Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Valmisteverotuslakia koskevat ehdotukset

Valmisteverotuslakiin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on poistaa ne alkoholi- ja tupakkatuotteisiin liittyvät määrälliset rajoitukset, joita Suomi on saanut ja saa vielä soveltaa erityissääntelyn turvin tämän vuoden loppuun. Ensi vuoden alusta on tarkoitus siirtyä noudattamaan sisämarkkinoita koskevia yleisiä periaatteita matkustajatuomisten valmisteverotuksessa. Tätä tarkoittavat muutokset ovat väistämättömiä, eikä valiokunnalla ole ehdotettuihin säännöksiin sinänsä huomautettavaa.

Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että uusien sisämarkkinasäännösten soveltamisesta ja tulkinnasta tiedotettaisiin mahdollisimman tehokkaasti ja ennakoivasti, ennen kuin epäterveet ilmiöt pääsevät juurtumaan matkustuskäytäntöihin. Tärkeää on siten esimerkiksi selventää lain verovapaudelle asettamia ehtoja siitä, että toisesta jäsenvaltiosta verollisina hankitut tuotteet tulevat matkustajan omaan käyttöön ja että matkustaja tuo tuotteet itse mukanaan. Merkityksellisiä voivat olla jopa yksittäisten seikkojen esille nosto, kuten esimerkiksi se, että matkustajatuomisten erillinen kuljetus bussia seuraavassa rekassa ei täytä lain verovapaudelle asettamia ehtoja.

Tärkeää on myös tiedottaa, että henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkumiseen jäsenmaiden välillä on mahdollisuus puuttua myös jatkossa ja että Tulli suorittaa valvontaa vastakin. Vaikka summittaiset pistokoetarkastukset eivät ole enää sallittuja jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä, valvontaa suoritetaan suunnitellusti ja systemaattisesti muita keinoja, kuten riskiprofilointia, automaattista hahmontunnistusjärjestelmää ja liikkuvia läpivalaisulaitteita käyttäen. Valvonta on pitkälti ennakollista ja erilaisiin analyyseihin perustuvaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi riskiprofilointiin perustuvilla kohdennetuilla tarkastuksilla on kyetty tähän mennessä paljastamaan salakuljetusyrityksiä läntisellä maarajalla.

Valvontaan on myös tarvetta vastakin, jotta voidaan varmistua, että yksityishenkilöt noudattavat mm. kaupalliseen tarkoitukseen hankkimiaan tuotteita koskevia valmisteverotussäännöksiä. Matkustajille suunnattavassa tiedotuksessa on syytä korostaa, että minkälaista vastiketta tahansa vastaan luovutettavat tuotteet katsotaan kaupalliseen tarkoitukseen tuoduiksi. Kaupalliseen tarkoitukseen tuotavat tuotteet olisivat puolestaan verollisia määrästä riippumatta. Jos siis yksityishenkilö tuo tuttavilleen alkoholia maksua vastaan, hänet rinnastetaan kaupalliseen tuojaan. Hänen tulee siten täyttää veronmaksun lisäksi kaikki verovelvollisuuteen liittyvät menettelyvaatimukset.

Valiokunta kannattaa myös menettelysäännöksiin ehdotettuja tarkennuksia. Ne takaavat, että tullilaissa säädettyjä toimivaltuuksia ja toimenpiteitä voidaan käyttää myös valmisteverovalvonnassa. Veron ilmoittamisvelvollisuutta koskevan kahden arkipäivän säännön poistaminen laittomalta tuonnilta ja veron välitön suoritusvelvollisuus näissä tilanteissa ovat myös perusteltuja.

Hallitus esittää, että samalla, kun yleiset matkustajatuomisia koskevat rajoitukset poistuvat, tupakkatuotteiden matkustajatuontia rajoitettaisiin niistä tulevista jäsenvaltioista, jotka siirtymäkauden ajan soveltavat tupakkatuotteisiinsa yhteisön vähimmäisverotasoa alempia veroperusteita. Valiokunta pitää tämän vanhoille jäsenmaille sallitun oikeuden hyväksikäyttöä perusteltuna ja tarpeellisena niin kauan, kuin siirtymäkaudet kestävät kussakin maassa. Rajoitus koskee kahdeksaa tulevaa jäsenvaltiota, mm. Viroa, Latviaa ja Liettuaa.

Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia koskevat ehdotukset

Hallituksen esityksen toisena tavoitteena määrällisten rajoitusten poistamisen lisäksi on ottaa huomioon EU:n laajentuminen ensi vuoden toukokuun alussa. Tämä ei sinänsä pakota muuttamaan alkoholiverolainsäädäntöä. Suomi voi siis päättää verotasosta omista lähtökohdistaan, kunhan lainsäädännössä otetaan huomioon EU:n minimiverotasot ja perustamissopimuksen syrjimättömyyttä koskevat määräykset.

Hallituksen esitys on kuitenkin vastaus niihin muutospaineisiin, jotka aiheutuvat lähinnä Viron ja Suomen rajan muuttumisesta sisämarkkinarajaksi, jonka yli henkilöiden ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on taattava. Koska Suomen alkoholiverot ovat Viroon nähden moninkertaiset ja alkoholijuomien hintaerot varsin merkittävät, kysymys optimaalisesta alkoholi- ja alkoholijuomien verotasosta on noussut esityksen keskeisimmäksi teemaksi.

Esityksessä on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Toisessa verotasoa ei muutettaisi heti laajentumisen myötä, vaan tarpeen vaatiessa vasta myöhemmin. Toisessa vaihtoehdossa alkoholiveroja alennettaisiin ensi vuoden maaliskuun alusta sen välttämättömänä pidetyn määrän, jolla tilastoidun kulutuksen veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa, mutta jolla kulutuksen kasvu jäisi kuitenkin mahdollisimman pieneksi.

Kumpikin vaihtoehto lähtee samansuuruisesta alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta. Kasvun arvioidaan ohjautuvan kuitenkin enenevästi tilastoimattomaan kulutukseen, jos verotasojen eroa ei kavenneta Viroon ja muihin halvan viinan maihin nähden.

Hallituksen esitys perustuu monipuolisen seuraamusten arvioinnin jälkeen jälkimmäiselle vaihtoehdolle. Siinä matkustajatuonnista johtuvat kaikkinaiset haitat, ei vain verotuottojen menetykset, osoittautuivat pienemmiksi.

Hallitus ehdottaa siis sen suuruisia veronalennuksia, jotka ovat välttämättömiä estämään matkustajatuonnin hillitsemättömän kasvun. Suurimmat veronalennukset esitetään kohdistettaviksi niihin tuoteryhmiin, joiden vähittäismyyntihintojen erot ovat suurimmat ja joissa matkustajatuonti on helpointa. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että veronalennus olisi suurin, 44 prosenttia, väkevissä alkoholijuomissa. Välituotteiden verotasoa esitetään alennettavaksi 40, mietojen viinien 10 ja oluen verotasoa 32 prosenttia. Kaikkein miedoimpien alkoholijuomien verotaso säilyisi nykyisellään, jotta juomien hinnat eivät muodostuisi virvoitusjuomia edullisemmiksi. Ehdotus säilyttäisi alkoholiverotuksen nykyrakenteen siltä osin, että vero olisi edelleen korkein väkevissä juomissa ja alhaisin viineissä. Eri alkoholijuomien verotasojen suhteelliset erot kuitenkin pienenisivät nykyisestä.

Esityksen tarkoituksena on turvata alkoholin valmistukseen ja myyntiin liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytykset ja ylläpitää alan työllisyyttä. Kulutuksen lisääntyminen nimenomaan tilastoituna kulutuksena edistää kansantaloutta ja pienentää harmaan talouden kasvavia uhkia.

