Perustelut

Hallituksen esitys vuoden 2006 tuloveroasteikkolaiksi vähentää valtion verotulon tuottoa vuodelta 2006 noin 540 miljoonaa euroa. Tuloveroasteikon lievennyksen inflaatiotarkistus on tästä noin 150 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraatit ovat verokeskusteluissa esittäneet, että olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kohdistaa veronalennukset elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät kaikki kansalaiset euromääräisesti kutakuinkin yhtä paljon. Kuitenkin suhteellisesti eniten hyötyisivät ne kansalaisryhmät, joiden ruokamenot ovat suhteessa kokonaismenoihin kaikkein suurimmat.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen lisäksi tulisi tehdä asteikkoihin 2 prosentin inflaatiotarkistus ja tämän lisäksi yhden prosenttiyksikön alennus alimman tuloluokan marginaaliveroprosenttiin.

Perustelut

Vasemmistoliitto vaatii oikeudenmukaisuutta veropolitiikkaan

Emme ole tyytyväisiä Vanhasen ja Heinäluoman (aiemmin: Kalliomäen) hallituksen verolinjaan, jossa kylläkin pienemmissä tuloissa kevennys on prosentin murto-osia suurempi kuin isoissa tuloissa, mutta euroina luonnollisesti inflaation ylittävä kevennys on huomattavan paljon suurempi.

Vasemmistoliitto kannattaa oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa lisäävää vero- ja yhteiskuntapolitiikkaa. Vanhasen ja Heinäluoman hallituksen veropolitiikka kasvattaa muutoinkin tulo- ja varallisuuseroja, mm. seuraavista syistä:

• päätös poistaa vuonna 2007 veroasteikon nykyisestä viidestä tuloveroluokasta yksi tuloveroluokka, mitä poistamista on syytä pitää tasaveron esikartanona;
• varallisuusveron alentaminen ja poistaminen vuodesta 2006 lähtien Suomen muutamalta kymmeneltä tuhannelta rikkaimmalta, mikä vähentää verotuottoa 130 milj. euroa;
• etuuksien jättäminen ansiotulovähennyksen ulkopuolelle, mitä eläkkeissä tosin voitaisiin hyvittää riittävällä kansaneläkkeen tasokorotuksella;
• elinkeinoverotuksen keventäminen ja inflaation selvästi ylittävien verokevennysten toteuttaminen, mitkä vaikeuttavat erityisesti pienituloisten tarvitsemien hyvinvointipalvelujen rahoittamista;
• hallituksen ohjelman ja tuoreen peruspalveluohjelman päätös korottaa kiinteistöveron alarajoja ja maksuja verotuksen painopisteen siirtämiseksi epäsosiaalisemmaksi, vaikka näitä ei vielä olekaan lähdetty toteuttamaan.

Hallitus ei myöskään halua työmarkkinatukeen tasokorotusta, jolla hyvitettäisiin palkansaajille annettavaa veronkevennystä. Opintotuessa hallitus taas lisäsi lainapainotteisuutta opintotuen parantamisen sijasta.

Käsiteltäessä hallituksen esitystä tuloveroperusteita koskeviksi muutoksiksi (HE 117/2005 vp) esitämme valiokunnassa palkkatuloja koskevan valtion verotuksen ansiotulovähennyksen rakenteen tarkistamista niin, että se tulojen noustessa poistuisi nopeammin kuin mitä hallitus esittää. Lisäksi esitämme, että tulisi valmistella vastaavanlaiset vähennykset sosiaaliturvaetuuksiin, joita ansiotulovähennys ei nyt koske.

Tässä vastalauseessa esitämme puolestaan vuodeksi 2006 asteikkoa, jossa suurimpien tulojen marginaaliveroprosenttia ei lainkaan tarkistettaisi. Tällöin toiseksi ylimmän tuloluokan marginaaliveroprosentti olisi edelleen 26,0 ja ylimmän 33,5. Lisäksi ylimpään tuloluokkaan laskettaisiin tulot, jotka ylittävät 51 000 euroa, kun hallitus ja sitä tukeva valiokunnan enemmistö haluavat rajan olevan 58 200 euroa. Meidän esittämämme vaihtoehdossa 58 200 euron tuloista perittäisiin vuonna 2006 valtion tuloveroa 10 500 euroa eli käytännössä saman verran kuin tänä vuonna. Tämä merkitsisi sitä, että suurimmissa tuloissa vero kiristyisi sairausvakuutuksen maksujen nousun verran.

Inflaation selvästi ylittävien veronkevennysten ja siitä seuranneiden tiukkojen menokehysten takia Vanhasen ja Heinäluoman hallitus ei myöskään kykene eikä halua huolehtia teistä ja rautateistä eikä riittävästä joukkoliikenteen ylläpidosta.

Ennen viime eduskuntavaaleja sosialidemokraatit varoittivat kokoomuksen linjasta, jonka he sanoivat johtavan palvelujen ahdinkoon. Nyt sosialidemokraatit ovat vaalien jälkeen toteuttaneet hallituksessa kokoomuksen veropolitiikkaa.

Tasavero ei kuulu pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan

Kun hallitus ilmoittaa aikovansa poistaa veroasteikosta yhden tuloluokan ja siten ottaa askeleen kohti tasaveroa, ehdotamme lausumaa, jossa tämä torjutaan. Hallituksen päätöstä luopua veroasteikon yhdestä tuloluokasta on syytä luonnehtia tasaveron esikartanoksi, askeleeksi, jonka päämääränä on tuloverotuksen progressiivisuudesta luopuminen tai sen oleellinen vähentäminen. Keskustan suunnalta on saatettu julkisuuteen ehdotuksia, että tuloveroluokkia pitäisi tästäkin vielä vähentää, esimerkiksi valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä on ehdottanut veroluokkien vähentämistä kahteen tai kolmeen.

Pohjoismaisille hyvinvointivaltioille, jotka pyrkivät oikeudenmukaiseen ja tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja turvaavat kansalaisten aseman eri elämän tilanteissa, on ollut ominaista verotuksen progressiivisuus ja korkea taso. Vain siten on voitu ylipäänsä rahoittaa hyvinvointivaltio. Euroopassa sen sijaan tasaveroa soveltavat nomenklatuuran diktatuurista vapautuneet ja taloudellisesti vähemmän kehittyneet maat.

Vasemmistoliitto kannattaa verotuksen progressiivisuuden säilyttämistä hyvinvointiyhteiskunnan rahoittamiseksi.

Perustelut

Vastalauseessa esitetään ylimpiin tuloluokkiin pienempiä veronkevennyksiä kuin hallituksen esityksessä. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, ja on pelättävissä, että veropohjan kapaneminen vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta tulevaisuudessa.

Hallitus esittää ansiotuloverotusta kevennettäväksi yhteensä 990 miljoonalla eurolla. Osa tästä kevennyksestä liittyy sairausvakuutusjärjestelmän muutoksen kompensointiin ja osa on inflaatiotarkistuksen aiheuttamaa. Näiltä osin vihreällä eduskuntaryhmällä ei ole huomauttamista veron kevennyksiin.

Hallituksen esittämä budjetti on alijäämäinen, ja jo nyt on tiedossa, että kuntien talous kiristyy entisestään tulevana vuonna. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että veronkevennysten toteuttaminen hallituksen esittämässä laajuudessa ei tässä vaiheessa ole tarkoituksenmukaista ja osa niistä tulisi peruuttaa ja käyttää näin syntyvä liikkumavara vaihtoehtobudjetissamme esitetyn mukaisesti lisäämällä merkittävästi kuntien valtionosuuksia.

Hallitus on jo tällä vaalikaudella toteuttanut todella mittavat veronalennukset. Kaikkia näitä veromuutoksia on perusteltu kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyydellä. