VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 33/2004 vp

VaVM 33/2004 vp - HE 190/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi ajoneuvoverolain 11 ja 69 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 13 päivänä lokakuuta 2004 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi ajoneuvoverolain 11 ja 69 §:n muuttamisesta (HE 190/2004 vp).

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

vanhempi hallitussihteeri Heikki Kuitunen, valtiovarainministeriö

liikenneneuvos Kari Saari, liikenne- ja viestintäministeriö

tulliylitarkastaja Leena Niinikoski, Tullihallitus

yksikönpäällikkö Markku Kärkkäinen, Ajoneuvohallintokeskus AKE

toimitusjohtaja Pentti Rantala, Autoalan Keskusliitto ry

puheenjohtaja Risto Tuori, Autoliitto

toimitusjohtaja Pekka Puputti, Autotuojat ry

johtaja Timo Sipilä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

Kirjallisen lausunnon on toimittanut Suomen Yrittäjät ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Hallituksen esitys

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoverolakia. Lakia ehdotetaan täydennettäväksi kaksikäyttöauton määritelmällä. Ajoneuvoverotuksessa kaksikäyttöauton määritelmä tarkentaa henkilöauton tapaan käytettävien autojen käyttövoimaveron määrää koskevia säännöksiä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Hallituksen esityksen tarkoituksena on selventää ajoneuvoverolaissa käytössä jo oleva kaksikäyttöauton käsite määrittelemällä se laissa. Näin voidaan varmistaa se, että pakettiautoiksi rekisteröityjä, mutta käyttömahdollisuuksiltaan lähinnä henkilöautoihin rinnastuvia autoja verotettaisiin vuotuisessa ajoneuvoverotuksessa kuten henkilöautoja. Verotusmenettelyssä palattaisiin näin pääosin vuoden 2003 loppuun noudatettuun käytäntöön.

Hallitus on pitänyt muutosta perusteltuna, jotta samanlaisia ajoneuvoja verotettaisiin yhtäläisin perustein siitä riippumatta, mihin ajoneuvoluokkaan ne on rekisteröity. Dieselkäyttöisten henkilöautojen pakettiautoja korkeampaa käyttövoimaveroa ei voitaisi siten enää kiertää pitkälti vapaavalintaisin perustein. Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, kaksikäyttöauton omistaja voi nykyään vaikuttaa itse varsin vapaasti siihen, rekisteröidäänkö auto henkilö- vai pakettiautoksi.

Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena, jotta henkilö- ja tavarankuljetusautot voidaan erotella verotuksessa mahdollisimman selkeästi. Näin voidaan varmistua siitä, että tavarankuljetukseen tarkoitettujen pakettiautojen henkilöautoja kevyempi verotus kohdistuu niin kuin laissa alun perin on tarkoitettu.

Muutos on perusteltu myös kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ajoneuvolainsäädännössä vuoden 2003 alusta voimaantulleet muutokset ovat aiheuttaneet ajoneuvoverotuksessa epätervettä keinottelua. Muutoksen aiheellisuutta kuvaa mm. se, että ajoneuvorekisteriin ilmoitettiin muutamassa kuukaudessa viime kevään aikana noin 8 000 muutosta henkilöautosta kaksikäyttöautoksi. Kaikkiaan muutettuja autoja on tällä hetkellä rekisterissä noin 20 000. Suuntaus jatkuisi valiokunnan käsityksen mukaan väistämättä vuosittaisen veroedun vuoksi, ellei asiaan puututtaisi lainsäädäntöteitse.

Kaksikäyttöauton määrittely

Kaksikäyttöautolla tarkoitetaan hallituksen esityksessä pakettiautoa, joka on varustettu kuljettajan istuimen ja sen vieressä olevien istuinten lisäksi muilla istuinpaikoilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla. Poikkeuksen muodostaisivat kuitenkin ne pakettiautot, joissa on ennen vuoden 1998 syyskuussa voimassa olleiden tieliikennemääräysten mukaan hyväksyttyjä istuimia. Myöskään autoverolain 24 §:n mukaiset tilapäisistuimet eivät aiheuttaisi veron kantamista henkilöautona.

