tämä on johtanut siihen, että useat suomalaiset energialaitokset, jotka jo ennättivät vähentää kivihiilen käyttöä, ovat palanneet sen käyttöön. Monissa laitoksissa ollaan valmistautumassa sen käyttöön. Kivihiilestä luopumisen sijaan Suomi jatkaa ja on osin jopa siirtymässä tukevammin kohti hiilenmustaa energiapolitiikkaa.

Turpeen verotaso ja hakkeen tukitasot palautettava vuonna 2012 voimassa olleelle tasolle

Suomi iskee korville kotimaista työtä ja omavaraista energiaa. Puun ja turpeen vero- ja tukikohtelu on täysin nurinkurinen ja väärä. Vuoden 2013 alusta voimassa olleet turpeen verotuksen kiristämisratkaisut ja puun syöttötariffin eli muuttuvahintaisen tuotantotuen ehdot on palautettava sille tasolle, jolla ne olivat vielä vuonna 2012. Suomi voi tehdä tämän muutoksen ilman, että asiasta tarvitsee keskustella uudestaan EU:n kanssa, koska lainsäädännössämme oleva turpeen ja metsähakkeen keskinäinen riippuvuussuhde on hyväksytty kertaalleen.

Turpeen veron alentaminen vuotta 2013 edeltäneelle tasolle tarkoittaisi sen alentamista 3 eurolla/MWh eli nykyisestä 4,9 eurosta/MWh tasolle 1,9 euroa/MWh. Tämä supistaisi turpeesta saatavia verotuloja noin 12 miljoonaa euroa verrattuna hallituksen esitykseen, jossa veroa alennetaan vain puoliväliin eli tasolle 3,4 /MWh.

Vastaavasti metsähakkeella tuotetun sähkön syöttötariffin enimmäismäärän korottaminen 5 eurolla/Mwh (13 euroa/MWh -> 18 euroa/MWh) vuonna 2014 voimassa olleesta tukitasosta lisäsi määrärahatarvetta noin 12 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen esitykseen, jossa tukea nostetaan 13,13 eurosta/MWh noin 15,9 euroon/MWh. Yhteensä keskustan esittämän turpeen veron alentamisen ja hakkeen tuen korottamisen kustannusvaikutus olisi 24 miljoonaa euroa suurempi kuin hallituksen esittämä puolivälin ratkaisu, joka ei riitä palauttamaan kotimaisten energiamuotojen kilpailukykyä.

Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteessa 5.11.2014 kerrottiin, että hallituksen vuodelle 2015 esittämät "tasot eivät kuitenkaan riitä parantamaan kotimaisten polttoaineiden kilpailukykyä merkittävästi ja pysyvästi. Tämän vuoksi turpeen verotuksen alentamista on tarkoitus jatkaa vuoden 2016 alusta siten, että verotaso palautuu vuoden 2012 tasolle eli 1,9 euroon/MWh. Samalla metsähakkeen syöttötariffia korotetaan vastaavasti."

Hallituksen esityksessä vuoden 2016 muutoksesta ei kuitenkaan ole mitään takeita, eli asiasta ei nyt tehdä lakimuutosta. Hallitus ainoastaan ilmoittaa, että sen tarkoituksena on myöhemmin ehdottaa, että polttoturpeen verotaso alennettaisiin 1,9 euroon megavattitunnilta vuonna 2016. Asiasta jää nyt kuitenkin kalvamaan merkittävä epävarmuus, mikä estää kotimaisen tuotantoketjun vahvistumisen.

Epävarmuutta lisää entisestään se, että TEM aikoo tiedotteensa mukaan "aloittaa välittömästi metsähakkeen syöttötariffia koskevien lainsäädäntömuutosten kartoittamisen. --- Tukijärjestelmän mahdolliset muutokset on todennäköisesti hyväksytettävä myös Euroopan komissiolla." Suomen kannalta on syntymässä tilanne, jossa EU:n käsiteltävä on samaan aikaan kaksi pienpuun tukiasiaa, Kemera ja metsähakkeen syöttötariffi. Vaarana on silloin, että kumpikin näistä ehdotuksista joutuu EU:n kriittisen tarkastelun kohteeksi.