Valiokunta keskittyy seuraavassa yksinomaan hallituksen esityksessä olevien vaihtoehtojen arviointiin. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa esitykseen siltä osin, kuin siinä on kysymys yhteisön lainsäädännöstä johtuvista tarkennuksista viinin, muun käymisteitse valmistetun alkoholin tai välituotteiden määritelmiin.

Taustaoletukset

Hallituksen esitys perustuu moninaiseen vaikutusten arviointiin, jossa käytettyjä malleja ovat olleet kehittämässä valtiovarainministeriön kansantalousosaston lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos (LTT).

Esitetyistä olettamista kaksi on keskeistä, nimittäin oletus Viroon suuntautuvien matkojen matkustajamäärien ja keskimääräisten matkustajatuomisten muutoksista siinä tapauksessa, että alkoholiveroja ei alennettaisi lainkaan, verrattuna tilanteeseen, jossa veroja alennetaan hallituksen esittämällä tavalla. Näille arvioille perustuvat laskelmat verotuottomenetyksistä, kokonaiskulutuksen kasvusta sekä sen jakautumisesta tilastoituun ja tilastoimattomaan kulutukseen. Ne vaikuttavat puolestaan niihin arvioihin, joita on esitetty alkoholin myynnin laskusta Suomessa sekä sen heijastusvaikutuksista alan elinkeinojen kehitykseen.

Esityksessä arvioidaan, että Viroon matkustavien suomalaisten määrä kasvaa nykyisestä 2,5 miljoonasta 3 miljoonaan, jos alkoholiveroja ei alenneta lainkaan. Automatkailijoiden määrä olisi tästä 0,5 miljoonaa. Olettama on, että automatkat kaksinkertaistuisivat nykyisestä. Laivamatkustajan arvioidaan tuovan keskimäärin 6 litraa väkeviä, 2 litraa viiniä ja 8 litraa olutta. Automatkailijan oletetaan tuovan 10 litraa väkeviä, 36 litraa viiniä ja 56 litraa olutta. Lisätuonti Virosta olisi noin 13 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia eli noin 2,5 litraa asukasta kohden. Tästä lisäkulutuksen osuus olisi vajaat litra ja kotimaisen myynnin vähenemä runsaat 1,5 litraa. Kokonaiskulutuksesta, arviolta 11 litrasta sataprosenttista alkoholia asukasta kohden vuonna 2004, tilastoidun kulutuksen osuus olisi vajaat 7 litraa ja tilastoimattoman runsaat 4 litraa. Valtion alkoholin myynnistä saamat välilliset verotulot laskisivat veropohjan menetyksen vuoksi arviolta 415 miljoonaa euroa vuonna 2004.

Hallituksen esityksessä oletetaan vastaavasti, että esitettyjen veronalennusten jälkeen matkailijamäärä Viroon säilyisi nykyisellään noin 2,5 miljoonassa tai kasvaisi hieman, noin 2,8 miljoonaan matkailijaan vuodessa. Keskimääräisiksi matkustajatuomisiksi oletetaan 2 litraa väkeviä, 9 litraa viiniä ja 8 litraa olutta. Automatkailijan tuomisiksi oletetaan keskimäärin 8 litraa väkeviä, 20 litraa viiniä ja 40 litraa olutta. Lisätuonti Virosta olisi 3—3,5 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia eli noin 0,7 litraa asukasta kohden. Lisäkulutuksen osuus tästä olisi 0,2 litraa ja kotimaisen myynnin vähenemä 0,5 litraa. Tilastoidun alkoholin osuudeksi kokonaiskulutuksesta vuonna 2004 arvioidaan 9 litraa ja tilastoimattoman runsaat 2 litraa sataprosenttista alkoholia asukasta kohden. Valtion verotulojen menetys olisi 55 miljoonaa euroa edellä olevaa pienempi.

