Perustelut

Emme pidä oikeudenmukaisena yleisen arvonlisäveron korottamista 22 prosentista 23 prosenttiin ja kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatuloihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin, tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin, parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin sovellettavan verokannan ehdotettua korottamista 8 prosentista 9 prosenttiin, kun samaan aikaan tuloveroa alennetaan. Kaiken lisäksi hallitus toteuttaa eduskuntaenemmistönsä turvin kiinteistöveron korottamisen.

Tällainen siirtymä merkitsee sitä, että veroja maksavat yhä vähemmän ne, jotka suurien tulojensa takia pystyisivät maksamaan suuremman osuuden tuloistaan kuin pieni- tai keskituloiset.

Tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron ja kiinteistöveron korottamista ei voida perustella edes sillä, että siirrytään muka työn verottamisesta kulutuksen verottamisen. Se on vain näppärä peiteilmaus suurituloisten ahneudelle. Kulutus ja asuminen eivät kerro maksukyvystä. Sitä paitsi pienituloisimmat joutuvat käyttämään lähes kaiken liikenevän kulutukseen, kun taas suurituloisilla on edellytykset käyttää osa tuloistaan varallisuuden kartuttamiseen.

Oikeudenmukainen verotus edellyttää, että kansalaiset osallistuvat yhteisiin menoihin maksukykynsä mukaan eli suurituloisimmat selvästi suuremmalla osuudella. Oikeudenmukaisuus edellyttää myös sitä, että kaikki tulot asetetaan samalla viivalle, niin ettei ansiotulojen sijaan työttömyyden tai vaikkapa sairauden takia tulleita etuustuloja veroteta kaikkein ankarimmin ja suuria pääomatuloja kaikkein kevyimmin.

Veropolitiikan lisäksi oikeudenmukaisuuden toteutuminen edellyttää myös pienimpien etuuksien tason nostamista niin, että ne takaavat inhimillisen elämän.

Perustelut

Yleinen arvonlisäverokanta ehdotetaan korotettavaksi 22 prosentista 23 prosenttiin. Kirjoihin, lääkkeisiin, liikuntapalveluihin, henkilökuljetuksiin, majoituspalveluihin, televisiolupatuloihin, kulttuuri- ja viihdetilaisuuksiin, tekijän suorittamiin taide-esineiden myynteihin, kaikkien taide-esineiden maahantuontiin, tekijänoikeusjärjestöjen saamiin tekijänkorvauksiin, parturi- ja kampaamopalveluihin sekä eräisiin pieniin korjauspalveluihin sovellettava verokanta ehdotetaan korotettavaksi 8 prosentista 9 prosenttiin. Korotukset esitetään tulevaksi voimaan 1.7.2010.

Esitämme, että edellä olevaa arvonlisäverokantojen korotusta ei tehtäisi, koska ajankohta ei ole suhdannepoliittisesti järkevä. Korotuksilla on haitallinen vaikutus kotimaiseen kysyntään ja työllisyyteen. Ylipäätään ei ole järkevää, että esimerkiksi lääkkeiden ja joukkoliikenteen arvonlisäveroa kiristetään.

Arvonlisäverokantojen muutokset olisi pitänyt ajoittaa tulossa olevaan suuremman veroremontin yhteyteen, jolloin sosiaaliset vaikutukset ja verotukseen liittyvät kokonaismuutostarpeet olisi voitu ottaa paremmin huomioon. Korotukset olisi pitänyt ajoittaa suhdannepoliittisesti parempaan ajankohtaan.

Ruoan arvonlisävero laski tämän vuoden lokakuun alussa. Kun hallitus lupasi ruoan arvonlisäveroalennuksen, keskustelu aiheesta kävi voimakkaana. Voidaan olettaa, että Suomen verrokkimaita voimakkaampi ruoan hinnan nousu on ollut osittain seurausta hallituksen lupaamasta veronkevennyksestä. Arvonlisäveron laskun seurauksena hinnat käytännössä laskivat vain tämän vuoden alkupuolen tasolle. Arvonlisäveron alennuksella kyettiin siten kuluttajahinnoista poistamaan vain se veronalennuslupauksesta syntynyt ylimääräinen hintojen nousu.

Kaupat synnyttivät tuotteisiin kaksoishintajärjestelmän, jolla ne pyrkivät osoittamaan veronalennuksen näkyvän hinnoissa. Jatkossa on oletettavaa, että mahdolliset veronkorotukset tulevat menemään täysimääräisesti hintoihin, koska vähittäiskaupan kilpailu on Suomessa vähäistä. Näissä olosuhteissa on syytä pidättäytyä hallituksen esittämässä ruoan arvonlisäverotasossa. Hintojen nousu heikentäisi kuluttajien ostovoimaa. Lisäksi alan työllisyys kärsisi tilanteesta. Sosialidemokraatit olivat ruoan arvonlisäveron alennuksesta eri mieltä, olisimme kohdistaneet veronkevennyksen suoraan pienituloisimmille ihmisille perusvähennyksen avulla.

Hyvänä pidämme hallituksen esityksessä sitä, että ravintolaruoan ja kaupasta ostettavan ruoan arvonlisävero on samalla tasolla. Tämä vähentää vähittäiskaupan ja ravintoloiden välille syntynyttä kilpailuvääristymää. Ravintolapalveluiden arvonlisäverovähennyksellä on myönteisiä työllisyysvaikutuksia.