Keskusta rahoittaisi turpeen veron kevennyksen ja puun syöttötariffin korottamisen kiristämällä kivihiilen veroa. Parantamalla kotimaisten vaihtoehtojen kilpailukykyä ja heikentämällä samanaikaisesti maailmalta, erityisesti Venäjältä, tuotavan kivihiilen kilpailukykyä voidaan saavuttaa toivottu lopputulos, jossa kotimainen energiatuotanto ohittaa kilpailukyvyltään kivihiilen. Näin toimimalla parannetaan sekä vaihtotasetta että kotimaista työllisyyttä.

Keskusta ehdottaa, että kivihiilelle asetetaan erillinen vain kivihiiltä koskeva kivihiilen lisävero, joka olisi 7,00 euroa/t. Tilastokeskuksen energiatilastojen mukaan kivihiilen kulutus vuonna 2012 oli 3 554 000 tonnia. Mikäli kivihiilen kulutus olisi vuonna 2015 samalla tasolla kuin se oli vuonna 2012, saavutettaisiin noin 25 miljoonan euron lisäverokertymä, kun kivihiileen kohdistettaisiin lisävero noin 7 euroa/tonni.

Keskustan esityksellä kotimaisesta tuotantoketjusta sekä suoraan että välillisesti kertyvien ansio- ja pääomatulojen verokertymä kasvaisi. Lisäksi tällä tavalla saataisiin syntymään työpaikkoja työttömyydestä voimakkaasti kärsiville alueille, mikä puolestaan vähentäisi työttömyysmenojen tarvetta.

Yhden uuden työpaikan voi arvioida parantavan julkisen talouden tilannetta noin 20 000 euroa vuositasolla. Tästä 50 % syntyy lisääntyvistä verotuloista (ansiotuloverojen ja arvonlisäverojen kasvanut tuotto sekä suurempi sosiaalivakuutusmaksukertymä). Loput julkisen talouden kohentuvasta tilanteesta selittyy puolestaan sillä, että sosiaaliturvamenot alentuvat (työttömyysturva, asumistuki, toimeentulotuki).

Mikäli kotimaisia energialähteitä suosiva reformi toisi turpeen ja hakkeen koko tuotantoketjuihin vähintään 1 500 uutta lisätyöpaikkaa suomalaisille hallituksen esitykseen verrattuna, kertyisi yksinomaan tästä 25 miljoonan euron hyöty julkiseen talouteen. Uusien työpaikkojen potentiaali voi olla todellisuudessa paljon suurempikin.

Polttoaineveron palautusjärjestelmä suomalaiselle kuorma-autoliikenteelle

Maanteiden tavaraliikenne kuluttaa hieman yli miljardi litraa dieselpolttoainetta vuodessa. Dieselin hinta on noussut lähes 30 % vuodesta 2010. Samalla aikavälillä kuorma-autoliikenteen kustannukset ovat nousseet noin 14 %, mikä on merkittävä kustannuslisä suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle. Erityisesti tällä vaalikaudella polttoaineveroa on korotettu useaan otteeseen ja tuntuvasti.

Kuljetuskustannusten nousulla on merkittäviä haittavaikutuksia. Se rasittaa Suomen kansainvälistä kilpailukykyä ja suomalaista kauppaa ja teollisuutta sekä lisää harmaata taloutta. Ahtaimmalle ovat joutuneet tunnollisesti asiansa hoitaneet kuljetusyritykset. Kesällä julkistetussa Kuljetusbarometrissa yrittäjät pitivät käsistä karkaavia kustannuksia suurimpana haasteenaan.

Suomessa voidaan kohtuullisin kustannuksin ottaa käyttöön polttoaineveron palautusjärjestelmä, jossa kuljetusyrityksille palautetaan maksettua polttoaineveroa. Esim. viiden sentin alennus litralta alentaisi valtion verotuloja noin 50—60 miljoonalla eurolla, mutta se alentaisi logistisia kustannuksia ja kohentaisi Suomen kilpailukykyä.

Palautukseen oikeutettuja olisivat hakemuksesta EU-maassa rekisteröidyt tavaraliikenteen yritykset, ja se koskisi kantavuudeltaan vähintään 7,5 tonnin kuorma-autojen käyttämää dieselpolttoainetta. Kuljetusyritys voisi hakea palautusta polttoaineverosta ostotositteiden perusteella esim. kaksi kertaa vuodessa.

Omaan käyttöön tulevan piensähköntuotannon oltava aina verovapaata

Ehdotamme lausumaa, että hallitus ryhtyisi toimiin verottoman oman sähköntuotannon sallimiseksi aina, kun se tapahtuu generaattoriteholtaan alle 250 kVA:n suuruisessa tuotantoyksikössä. Verottomuutta ei menettäisi silloinkaan, kun osa verokauden tuotannosta myydään verkkoon, jos tällaisen tuotannon vuosituotanto jää alle 200 MWh:n. Mikäli generaattoriteho on 250—2 000 kVA tai vuosituotanto 200—2 000 MWh, tuottajan oman kulutuksen veronalaiseksi määräksi katsotaan vain tehon 200 MWh/v ylittävä oma kulutus.

Suomi on asettanut tavoitteekseen lisätä mittavasti uusiutuvaa, päästötöntä energiaa. Olemme sitoutuneet EU:n meille asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen. Niistä selviydymme vaivatta. Suomen energiaomavaraisuus on edelleen kuitenkin alhainen, noin 33—34 %. Meillä on kuitenkin kaikki mahdollisuudet nostaa omavaraisuusasteemme 2030-luvulle tultaessa selvästi yli 60 %:n, maassa tuotettu ydinvoima mukaan lukien yli 80 %:n.

Uusiutuvan energian lisäämismahdollisuuksia on niin nestemäisten polttoaineiden kuin myös lämmön- ja sähköntuotannossa. Tänään Suomessa kulutettavasta sähköstä noin 56 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla ja noin 15 % on tuontisähköä.

Suomen eduskunta on asettanut tavoitteeksi saattaa sähkön oma tarjonta ja kysyntä tasapainoon 2020-luvulle tultaessa. Tämä edellyttää päästöttömän tuotannon lisäämistä.

Pienen, joskaan ei ratkaisevan osan päästöttömän sähkön tarjonnan lisäämisestä tarjoavat monet eri energialähteisiin tukeutuvat pienimuotoisen tuotannon muodot. Pienimuotoinen aurinkosähkö, tuulisähkö sekä pienimuotoinen bioenergian CHP-tuotanto ovat tällaisia. Useissa tapauksissa kysymys on sähkön tuottajan omaan kulutukseen käyttämästä tuotannosta. Joissakin tapauksissa ylijäävä tuotanto halutaan myydä jakeluverkkoon.

Nykyinen lainsäädäntö ei tee oikeutta omaan kulutukseen käytettävälle sähköntuotannolle. Enintään 50 kilovolttiampeerin tehoisessa generaattorissa tai useiden sähköntuotantolaitteistojen muodostamalla enintään 50 kilovolttiampeerin nimellistehoisella kokonaisuudella tuotettu sähkö ei ole valmisteveron alaista riippumatta siitä, kuluttaako valmistaja sen itse tai myykö hän sen jakeluverkkoon. Tällaisia tuottaja/kuluttajia on Suomessa jo monia satoja.

Teholtaan 50 kVA—2 000 kVA:n generaattoreissa tuotettu sähkö sitä vastoin on verotonta vain, mikäli valmistaja kuluttaa sen itse. Jos osakin tuotetusta sähköstä myydään verokaudella ulos, tällöin tuottajan oma kulutus muuttuu veronalaiseksi. Tällaisia tuottaja/kuluttajia on maassa muutamia kymmeniä.

Käytännössä nykyinen lainsäädäntö merkitsee sitä, ettei esim. pienehkön teollisuustilan tai kauppakeskuksen pienimuotoinen sähköntuotanto, lähinnä auringolla tai tuulella tuotettu, saa verovapautta, jos ajoittainen yli oman kulutuksen tapahtuva tuotanto johdetaan kaupalliseen verkkoon.

Perustelut

Hallituksen epäonnistuneen energiapolitiikan tulokset on helposti luettavissa tilastoista. Viime vuonna hiilen käyttö lisääntyi lähes viidenneksen, vaikka samaan aikaan energian kokonaiskulutus laski. Hallituksen täysin epäonnistuneesta energiapolitiikasta kärsivät sekä talous että ympäristö.