Valiokunta ei voi esittää asiantuntijakuulemisensa perusteella hallituksen esitystä parempia vaikutusarvioita, vaikka kritiikkiä on esitetty yhtälailla vastaisen matkustajatuonnin yli- kuin aliarvioimisestakin. Valiokunta toteaa kuitenkin, että arviot sisältävät niin monia ja eritasoisia oletuksia matkustajien käyttäytymisen muutoksista, että muutos jossakin olettamassa saattaa heilauttaa lopputulemaa olennaisesti.

Koska matkustajamäärien ja matkustajatuomisten muutoksista ei voida tehdä kovin varmoja oletuksia, valiokunta pitää sinänsä riittävänä sitä, että hallituksen esityksessä on tarkasteltu vain kahta selkeää ja vastakkaista vaihtoehtoa, sitä, ettei alkoholiveroa lasketa lainkaan, ja sitä, että verotaso mitoitetaan hallituksen esittämällä tavalla. Tämä vastaa myös niitä kahta päävaihtoehtoa, jotka ovat nousseet esille valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on keskittynyt lausunnossaan yksinomaan esityksen sosiaali- ja terveyspoliittisiin vaikutuksiin. Se ei ole esittänyt minkäänlaista johtopäätöstä vaan on tuonut esiin erilaisia näkökohtia. Lausuntoon liittyy kolme eriävää mielipidettä, joissa veronalennuksista esitetään luovuttavaksi kokonaan tai niitä esitetään pienennettäväksi erityisesti väkevien juomien osalta.

Valiokunta toteaa ensinnäkin, että hallituksen esityksessä on arvioitu sosiaali- ja terveysvaikutuksia ohuelti. Esityksessä olisi pitänyt käsitellä myös erisuuruisten veronalennusten vaikutuksia sen sijaan, että siinä on tarkasteltu vain kahta vastakkaista vaihtoehtoa.

Verotus on ollut valiokunnan mielestä kohtalaisen tehokas ja käytetty keino myös terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Veronalennusten painottaminen väkeviin juomiin ei vastaa kuitenkaan aikaisemmin valittua linjaa.

Hinta puolestaan on merkittävin yksittäinen tekijä, joka vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen. Koska alkoholin saatavuutta on lisätty 1990-luvulla, hintojen alennuksella on valiokunnan käsityksen mukaan entistä suurempi vaikutus kulutukseen.

Lausunnossa arvioidaan, että alkoholin kulutus Suomessa tulee kasvamaan 4,4—33 prosenttia ja että alkoholin välittömät haittavaikutukset kasvavat samansuuntaisesti. Kulutuksen kasvu tapahtuu tilanteessa, jossa alkoholin käytön terveydellisiä ja sosiaalisia haittavaikutuksia ei ole valiokunnan mielestä tiedostettu eikä hoidettu asianmukaisesti edes nykykulutuksen tasolla.

Kulutuksen kasvu tulee näkymään tarpeena lisätä kunnallisia palveluita laajasti. Valiokunta arvioi suorien, yhteiskunnan maksettavaksi tulevien vuosittaisten kustannusten määräksi vajaa miljardi euroa. Alkoholi aiheuttaa lisäksi vaikeasti mitattavia työn tuottavuuden menetyksiä ja kärsimyksiä perheille.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota lisäksi alkoholihaittojen ehkäisyyn. Riskiryhmiä ovat erityisesti alkoholin suurkuluttajat sekä alkoholiin tottumattomat nuoret. Valiokunta pitää hyvänä, että hallitus valmistelee lähivuosiksi laajapohjaisen, eri toimijatahojen yhteistyötä koordinoivan kansallisen alkoholiohjelman. Se pitää myös alkoholin kokonaiskulutuksen kääntämistä laskuun oikeana tavoitteena, johon tulee pyrkiä kaikin keinoin.

