Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Valmisteverotuslakia koskevat ehdotukset
Valmisteverotuslakiin ehdotettujen muutosten tarkoituksena on
poistaa ne alkoholi- ja tupakkatuotteisiin liittyvät määrälliset
rajoitukset, joita Suomi on saanut ja saa vielä soveltaa
erityissääntelyn turvin tämän
vuoden loppuun. Ensi vuoden alusta on tarkoitus siirtyä noudattamaan sisämarkkinoita
koskevia yleisiä periaatteita matkustajatuomisten valmisteverotuksessa.
Tätä tarkoittavat muutokset ovat väistämättömiä,
eikä valiokunnalla ole ehdotettuihin säännöksiin
sinänsä huomautettavaa.
Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä,
että uusien sisämarkkinasäännösten
soveltamisesta ja tulkinnasta tiedotettaisiin mahdollisimman tehokkaasti
ja ennakoivasti, ennen kuin epäterveet ilmiöt
pääsevät juurtumaan matkustuskäytäntöihin.
Tärkeää on siten esimerkiksi selventää lain
verovapaudelle asettamia ehtoja siitä, että toisesta
jäsenvaltiosta verollisina hankitut tuotteet tulevat matkustajan omaan
käyttöön ja että matkustaja
tuo tuotteet itse mukanaan. Merkityksellisiä voivat
olla jopa yksittäisten seikkojen esille nosto, kuten esimerkiksi
se, että matkustajatuomisten erillinen kuljetus bussia
seuraavassa rekassa ei täytä lain verovapaudelle asettamia
ehtoja.
Tärkeää on myös tiedottaa,
että henkilöiden ja tavaroiden vapaaseen liikkumiseen
jäsenmaiden välillä on mahdollisuus puuttua
myös jatkossa ja että Tulli suorittaa valvontaa
vastakin. Vaikka summittaiset pistokoetarkastukset eivät
ole enää sallittuja jäsenvaltioiden välisessä liikenteessä, valvontaa
suoritetaan suunnitellusti ja systemaattisesti muita keinoja, kuten
riskiprofilointia, automaattista hahmontunnistusjärjestelmää ja
liikkuvia läpivalaisulaitteita käyttäen.
Valvonta on pitkälti ennakollista ja erilaisiin analyyseihin
perustuvaa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan esimerkiksi riskiprofilointiin perustuvilla
kohdennetuilla tarkastuksilla on kyetty tähän
mennessä paljastamaan salakuljetusyrityksiä läntisellä maarajalla.
Valvontaan on myös tarvetta vastakin, jotta voidaan
varmistua, että yksityishenkilöt noudattavat mm.
kaupalliseen tarkoitukseen hankkimiaan tuotteita koskevia
valmisteverotussäännöksiä. Matkustajille
suunnattavassa tiedotuksessa on syytä korostaa, että minkälaista
vastiketta tahansa vastaan luovutettavat tuotteet katsotaan kaupalliseen
tarkoitukseen tuoduiksi. Kaupalliseen tarkoitukseen tuotavat
tuotteet olisivat puolestaan verollisia määrästä riippumatta.
Jos siis yksityishenkilö tuo tuttavilleen alkoholia maksua
vastaan, hänet rinnastetaan kaupalliseen tuojaan.
Hänen tulee siten täyttää veronmaksun
lisäksi kaikki verovelvollisuuteen liittyvät menettelyvaatimukset.
Valiokunta kannattaa myös menettelysäännöksiin
ehdotettuja tarkennuksia. Ne takaavat, että tullilaissa
säädettyjä toimivaltuuksia ja toimenpiteitä voidaan
käyttää myös valmisteverovalvonnassa.
Veron ilmoittamisvelvollisuutta koskevan kahden arkipäivän
säännön poistaminen laittomalta tuonnilta
ja veron välitön suoritusvelvollisuus näissä tilanteissa
ovat myös perusteltuja.
Hallitus esittää, että samalla, kun
yleiset matkustajatuomisia koskevat rajoitukset poistuvat, tupakkatuotteiden
matkustajatuontia rajoitettaisiin niistä tulevista jäsenvaltioista,
jotka siirtymäkauden ajan soveltavat tupakkatuotteisiinsa yhteisön
vähimmäisverotasoa alempia veroperusteita.
Valiokunta pitää tämän vanhoille
jäsenmaille sallitun oikeuden hyväksikäyttöä perusteltuna
ja tarpeellisena niin kauan, kuin siirtymäkaudet kestävät
kussakin maassa. Rajoitus koskee kahdeksaa tulevaa jäsenvaltiota,
mm. Viroa, Latviaa ja Liettuaa.
Alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annettua lakia koskevat ehdotukset
Hallituksen esityksen toisena tavoitteena määrällisten
rajoitusten poistamisen lisäksi on ottaa huomioon EU:n
laajentuminen ensi vuoden toukokuun alussa. Tämä ei
sinänsä pakota muuttamaan alkoholiverolainsäädäntöä.
Suomi voi siis päättää verotasosta
omista lähtökohdistaan, kunhan lainsäädännössä otetaan
huomioon EU:n minimiverotasot ja perustamissopimuksen syrjimättömyyttä koskevat
määräykset.
Hallituksen esitys on kuitenkin vastaus niihin muutospaineisiin,
jotka aiheutuvat lähinnä Viron ja Suomen rajan
muuttumisesta sisämarkkinarajaksi, jonka yli henkilöiden
ja tavaroiden vapaa liikkuvuus on taattava. Koska Suomen alkoholiverot
ovat Viroon nähden moninkertaiset ja alkoholijuomien hintaerot
varsin merkittävät, kysymys optimaalisesta alkoholi-
ja alkoholijuomien verotasosta on noussut esityksen keskeisimmäksi
teemaksi.
Esityksessä on tutkittu kahta vaihtoehtoa. Toisessa
verotasoa ei muutettaisi heti laajentumisen myötä,
vaan tarpeen vaatiessa vasta myöhemmin. Toisessa vaihtoehdossa
alkoholiveroja alennettaisiin ensi vuoden maaliskuun alusta sen välttämättömänä pidetyn
määrän, jolla tilastoidun kulutuksen
veropohja säilyisi mahdollisimman hyvin Suomessa, mutta
jolla kulutuksen kasvu jäisi kuitenkin mahdollisimman pieneksi.
Kumpikin vaihtoehto lähtee samansuuruisesta alkoholin
kokonaiskulutuksen kasvusta. Kasvun arvioidaan ohjautuvan kuitenkin
enenevästi tilastoimattomaan kulutukseen, jos verotasojen eroa
ei kavenneta Viroon ja muihin halvan viinan maihin nähden.
Hallituksen esitys perustuu monipuolisen seuraamusten arvioinnin
jälkeen jälkimmäiselle vaihtoehdolle.
Siinä matkustajatuonnista johtuvat kaikkinaiset haitat,
ei vain verotuottojen menetykset, osoittautuivat pienemmiksi.
Hallitus ehdottaa siis sen suuruisia veronalennuksia, jotka
ovat välttämättömiä estämään
matkustajatuonnin hillitsemättömän kasvun.
Suurimmat veronalennukset esitetään kohdistettaviksi
niihin tuoteryhmiin, joiden vähittäismyyntihintojen
erot ovat suurimmat ja joissa matkustajatuonti on helpointa. Käytännössä tämä merkitsee
sitä, että veronalennus olisi suurin, 44 prosenttia,
väkevissä alkoholijuomissa. Välituotteiden
verotasoa esitetään alennettavaksi 40, mietojen
viinien 10 ja oluen verotasoa 32 prosenttia. Kaikkein miedoimpien
alkoholijuomien verotaso säilyisi nykyisellään,
jotta juomien hinnat eivät muodostuisi virvoitusjuomia edullisemmiksi.
Ehdotus säilyttäisi alkoholiverotuksen
nykyrakenteen siltä osin, että vero olisi edelleen
korkein väkevissä juomissa ja alhaisin viineissä.
Eri alkoholijuomien verotasojen suhteelliset erot kuitenkin pienenisivät
nykyisestä.
Esityksen tarkoituksena on turvata alkoholin valmistukseen ja
myyntiin liittyvän yritystoiminnan toimintaedellytykset
ja ylläpitää alan työllisyyttä.