Kotimainen energia

Perussuomalaisten mielestä kotimaisten energialähteiden, kuten turpeen ja pienpuuenergian, asemaa tulee vahvistaa. Maassamme on 8,5 miljardin euron edestä energiatuotteiden kysyntää, jota emme verotuksen, tukipolitiikan, sääntelyn ja infrastruktuurin puutteellisuuden takia pysty kotimaisin voimin täyttämään. Hyödyntämällä kotimaista energiaa ja kehittämällä siihen perustuvaa vientiteollisuutta voimme oikaista merkittävästi kauppatasettamme. Energiantuotannon kotimaisuusasteen tuntuva nostaminen edistää myös maamme talouskasvua ja tuottaa kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja.

Hallituksen tuore ilmoitus siitä, että se on laskemassa ensi vuonna turpeen verotusta ja nostamassa puuhakkeen tukea, on erittäin kannatettava, muttei riittävä. Valitettavasti vahinko on jo tapahtunut, sillä useat energiayhtiöt ovat jo tehneet investointeja, joilla korvataan kotimaista bioenergiaa kivihiilellä.

Perussuomalaiset on johdonmukaisesti vastustanut hallituksen tekemiä polttoturpeen veronkorotuksia. Hallitus on kautensa aikana nostanut turpeen verotusta 1,9 eurosta megawattitunti aina 4,9 euroon. Ensi vuodeksi kaavailtiin taas euron korotusta, mutta onneksi hallitus on herännyt todellisuuteen. Se esittää nyt 1,5 euron alennusta megawattitunnille. Suunta on oikea, mutta perussuomalaisten mielestä ei riittävä. Turpeen verotus tulee palauttaa sille tasolle kuin se oli hallituskauden alussa eli 1,9 euroon megawattitunnilta.

Energian hinta

Kotimaisuuden lisäksi energiapolitiikan tavoitteena on oltava energian kohtuullinen hinta. Suomi sijaitsee kylmässä Pohjolassa, ja teollisuutemme on energiaintensiivistä. Maamme kilpailukyvyn turvaaminen edellyttää kustannustehokasta energiasektoria, joka kykenee tuottamaan energiaa kilpailukykyiseen hintaan. Emme voi hyväksyä hallituksen päätöstä korottaa jälleen energiaverotusta, vaan sitä on tuntuvasti alennettava.

Haluamme muistuttaa, että energiapolitiikalla on myös tulonjaollinen ja sosiaalipoliittinen ulottuvuus. Energia on välttämättömyyshyödyke, jonka hinnannousu rankaisee eniten pienituloisia. On hälyttävää, että Suomesta löytyy yhä enenevässä määrin niin sanottuja energiaköyhiä eli ihmisiä, joiden on vaikea suoriutua lämmitykseen ja sähkökulutukseen liittyvistä kustannuksista. Suomessa energiaköyhyys uhkaa ennen kaikkea taajama-alueen ulkopuolella asuvia yksinhuoltajia sekä eläkeläisiä, joiden energiakulut saattavat ylittää jopa 20 % käytettävissä olevista tuloista.

Polttoaineet

Perussuomalaisten mielestä liikennepolttonesteiden verotusta on alennettava. Viime vuosien rajut veronkorotukset rankaisevat niitä ihmisiä, jotka ajavat paljon joko työnsä tai asuinpakkansa vuoksi. Monille auto on välttämättömyys leivässä pysymiseksi. Haluamme pitää autoilevien suomalaisten elintason sellaisena, että eläminen koko maassa — myös maaseudulla — on mahdollista.

Verotuksen lasku tukisi osaltaan myös alati nousevien kustannusten kanssa kamppailevaa suomalaista kuljetusalaa ja pienentäisi tuntuvasti suomalaisten yritysten logistiikkakustannuksia. SKAL:n selvityksen mukaan hallituksen polttoaineverojen korotuksen ovat aiheuttaneet 140 miljoonan euron lisäkulut tavaraliikenteelle vuoden 2011 lopusta, jos esitetty korotus otetaan huomioon. Tämän laskun maksavat suomalainen teollisuus ja kuluttaja.

Hallitus ei selvästikään ymmärrä, että se toimillaan syö suomalaisen kuluttajan ostovoiman sekä nakertaa teollisuuden kilpailukykyä. Tätä perussuomalaiset ei voi hyväksyä.