Valiokunta korostaa, että päihteiden vastaisessa työssä tulee toimia monilla tasoilla; valtion, kuntien, pienempien yhteisöjen ja myös yksilötasolla. Huomiota tulee kiinnittää myös valvonnan keinoihin, ikärajoituksiin, mainonnan rajoihin ja liikkeiden aukioloaikoihin sekä valvonnan resursseihin. Lisäksi on tärkeää puuttua ajoissa lasten ja nuorten alkoholin käyttöön ja ehkäistä ennalta nuorten syrjäytymistä. Merkitystä on myös vanhempien esimerkkikäyttäytymisellä, päihteettömillä ympäristöillä sekä elämäntapoja koskevilla selkeillä moraalikoodeilla. Yksittäisenä esimerkkinä tästä on mm. sen seikan korostaminen, että alkoholin välittäminen alaikäisille on rikos ja että kaikkien aikuisten, myös vanhempien ja sisarusten, on kieltäydyttävä alkoholin välittämisestä lapsille.

Valiokunta pitää välttämättömänä sitä, että lain vaikutuksia alkoholin kulutukseen, käyttötottumuksiin, haittojen kehitykseen sekä palveluiden tarpeeseen seurataan ja arvioidaan mahdollisimman kattavasti.

Valiokunnan asiantuntijakuuleminen

Pääosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista on joko kannattanut hallituksen esitystä tai katsonut, että erityisesti olueeseen kohdistuvan veronalennuksen pitäisi olla esitettyä suurempi kotimarkkinoiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi.

Alkoholitutkijoiden kanta.

Useimmat valiokunnan kuulemat alkoholitutkimusta edustavat asiantuntijat ovat olleet tyytyväisiä hallituksen esitykseen. Esitys on heidän mielestään tarkka ja huolellinen ja siinä on otettu huomioon ratkaisun teon kannalta olennaiset tekijät. He ovat todenneet lisäksi, että vaikka alkoholin kulutuksessa tapahtuvia muutoksia on vaikea arvioida, hallituksen esitystä parempaa ennustetta ei voida esittää.

Asiantuntijat ennakoivat hallituksen esityksen tavoin mm., että terveys- ja sosiaaliset haitat tulevat lisääntymään ja että riskit kohdistuvat erityisesti alkoholin suurkuluttajiin ja nuoriin. Tutkijat ovat korostaneet sitä, että tästä eteenpäin on edettävä askel askeleelta ja seurattava tilannetta. Tarpeen tullen on oltava myös valmiutta muuttaa nyt tehtyjä päätöksiä. Suomalaisten alkoholin kulutus on nykyisin keskieurooppalaisella tasolla, eikä se saisi nousta siitä enää. Suuntaus on muutoinkin Euroopassa aleneva. Yhtenä mittarina voitaisiin pitää vuoden 2004 alkoholin kokonaiskulutusta, josta kulutus ei saisi siis enää kasvaa.

Kaupan ja teollisuuden näkökulma.

Päivittäistavarakauppaa, panimoteollisuutta ja muuta alkoholin valmistukseen ja myyntiin liittyvää elinkeinoelämää edustavien asiantuntijoiden mielestä alkoholi- ja alkoholijuomaverojen alennus on välttämätön, jotta alan yleiset toimintaedellytykset säilyvät. Useat tahot pitivät esitettyjä alennuksia kuitenkin riittämättöminä, jotta niillä voitaisiin estää etupäässä Viroon suuntautuva viinaralli. Viron tuonnin arvioidaan vähintään viisinkertaistuvan nykyisestä. Käsitysten tueksi on esitetty Englannin ja Ranskan, Ruotsin ja Tanskan sekä Tanskan ja Saksan välisillä rajoilla tapahtuva mittava ostosmatkailu, vaikka näillä rajoilla alkoholin hintaerot ovat pienempiä kuin Suomen ja Viron välillä.

Asiantuntijat ovat huomauttaneet myös riskeistä, jotka liittyvät harmaaseen talouteen ja sen mukanaan tuomiin muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ns. porttiteorian mukaisesti. He ovat korostaneet myös sitä, että kerran menetettyä myyntiä on vaikea saada takaisin. Verotasopäätöksellä on siten kauaskantoisia vaikutuksia koko alan tulevaisuuteen.

Ala on arvioinut, että lisääntyvä alkoholin tuonti merkitsee kotimaisen alkoholiostosten kysynnän laskua 25 prosenttia nykyisestä. Tämä merkitsisi noin 4 000 ravintola-alan työntekijän ja 2 000 päivittäistavarakaupassa työskentelevän vähenemää työvoimatarpeessa. Vähenemä olisi koko kotimaisen alkoholituotannon tuotantoketjussa maatalouden mallasviljelijöistä ravintolatyöntekijöihin yhteensä 25 000—38 000 henkilöä. Myös työntekijöiden edustajat ovat korostaneet ratkaisun työllisyysvaikutuksia muiden seuraamusten ohella. Heidän mukaansa verotason alentaminen on välttämätöntä mutta esitys itsessään riittämätön.

Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että oluen alkoholiveroa alennettaisiin 32 prosentin sijasta 70 prosenttia, jolloin oluen hintataso Suomessa ei olisi esimerkiksi Viroon nähden enää kaksinkertainen. Asiantuntijoiden käsityksen mukaan Virosta tullaan tuomaan olutta mm. sen vuoksi, että 110 litraa olutta maksaa Virossa vähemmän kuin 10 litraa väkeviä juomia. Kummankaan määrän kuljettaminen ei ole ongelma, koska matkanjärjestäjät ja paikalliset myyjät huolehtivat siitä, että ostosmatkailusta tulee mahdollisimman vaivatonta. Kuljetusongelmia merkittävämpi tekijä on asiantuntijoiden mukaan 20 tunnin aikarajan poistuminen Viron liikenteestä. Asiantuntijat ovat huomauttaneet lisäksi siitä, että hallituksen esityksessä olevat oluen hintavertailut eivät ole edustavia, koska niissä vertailukohdaksi on otettu Suomen keskiolut, vaikka Virosta tuodaan yksinomaan vahvaa olutta. Jos vertailukohdaksi otetaan samanvahvuiset oluet, hintaero on vielä suurempi oluessa kuin väkevissä juomissa.

Asiantuntijakuulemisessa on edellytetty lisäksi, että siideriä ja olutta kohdeltaisiin samalla tavoin.

Pienpanimoiden asema.

Oluelle esitetty veronalennus 32 prosenttia kaventaisi pienpanimoiden saamaa veroetua ja kasvattaisi siten hintaeroa isojen panimoiden tuotteisiin nähden. Tämä saattaa toiminnan kannattavuuden kyseenalaiseksi, koska erityisoluiden valmistuskustannukset ovat yli nelinkertaiset suurpanimoihin verrattuna. Tuotanto on työvoimavaltaista, ja ala työllistää tällä hetkellä noin 150 henkilöä. Pienpanimoiden poistuma on ollut viime vuosina 2—3 vuodessa. Syynä toiminnan lopettamiseen on ollut yleensä kannattamattomuus.

Jotta alan toimintaedellytykset voitaisiin turvata, asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että pienpanimoiden tuottamalle oluelle myönnettävää veronalennusta suurennettaisiin. Samalla veroasteikko tulisi muuttaa progressiiviseksi ja pienpanimon tuotantoraja nostaa 10 000 000 litraan olutta kalenterivuodessa.

Järjestöjen kannanotot.

Valiokunta on kuullut laajasti myös eri järjestöjä. Myös näissä puheenvuoroissa on pidetty verotason alentamista oikeana ratkaisuna. Sen on katsottu hillitsevän matkustajatuonnista johtuvaa veropohjan menetystä, pimeiden markkinoiden kasvua ja sen kielteisiä lisävaikutuksia. Esityksen on katsottu myös hillitsevän inflaatiota ja tukevan kotitalouksien ostovoimaa.

Asiantuntijoiden lausunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota alkoholiliitännäisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin ja alan työllisyysvaikutuksiin. Eräät asiantuntijat ovat pitäneet esitettyjä veronalennuksia riittämättöminä. Ongelmallisimmaksi on nähty se vaihtoehto, ettei verotasoa laskettaisi lainkaan. Asiantuntijat ovat muistuttaneet lisäksi kansantaloudessakin tunnetusta ilmiöstä, jonka mukaan alkuperäiseen tilanteeseen ei enää päästä, vaikka parametrejä muutettaisiin. Jälkikäteen tehtävät veronalennukset eivät pysty siten korjaamaan jo tapahtunutta veropohjan menetystä eivätkä pimeiden markkinoiden sekä niihin liittyvien lieveilmiöiden syntyä ja kasvua.

Viranomaiskannanotot.

Valiokunta on kuullut myös alkoholin kanssa tekemisiin joutuvia viranomaistahoja, kuten poliisia ja tullia. Nämä tahot ovat osallistuneet myös hallituksen esityksen valmisteluun. Esityksessä on tuotu siten esiin ne lisääntyvään alkoholinkulutukseen liittyvät kielteiset seuraamukset, jotka vastaavat näiden viranomaistahojen käsityksiä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ei tullut esiin mitään sellaisia erityisiä huomioita, joita ei olisi käsitelty hallituksen esityksessä.

Johtopäätökset

Hallituksen esitys on laadittu valiokunnan mielestä kattavasti, ja se sisältää ratkaisunteon kannalta oleelliset tiedot. Siinä esitetyistä vaikutusarvioista ei ole voitu esittää parempaa selvitystä valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.

Asian käsittelyssä ovat olleet esillä lähinnä kaksi päävaihtoehtoa, mm. Ruotsin valitsema linja, jossa verotasoa ei lasketa siinä yhteydessä, kun matkustajakiintiöt poistuvat. Toinen vaihtoehto on hallituksen esittämä vähäisin veronalennus, jolla arvioiden mukaan voidaan turvata tilastoidun kulutuksen säilyminen Suomessa. Ainoat konkreettiset lisäehdotukset ovat koskeneet oluen verotason laskua 70 prosenttiin. Yksikään valiokunnan kuulema asiantuntija ei ole esimerkiksi esittänyt varovaisempaa alennusta väkeville juomille. Väkevien juomien verotasosta päätettäessä on syytä huomata lisäksi, että pirtun osuus on ollut 80 prosenttia tullin tekemissä tähänastisissa takavarikoissa.

Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että uhkakuvat ovat suuremmat ja vaikeammin voitettavissa silloin, jos verotasoa ei sopeuteta. Syntyvät ongelmat voivat olla sellaisia, ettei niitä ehkä voida kitkeä koskaan. Valiokunta pitää erityisenä huolena harmaan talouden laajentumista ja sen kaikkinaisten kielteisten seurausilmiöiden yleistymistä. Lisäksi riski veropohjan, alkoholiliitännäisen teollisuuden työpaikkojen ja mahdollisesti kotimaisen panimoalan menettämisestä on suuri. Eräillä suomalaisilla panimoyrityksillä on jo tällä hetkellä panimot Baltiassa sikäläistä kulutusta varten. Tuotannon siirto Suomesta Baltiaan vaatii valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan aikaa vain 0,5—1 vuotta.

Edellä olevien uhkien rinnalla on arvioitava alkoholin kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Alkoholin kulutuksen on arvioitu kasvavan joka tapauksessa, olipa ratkaisu verokysymyksessä mikä tahansa. Veroratkaisulla on enintään vaikutusta siihen, minkä kulutuksen arvioidaan kasvavan, tilastoidun vai tilastoimattoman. Tämä koskee valiokunnan käsityksen mukaan myös väkeviä juomia.

Valiokunta puoltaa edellä esitetyillä perusteilla hallituksen esitystä. Valiokunta yhtyy myös siihen näkemykseen, että kysymys on laaja-alaisesta, koko kansantalouteen ja ihmisten hyvinvointiin liittyvästä ratkaisusta. Valiokunta tukee sen vuoksi niitä toimenpiteitä, joita hallitus esittää seurannan, tiedotuksen ja valvonnan tehostamiseksi. Tavoitteet näissä hankkeissa tulee asettaa kunnianhimoisesti. Riittävän vahva tahtotila tukee niin yhteiskunnan kuin yksilöiden toimintaa uudessa tilanteessa.

Valiokunta ehdottaa lisäksi, että pienpanimoiden veronhuojennuksia tarkistetaan jäljempänä esitetyin tavoin. Koska hallituksen esitys muodostaa huolellisesti valmistellun kokonaisuuden, jonka osat on suhteutettu toisiinsa alussa mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, valiokunta katsoo, ettei oluelle tai siiderille esitettyä verotasoa ole aihetta muuttaa tässä vaiheessa.

Lakialoitteet

LA 122/2003 vp. Valiokunta on käsitellyt edellä niitä uhkia, joita aiheutuu siitä, ettei alkoholin verotasoa sopeuteta lähemmäksi muiden jäsenvaltioiden verotasoa. Nämä uhkat koskevat myös sitä tilannetta, että väkevät juomat jätetään yksin veronalennusten ulkopuolelle. Valiokunta ei kannata sen vuoksi ehdotusta siitä, että väkevien juomien verotaso jätettäisiin ennalleen.

Alkoholiverodirektiivi edellyttää, että kaikkiin siinä määriteltyihin samanlaisiin tuotteisiin tulee soveltaa yhtä ja samaa verotasoa riippumatta tuotteen käyttötarkoituksesta. Ehdotus ravintoloille palautettavasta viinin ja oluen alkoholiverosta ei ole siten yhteisöoikeuden mukaan mahdollinen.

Lakialoitteessa ehdotettu matkustajatuomisten rekisteröintimahdollisuus on puolestaan ongelmallinen sekä järjestelmädirektiivin että sisämarkkinoiden yleisten periaatteiden kannalta. Järjestelmädirektiivin tavoite on taata valmisteveronalaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla. Direktiivin tavoite ja yleiset sisämarkkinaperiaatteet estävät myös systemaattisten tai pistokoeluontoisten tarkastusten suorittamisen rajoilla. Asiassa ei voida vedota valiokunnan saaman selvityksen mukaan myöskään perustamissopimuksen 30 artiklaan, jolla voidaan rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta sisämarkkinoilla mm. ihmisten terveyteen, julkiseen moraaliin tai yleiseen järjestykseen liittyviin seikkoihin vedoten. Artiklan soveltamisen edellytyksenä on muun ohessa se, ettei asiasta ole yhteisön säännöksiä. Koska matkustajatuomisten määriä on säädelty sekundäärilainsäädännössä, 30 artiklaan ei voida vedota.

LA 123/2003 vp. Valiokunta on hyväksynyt näkemyksen, jonka mukaan hallituksen esittämä veronalennus on pienin mahdollinen, jolla voidaan torjua harmaan tuonnin ja tilastoimattoman kulutuksen kasvuun liittyvät uhkat. Valiokunta ei kannata sen vuoksi aloitetta, jonka mukaan väkevien juomien ja välituotteiden veroa alennettaisiin esitettyä vähemmän. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakialoitteessa olevat arviot matkustajamääristä ovat lisäksi veronalennukset huomioon ottaen alhaisia ja ennusteet matkustajatuomisten määrän kasvusta epärealistisen pienet.