Kulutuksen lisääntyminen nimenomaan tilastoituna
kulutuksena edistää kansantaloutta ja pienentää harmaan
talouden kasvavia uhkia.
Valiokunta keskittyy seuraavassa yksinomaan hallituksen esityksessä olevien
vaihtoehtojen arviointiin. Valiokunnalla ei ole huomautettavaa
esitykseen siltä osin, kuin siinä on kysymys yhteisön
lainsäädännöstä johtuvista tarkennuksista
viinin, muun käymisteitse valmistetun alkoholin tai välituotteiden
määritelmiin.
Taustaoletukset
Hallituksen esitys perustuu moninaiseen vaikutusten
arviointiin, jossa käytettyjä malleja ovat olleet
kehittämässä valtiovarainministeriön kansantalousosaston
lisäksi myös Sosiaali- ja terveysalan
tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Valtion
taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Liiketaloustieteellinen tutkimuslaitos
(LTT).
Esitetyistä olettamista kaksi on keskeistä,
nimittäin oletus Viroon suuntautuvien matkojen matkustajamäärien
ja keskimääräisten matkustajatuomisten
muutoksista siinä tapauksessa, että alkoholiveroja
ei alennettaisi lainkaan, verrattuna tilanteeseen, jossa veroja
alennetaan hallituksen esittämällä tavalla.
Näille arvioille perustuvat laskelmat verotuottomenetyksistä,
kokonaiskulutuksen kasvusta sekä sen jakautumisesta tilastoituun
ja tilastoimattomaan kulutukseen. Ne vaikuttavat puolestaan niihin
arvioihin, joita on esitetty alkoholin myynnin laskusta Suomessa
sekä sen heijastusvaikutuksista alan elinkeinojen kehitykseen.
Esityksessä arvioidaan, että Viroon matkustavien
suomalaisten määrä kasvaa nykyisestä 2,5 miljoonasta
3 miljoonaan, jos alkoholiveroja ei alenneta lainkaan. Automatkailijoiden
määrä olisi tästä 0,5
miljoonaa. Olettama on, että automatkat kaksinkertaistuisivat
nykyisestä. Laivamatkustajan arvioidaan tuovan keskimäärin
6 litraa väkeviä, 2 litraa viiniä ja
8 litraa olutta. Automatkailijan oletetaan tuovan 10 litraa väkeviä,
36 litraa viiniä ja 56 litraa olutta. Lisätuonti Virosta
olisi noin 13 miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia eli noin
2,5 litraa asukasta kohden. Tästä lisäkulutuksen
osuus olisi vajaat litra ja kotimaisen myynnin vähenemä runsaat 1,5
litraa. Kokonaiskulutuksesta, arviolta 11 litrasta sataprosenttista
alkoholia asukasta kohden vuonna 2004, tilastoidun kulutuksen osuus
olisi vajaat 7 litraa ja tilastoimattoman runsaat 4 litraa. Valtion
alkoholin myynnistä saamat välilliset verotulot
laskisivat veropohjan menetyksen vuoksi arviolta 415 miljoonaa euroa
vuonna 2004.
Hallituksen esityksessä oletetaan vastaavasti, että esitettyjen
veronalennusten jälkeen matkailijamäärä Viroon
säilyisi nykyisellään noin 2,5 miljoonassa
tai kasvaisi hieman, noin 2,8 miljoonaan matkailijaan vuodessa.
Keskimääräisiksi matkustajatuomisiksi
oletetaan 2 litraa väkeviä, 9 litraa viiniä ja
8 litraa olutta. Automatkailijan tuomisiksi oletetaan keskimäärin
8 litraa väkeviä, 20 litraa viiniä ja
40 litraa olutta. Lisätuonti Virosta olisi 3—3,5
miljoonaa litraa sataprosenttista alkoholia eli noin 0,7 litraa
asukasta kohden. Lisäkulutuksen osuus tästä olisi
0,2 litraa ja kotimaisen myynnin vähenemä 0,5
litraa. Tilastoidun alkoholin osuudeksi kokonaiskulutuksesta vuonna
2004 arvioidaan 9 litraa ja tilastoimattoman runsaat 2 litraa sataprosenttista
alkoholia asukasta kohden. Valtion verotulojen menetys olisi 55
miljoonaa euroa edellä olevaa pienempi.
Valiokunta ei voi esittää asiantuntijakuulemisensa
perusteella hallituksen esitystä parempia vaikutusarvioita,
vaikka kritiikkiä on esitetty yhtälailla vastaisen
matkustajatuonnin yli- kuin aliarvioimisestakin. Valiokunta toteaa
kuitenkin, että arviot sisältävät
niin monia ja eritasoisia oletuksia matkustajien käyttäytymisen muutoksista,
että muutos jossakin olettamassa saattaa heilauttaa lopputulemaa
olennaisesti.
Koska matkustajamäärien ja matkustajatuomisten
muutoksista ei voida tehdä kovin varmoja oletuksia, valiokunta
pitää sinänsä riittävänä sitä,
että hallituksen esityksessä on tarkasteltu vain
kahta selkeää ja vastakkaista vaihtoehtoa, sitä,
ettei alkoholiveroa lasketa lainkaan, ja sitä, että verotaso
mitoitetaan hallituksen esittämällä tavalla.
Tämä vastaa myös niitä kahta
päävaihtoehtoa, jotka ovat nousseet esille valiokunnan asiantuntijakuulemisessa.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunto
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on keskittynyt lausunnossaan
yksinomaan esityksen sosiaali- ja terveyspoliittisiin vaikutuksiin.
Se ei ole esittänyt minkäänlaista
johtopäätöstä vaan on tuonut
esiin erilaisia näkökohtia. Lausuntoon liittyy
kolme eriävää mielipidettä,
joissa veronalennuksista esitetään luovuttavaksi
kokonaan tai niitä esitetään pienennettäväksi
erityisesti väkevien juomien osalta.
Valiokunta toteaa ensinnäkin, että hallituksen
esityksessä on arvioitu sosiaali- ja terveysvaikutuksia
ohuelti. Esityksessä olisi pitänyt käsitellä myös
erisuuruisten veronalennusten vaikutuksia sen sijaan, että siinä on
tarkasteltu vain kahta vastakkaista vaihtoehtoa.
Verotus on ollut valiokunnan mielestä kohtalaisen tehokas
ja käytetty keino myös terveyspoliittisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. Veronalennusten painottaminen väkeviin
juomiin ei vastaa kuitenkaan aikaisemmin valittua linjaa.
Hinta puolestaan on merkittävin yksittäinen tekijä,
joka vaikuttaa alkoholin kokonaiskulutukseen. Koska alkoholin saatavuutta
on lisätty 1990-luvulla, hintojen alennuksella on valiokunnan
käsityksen mukaan entistä suurempi vaikutus kulutukseen.
Lausunnossa arvioidaan, että alkoholin kulutus Suomessa
tulee kasvamaan 4,4—33 prosenttia ja että alkoholin
välittömät haittavaikutukset kasvavat
samansuuntaisesti. Kulutuksen kasvu tapahtuu tilanteessa, jossa
alkoholin käytön terveydellisiä ja sosiaalisia
haittavaikutuksia ei ole valiokunnan mielestä tiedostettu
eikä hoidettu asianmukaisesti edes nykykulutuksen tasolla.
Kulutuksen kasvu tulee näkymään tarpeena
lisätä kunnallisia palveluita laajasti. Valiokunta arvioi
suorien, yhteiskunnan maksettavaksi tulevien vuosittaisten kustannusten
määräksi vajaa miljardi euroa. Alkoholi
aiheuttaa lisäksi vaikeasti mitattavia työn tuottavuuden
menetyksiä ja kärsimyksiä perheille.
Valiokunta on kiinnittänyt huomiota lisäksi alkoholihaittojen
ehkäisyyn. Riskiryhmiä ovat erityisesti alkoholin
suurkuluttajat sekä alkoholiin tottumattomat nuoret. Valiokunta
pitää hyvänä, että hallitus
valmistelee lähivuosiksi laajapohjaisen, eri toimijatahojen
yhteistyötä koordinoivan kansallisen alkoholiohjelman.
Se pitää myös alkoholin kokonaiskulutuksen
kääntämistä laskuun oikeana
tavoitteena, johon tulee pyrkiä kaikin keinoin.
Valiokunta korostaa, että päihteiden vastaisessa
työssä tulee toimia monilla tasoilla; valtion,
kuntien, pienempien yhteisöjen ja myös yksilötasolla.
Huomiota tulee kiinnittää myös valvonnan
keinoihin, ikärajoituksiin, mainonnan rajoihin ja liikkeiden
aukioloaikoihin sekä valvonnan resursseihin. Lisäksi
on tärkeää puuttua ajoissa lasten ja
nuorten alkoholin käyttöön ja ehkäistä ennalta
nuorten syrjäytymistä. Merkitystä on
myös vanhempien esimerkkikäyttäytymisellä,
päihteettömillä ympäristöillä sekä elämäntapoja
koskevilla selkeillä moraalikoodeilla. Yksittäisenä esimerkkinä tästä on mm.
sen seikan korostaminen, että alkoholin välittäminen
alaikäisille on rikos ja että kaikkien aikuisten,
myös vanhempien ja sisarusten, on kieltäydyttävä alkoholin
välittämisestä lapsille.
Valiokunta pitää välttämättömänä sitä,
että lain vaikutuksia alkoholin kulutukseen, käyttötottumuksiin,
haittojen kehitykseen sekä palveluiden tarpeeseen seurataan
ja arvioidaan mahdollisimman kattavasti.
Valiokunnan asiantuntijakuuleminen
Pääosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista on
joko kannattanut hallituksen esitystä tai katsonut, että erityisesti
olueeseen kohdistuvan veronalennuksen pitäisi olla esitettyä suurempi
kotimarkkinoiden kilpailukyvyn säilyttämiseksi.
Alkoholitutkijoiden kanta.
Useimmat valiokunnan kuulemat alkoholitutkimusta edustavat asiantuntijat
ovat olleet tyytyväisiä hallituksen esitykseen.
Esitys on heidän mielestään tarkka ja huolellinen
ja siinä on otettu huomioon ratkaisun teon kannalta olennaiset
tekijät. He ovat todenneet lisäksi, että vaikka
alkoholin kulutuksessa tapahtuvia muutoksia on vaikea arvioida, hallituksen
esitystä parempaa ennustetta ei voida esittää.
Asiantuntijat ennakoivat hallituksen esityksen tavoin mm., että terveys-
ja sosiaaliset haitat tulevat lisääntymään
ja että riskit kohdistuvat erityisesti alkoholin suurkuluttajiin
ja nuoriin. Tutkijat ovat korostaneet sitä, että tästä eteenpäin
on edettävä askel askeleelta ja seurattava tilannetta.
Tarpeen tullen on oltava myös valmiutta muuttaa nyt tehtyjä päätöksiä.
Suomalaisten alkoholin kulutus on nykyisin keskieurooppalaisella
tasolla, eikä se saisi nousta siitä enää. Suuntaus
on muutoinkin Euroopassa aleneva. Yhtenä mittarina voitaisiin
pitää vuoden 2004 alkoholin kokonaiskulutusta,
josta kulutus ei saisi siis enää kasvaa.
Kaupan ja teollisuuden näkökulma.
Päivittäistavarakauppaa, panimoteollisuutta
ja muuta alkoholin valmistukseen ja myyntiin liittyvää elinkeinoelämää edustavien
asiantuntijoiden mielestä alkoholi- ja alkoholijuomaverojen
alennus on välttämätön, jotta
alan yleiset toimintaedellytykset säilyvät. Useat
tahot pitivät esitettyjä alennuksia kuitenkin
riittämättöminä, jotta niillä voitaisiin
estää etupäässä Viroon
suuntautuva viinaralli. Viron tuonnin arvioidaan vähintään viisinkertaistuvan
nykyisestä. Käsitysten tueksi on esitetty Englannin
ja Ranskan, Ruotsin ja Tanskan sekä Tanskan ja Saksan välisillä rajoilla
tapahtuva mittava ostosmatkailu, vaikka näillä rajoilla
alkoholin hintaerot ovat pienempiä kuin Suomen ja Viron
välillä.
Asiantuntijat ovat huomauttaneet myös riskeistä,
jotka liittyvät harmaaseen talouteen ja sen mukanaan tuomiin
muihin yhteiskunnallisiin ongelmiin ns. porttiteorian
mukaisesti. He ovat korostaneet myös sitä, että kerran
menetettyä myyntiä on vaikea saada takaisin. Verotasopäätöksellä on
siten kauaskantoisia vaikutuksia koko alan tulevaisuuteen.
Ala on arvioinut, että lisääntyvä alkoholin tuonti
merkitsee kotimaisen alkoholiostosten kysynnän laskua 25
prosenttia nykyisestä. Tämä merkitsisi
noin 4 000 ravintola-alan työntekijän ja
2 000 päivittäistavarakaupassa työskentelevän
vähenemää työvoimatarpeessa.
Vähenemä olisi koko kotimaisen alkoholituotannon
tuotantoketjussa maatalouden mallasviljelijöistä ravintolatyöntekijöihin
yhteensä 25 000—38 000 henkilöä.
Myös työntekijöiden edustajat ovat korostaneet
ratkaisun työllisyysvaikutuksia muiden seuraamusten ohella.
Heidän mukaansa verotason alentaminen on välttämätöntä mutta
esitys itsessään riittämätön.
Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että oluen alkoholiveroa
alennettaisiin 32 prosentin sijasta 70 prosenttia, jolloin oluen
hintataso Suomessa ei olisi esimerkiksi Viroon nähden enää kaksinkertainen.
Asiantuntijoiden käsityksen mukaan Virosta tullaan tuomaan
olutta mm. sen vuoksi, että 110 litraa olutta maksaa Virossa
vähemmän kuin 10 litraa väkeviä juomia.
Kummankaan määrän kuljettaminen ei ole
ongelma, koska matkanjärjestäjät ja paikalliset
myyjät huolehtivat siitä, että ostosmatkailusta
tulee mahdollisimman vaivatonta. Kuljetusongelmia merkittävämpi
tekijä on asiantuntijoiden mukaan 20 tunnin aikarajan poistuminen
Viron liikenteestä. Asiantuntijat ovat huomauttaneet lisäksi
siitä, että hallituksen esityksessä olevat oluen
hintavertailut eivät ole edustavia, koska niissä vertailukohdaksi
on otettu Suomen keskiolut, vaikka Virosta tuodaan yksinomaan vahvaa
olutta. Jos vertailukohdaksi otetaan samanvahvuiset oluet, hintaero
on vielä suurempi oluessa kuin väkevissä juomissa.
Asiantuntijakuulemisessa on edellytetty lisäksi, että siideriä ja
olutta kohdeltaisiin samalla tavoin.
Pienpanimoiden asema.
Oluelle esitetty veronalennus 32 prosenttia kaventaisi pienpanimoiden
saamaa veroetua ja kasvattaisi siten hintaeroa isojen panimoiden
tuotteisiin nähden. Tämä saattaa toiminnan
kannattavuuden kyseenalaiseksi, koska erityisoluiden valmistuskustannukset
ovat yli nelinkertaiset suurpanimoihin verrattuna. Tuotanto on työvoimavaltaista,
ja ala työllistää tällä hetkellä noin
150 henkilöä. Pienpanimoiden poistuma on ollut
viime vuosina 2—3 vuodessa. Syynä toiminnan
lopettamiseen on ollut yleensä kannattamattomuus.
Jotta alan toimintaedellytykset voitaisiin turvata, asiantuntijakuulemisessa
on ehdotettu, että pienpanimoiden tuottamalle oluelle myönnettävää veronalennusta
suurennettaisiin. Samalla veroasteikko tulisi muuttaa progressiiviseksi
ja pienpanimon tuotantoraja nostaa 10 000 000
litraan olutta kalenterivuodessa.
Järjestöjen kannanotot.
Valiokunta on kuullut laajasti myös eri järjestöjä.
Myös näissä puheenvuoroissa on pidetty
verotason alentamista oikeana ratkaisuna. Sen on katsottu hillitsevän matkustajatuonnista
johtuvaa veropohjan menetystä, pimeiden markkinoiden kasvua
ja sen kielteisiä lisävaikutuksia. Esityksen on
katsottu myös hillitsevän inflaatiota ja tukevan
kotitalouksien ostovoimaa.
Asiantuntijoiden lausunnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota
alkoholiliitännäisen elinkeinoelämän
toimintaedellytyksiin ja alan työllisyysvaikutuksiin.
Eräät asiantuntijat ovat pitäneet esitettyjä veronalennuksia
riittämättöminä. Ongelmallisimmaksi
on nähty se vaihtoehto, ettei verotasoa laskettaisi lainkaan.
Asiantuntijat ovat muistuttaneet lisäksi kansantaloudessakin tunnetusta
ilmiöstä, jonka mukaan alkuperäiseen
tilanteeseen ei enää päästä,
vaikka parametrejä muutettaisiin. Jälkikäteen
tehtävät veronalennukset eivät pysty
siten korjaamaan jo tapahtunutta veropohjan menetystä eivätkä pimeiden
markkinoiden sekä niihin liittyvien lieveilmiöiden
syntyä ja kasvua.
Viranomaiskannanotot.
Valiokunta on kuullut myös alkoholin kanssa tekemisiin
joutuvia viranomaistahoja, kuten poliisia ja tullia. Nämä tahot
ovat osallistuneet myös hallituksen esityksen valmisteluun.
Esityksessä on tuotu siten esiin ne lisääntyvään
alkoholinkulutukseen liittyvät kielteiset seuraamukset,
jotka vastaavat näiden viranomaistahojen käsityksiä.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ei tullut esiin mitään
sellaisia erityisiä huomioita, joita ei olisi käsitelty
hallituksen esityksessä.
Johtopäätökset
Hallituksen esitys on laadittu valiokunnan mielestä kattavasti,
ja se sisältää ratkaisunteon kannalta
oleelliset tiedot. Siinä esitetyistä vaikutusarvioista
ei ole voitu esittää parempaa selvitystä valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa.
Asian käsittelyssä ovat olleet esillä lähinnä kaksi
päävaihtoehtoa, mm. Ruotsin valitsema linja, jossa
verotasoa ei lasketa siinä yhteydessä, kun matkustajakiintiöt
poistuvat. Toinen vaihtoehto on hallituksen esittämä vähäisin
veronalennus, jolla arvioiden mukaan voidaan turvata tilastoidun
kulutuksen säilyminen Suomessa. Ainoat konkreettiset lisäehdotukset
ovat koskeneet oluen verotason laskua 70 prosenttiin. Yksikään
valiokunnan kuulema asiantuntija ei ole esimerkiksi esittänyt
varovaisempaa alennusta väkeville juomille. Väkevien
juomien verotasosta päätettäessä on
syytä huomata lisäksi, että pirtun osuus
on ollut 80 prosenttia tullin tekemissä tähänastisissa
takavarikoissa.
Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että uhkakuvat
ovat suuremmat ja vaikeammin voitettavissa silloin, jos verotasoa
ei sopeuteta. Syntyvät ongelmat voivat olla sellaisia,
ettei niitä ehkä voida kitkeä koskaan.
Valiokunta pitää erityisenä huolena harmaan
talouden laajentumista ja sen kaikkinaisten kielteisten seurausilmiöiden
yleistymistä. Lisäksi riski veropohjan, alkoholiliitännäisen
teollisuuden työpaikkojen ja mahdollisesti kotimaisen panimoalan
menettämisestä on suuri. Eräillä suomalaisilla
panimoyrityksillä on jo tällä hetkellä panimot
Baltiassa sikäläistä kulutusta varten.
Tuotannon siirto Suomesta Baltiaan vaatii valiokunnan kuulemien
asiantuntijoiden mukaan aikaa vain 0,5—1 vuotta.
Edellä olevien uhkien rinnalla on arvioitava alkoholin
kulutuksesta aiheutuvia haittoja. Alkoholin kulutuksen on arvioitu
kasvavan joka tapauksessa, olipa ratkaisu verokysymyksessä mikä tahansa.
Veroratkaisulla on enintään vaikutusta siihen,
minkä kulutuksen arvioidaan kasvavan, tilastoidun vai tilastoimattoman.