Määrittelyn perusteena on selkeyden vaatimus; pakettiautojen ja kaksikäyttöautojen välisen erottelun tulee olla järjestelmän toimivuuden ja verovelvollisten oikeusturvan kannalta mahdollisimman selkeä. Hallituksen käsityksen mukaan tämä rajanveto on yksinkertaisimmin tehtävissä istuinpaikkojen perusteella.

Määritelmä on samansisältöinen kuin lakiehdotuksen kanssa samaan aikaan annetussa hallituksen esityksessä arvonlisäverolain 114 §:n muuttamisesta (HE 189/2004 vp). Rajanvedon selkeydellä on erityisen suuri merkitys arvonlisäverojärjestelmän vähennysrajoitusten vuoksi.

Valiokunta puoltaa esitystä ja pitää johdonmukaisena sitä, että kaksikäyttöautot määritellään ajoneuvoverotuksessa ja arvonlisäverotuksessa samalla tavoin.

Valiokunta on tutkinut asian käsittelyn yhteydessä myös mahdollisuutta rajata kaksikäyttöauton käsitteen ulkopuolelle sellaiset double cab- tai pick up -tyyppiset ajoneuvot, joita käytetään käytännössä vain työkäytössä. Se ei ole kuitenkaan valiokunnan saaman selvityksen perusteella tässä yhteydessä mahdollista. Riittävä peruste ei olisi esimerkiksi valmistajan luokitus, koska se voi vaihdella eri maiden käytäntöjen ja markkinoiden mukaan.

Myös ajoneuvolainsäädäntöä ohjaava yhteisölainsäädäntö lähtee siitä, että valmistajan asiana on pitkälti valita, mihin käyttöön eri ajoneuvot on tarkoitettu. Säännökset mahdollistavat valmistajalle melko suuret valintamahdollisuuudet. Yksinomaan työkäyttöön tarkoitettuja kaksikäyttöautoja ei voida siten erotella markkinat kokonaisuutena huomioon ottaen riittävän selkeästi.

Valtiovarainministeriön käsityksen mukaan työkäytössä olevien double cab- tai pick up -autojen erottelemiseksi tarvittaisiin verotusta varten esimerkiksi ajoneuvon kokoon tai mittoihin liittyviä lisämäärittelyjä. Tällaisia täydentäviä määrittelyjä on pyritty kehittämään pakettiautojen verotusta koskevien selvittelyjen yhteydessä, mutta työ on vielä kesken eikä käyttökelpoista ratkaisua ole ministeriön mukaan vielä esitettävissä.

Useimpiin rajauksiin liittyy yhteisöoikeudellisia ongelmia, koska verotuksen syrjimättömyyttä sääntelevä perustamissopimuksen 90 artikla edellyttää, että kuluttajan kannalta samanlaisia tuotteita kohdellaan samalla tavalla. Tässä suhteessa raja henkilö- ja tavarankuljetusajoneuvojen välillä on määriteltävissä toisin kuin sekä henkilö- että tavarankuljetukseen tarkoitettujen eri kaksikäyttöautojen välillä. Esimerkiksi erottelu umpinaisen tai avoimen tavaratilan perusteella ei ole valtiovarainministeriön mukaan kestävä. Rajan vetäminen kaksikäyttöautojen sisällä voisi viedä lopulta pohjan koko nyt esitettävältä muutokselta.

Valtiovarainvaliokunta katsoo edellä esitetyn perusteella, ettei lakiin ole tarkoituksenmukaista sisällyttää tässä vaiheessa muita määrittelyjä kuin hallituksen esityksessä. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että vireillä olevaa valmistelua kiirehditään niin, että ajoneuvojen verotuksellisia luokituksia (huoltoauto, matkailuauto, pakettiauto ym.) voidaan täsmentää tarpeellisilta osin. Siinä yhteydessä voitaisiin myös oikaista niitä ongelmia, jotka liittyvät työkäytössä oleviin double cab- ja pick up -tyyppisiin ajoneuvoihin. Valiokunta esittää asiaa koskevan lausuman hyväksymistä.

Voimaantulo

Tarkoituksena on hallituksen esityksen mukaan se, että kaikki kaksikäyttöautot verotetaan lain voimaantulon jälkeen henkilöauton veroperusteen mukaan. Sillä seikalla, milloin ajoneuvo on muutettu tai milloin se on rekisteröity pakettiautoksi, ei olisi merkitystä vastaiseen verokohteluun. Jo toimitettuihin verotuksiin ei sen sijaan puuttuttaisi jälkikäteen. Vero ei olisi siten taannehtiva.

Valiokunta pitää hallituksen esityksessä olevaa linjausta perusteltuna. Valiokunta ei pidä mahdollisena sitä vaihtoehtoa, jossa veroetu säilyisi pysyvästi niillä kaksikäyttöautoilla, joiden käyttövoimavero on määrätty vuosina 2003 ja/tai 2004 pakettiauton perusteiden mukaan. Se ei olisi perusteltua kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta eikä veron juokseva, vuotuinen luonne huomioon ottaen. Erityisasemaa ei voitaisi myöskään ylläpitää laajentamatta sitä kuluttajan kannalta vastaaviin tuontiajoneuvoihin. Sen vaikutukset saattaisivat puolestaan olla laajakantoiset niin fiskaalisesti kuin tavara- ja henkilökuljetusautojen välisen jaottelun selkeyden kannalta.

Valiokunta toteaa vielä selvyyden vuoksi, ettei kaksikäyttöauton määrittely vaikuta millään tavoin verovelvollisten mahdollisuuteen muuttaa pakettiautoksi rekisteröity henkilöauto ennalleen. Mikäli auto on valmistettu alunperin henkilöautoksi ja se on hyväksytty myöhemmin muutoskatsastuksessa pakettiautoksi, tilanne voidaan Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan palauttaa muuttamalla ja muutoskatsastamalla auto rakenteeltaan alkuperäisen henkilöauton mukaiseksi.

Yksityiskohtaiset perustelut

Tarkoituksena on edellä kerrotuin tavoin soveltaa lakia sen voimaantulon jälkeiseen aikaan kohdistuvaan käyttövoimaveroon. Jo toimitettuihin verotuksiin ei siis puututtaisi jälkikäteen. Jotta tämä ilmenisi riittävän yksiselitteisesti voimaantulosäännöksestä, valiokunta ehdottaa, että säännöstä selkiinnytetään tältä osin.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että lisäksi hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan muutosehdotus

Laki

ajoneuvoverolain 11 ja 69 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun ajoneuvoverolain (1281/2003) 11 §:n 2 momentti ja 69 §:n 2 momentti seuraavasti:

11 §

(Kuten HE)

69 §

(Kuten HE)

_______________

Voimaantulosäännös

(1 mom. kuten HE)

Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeiseen aikaan kohdistuvaan käyttövoimaveroon.

_______________

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin ajoneuvojen verotuksellisen luokituksen aikaansaamiseksi. Tässä yhteydessä tulee tarkastella myös mahdollisuuksia rajata yksinomaisessa työkäytössä olevat double cab- tai pick up -tyyppiset ajoneuvot kaksikäyttöautojen määrittelyn ulkopuolelle.

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • vpj. Matti Ahde /sd
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Jyri Häkämies /kok
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Reijo Laitinen /sd
  • Mika Lintilä /kesk (osittain)
  • Iivo Polvi /vas
  • Virpa Puisto /sd (osittain)
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Irja Tulonen /kok
  • Kari Uotila /vas
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Timo Kalli /kesk (osittain)
  • Bjarne Kallis /kd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Maija Rask /sd

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE

Perustelut

Double cab -pakettiautolla tarkoitetaan yleensä avoimella lavalla varustettua pakettiautoksi luokiteltavaa ajoneuvoa, jossa ohjaamotila on rakennettu siten, että siihen mahtuu kuljettajan istuimen taakse toinen istuinrivi. Tällaiset autot on usein rekisteröity viidelle henkilölle, mutta niitä ei allekirjoittajien mielestä ole syytä rinnastaa henkilöautoon eikä myöskään määritellä kaksikäyttöautoksi. Takaistuimella varustettuja Double cab -pakettiautoja ei voi rekisteröidä muuhun kuin N1-luokkaan, sillä ne on valmistettu EU-direktiivin mukaisiksi N-luokan tavara-autoiksi eivätkä ne täytä M-luokan vaatimustenmukaisuutta. Autoja käsitellään koko EU:n alueella pakettiautoina. Eron tekeminen henkilöautoon on siis yksinkertaista. Nykylainsäädännöllä ei jälkikäteen voi pelkällä etuistuimella varustettuun N-luokan tai muuhunkaan autoon asentaa lisäistuimia, sillä niiden rakentaminen on direktiivien alaista toimintaa, jota voi tehdä vain autotehdas. N-luokkaan valmistettujen pa-kettiautojen erottelu on siis täysin aukotonta, eikä mahdollisuuksia keinotteluun jää.

Mikäli tällaisilta tavara-autoilta evätään alv-vähennysoikeus ja niille asetetaan henkilöauton tasoa oleva käyttövoimavero, niiden myynti todennäköisesti loppuu kokonaan. Double cab on täyden autoveron pakettiauto, josta kertyy valtiolle enemmän verotuloja kuin auton ostajan toisesta vaihtoehdosta, joka todennäköisimmin olisi alennetun autoveron pakettiauto. Toisaalta double cab -autojen markkinat ovat Suomessa vain noin 1 prosentti autojen kokonaismyynnistä, joten niiden verottamisella ei ole valtion kannalta kovin suurta fiskaalista merkitystä. Sen sijaa auton todelliselle tarvitsijalle, joka tavallisesti on maanrakennusalan, metsäalan tai maatalousyrittäjä, auton hankinta on todelliseen tarpeeseen tehty raskas investointi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme

että lakiehdotus hyväksytään muutet-tuna seuraavasti:

Laki

ajoneuvoverolain 11 ja 69 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 2003 annetun ajoneuvoverolain (1281/2003) 11 §:n 2 momentti ja 69 §:n 2 momentti seuraavasti:

11 §

Käyttövoimavero

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Erikoisautona rekisterissä olevan ajoneuvon vero on sama kuin akseliluvultaan vastaavan M- tai N-luokan ajoneuvon vero. Erikoisauton ajoneuvoluokka määrätään tarkemmin niiden ajoneuvojen luokituksesta annettujen säännösten mukaan, joita sovellettaisiin, jos ajoneuvon rekisteriin merkittyä luokkaa tarkistettaisiin verokauden alkaessa. Kaksikäyttöautona pidetään N1-luokkaan kuuluvaa ajoneuvoa, joka on varustettu kuljettajan istuimen ja tämän vieressä olevien istuinten lisäksi muilla istuimilla tai niiden kiinnitykseen tarkoitetuilla laitteilla, lukuun ottamatta autoverolain (1482/1994) 24 §:n mukaisia tilapäiseen käyttöön tarkoitettuja istuimia, tai ennen 30 päivää syyskuuta 1998 voimassa olleiden tieliikennesäännösten mukaisesti pakettiautoon hyväksyttyjä istuimia. Kaksikäyttöautoa koskevia säännöksiä ei sovelleta ajoneuvoon, jonka sen valmistaja on varustanut lisäistuimilla ja avoimella tavaratilalla tai joka on vastaavasti rakennettu pakettiauton alustasta ja jossa ei käytetä muusta kuin pehmeästä materiaalista valmistettua tavaratilan katetta. Avoimen tavaratilan tulee olla pituudeltaan vähintään 1,3 metriä mitattuna autoverolain (1482/1994) 23 §:n 2 momentin mukaisesti.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

69 §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 30 päivänä marraskuuta 2004

  • Jyri Häkämies /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Iivo Polvi /vas
  • Irja Tulonen /kok
  • Kari Uotila /vas
  • Bjarne Kallis /kd