Tämä koskee valiokunnan käsityksen mukaan
myös väkeviä juomia.
Valiokunta puoltaa edellä esitetyillä perusteilla
hallituksen esitystä. Valiokunta yhtyy myös siihen
näkemykseen, että kysymys on laaja-alaisesta,
koko kansantalouteen ja ihmisten hyvinvointiin liittyvästä ratkaisusta.
Valiokunta tukee sen vuoksi niitä toimenpiteitä,
joita hallitus esittää seurannan, tiedotuksen
ja valvonnan tehostamiseksi. Tavoitteet näissä hankkeissa
tulee asettaa kunnianhimoisesti. Riittävän vahva tahtotila
tukee niin yhteiskunnan kuin yksilöiden toimintaa uudessa
tilanteessa.
Valiokunta ehdottaa lisäksi, että pienpanimoiden
veronhuojennuksia tarkistetaan jäljempänä esitetyin
tavoin. Koska hallituksen esitys muodostaa huolellisesti valmistellun
kokonaisuuden, jonka osat on suhteutettu toisiinsa alussa mainittujen
tavoitteiden saavuttamiseksi, valiokunta katsoo, ettei oluelle tai
siiderille esitettyä verotasoa ole aihetta muuttaa tässä vaiheessa.
Lakialoitteet
LA 122/2003 vp. Valiokunta on käsitellyt
edellä niitä uhkia, joita aiheutuu siitä,
ettei alkoholin verotasoa sopeuteta lähemmäksi
muiden jäsenvaltioiden verotasoa. Nämä uhkat
koskevat myös sitä tilannetta, että väkevät
juomat jätetään yksin veronalennusten
ulkopuolelle. Valiokunta ei kannata sen vuoksi ehdotusta siitä,
että väkevien juomien verotaso jätettäisiin
ennalleen.
Alkoholiverodirektiivi edellyttää, että kaikkiin
siinä määriteltyihin samanlaisiin tuotteisiin tulee
soveltaa yhtä ja samaa verotasoa riippumatta tuotteen käyttötarkoituksesta.
Ehdotus ravintoloille palautettavasta viinin ja oluen alkoholiverosta
ei ole siten yhteisöoikeuden mukaan mahdollinen.
Lakialoitteessa ehdotettu matkustajatuomisten rekisteröintimahdollisuus
on puolestaan ongelmallinen sekä järjestelmädirektiivin
että sisämarkkinoiden yleisten periaatteiden kannalta. Järjestelmädirektiivin
tavoite on taata valmisteveronalaisten tuotteiden vapaa liikkuvuus
sisämarkkinoilla. Direktiivin tavoite ja yleiset sisämarkkinaperiaatteet
estävät myös systemaattisten tai pistokoeluontoisten
tarkastusten suorittamisen rajoilla. Asiassa ei voida vedota valiokunnan
saaman selvityksen mukaan myöskään perustamissopimuksen
30 artiklaan, jolla voidaan rajoittaa tavaroiden vapaata liikkuvuutta
sisämarkkinoilla mm. ihmisten terveyteen, julkiseen moraaliin
tai yleiseen järjestykseen liittyviin seikkoihin vedoten.
Artiklan soveltamisen edellytyksenä on muun ohessa se,
ettei asiasta ole yhteisön säännöksiä.
Koska matkustajatuomisten määriä on säädelty
sekundäärilainsäädännössä,
30 artiklaan ei voida vedota.
LA 123/2003 vp. Valiokunta on hyväksynyt näkemyksen,
jonka mukaan hallituksen esittämä veronalennus
on pienin mahdollinen, jolla voidaan torjua harmaan tuonnin ja tilastoimattoman
kulutuksen kasvuun liittyvät uhkat. Valiokunta ei kannata
sen vuoksi aloitetta, jonka mukaan väkevien juomien ja
välituotteiden veroa alennettaisiin esitettyä vähemmän.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan lakialoitteessa olevat arviot
matkustajamääristä ovat lisäksi
veronalennukset huomioon ottaen alhaisia ja ennusteet matkustajatuomisten
määrän kasvusta epärealistisen
pienet.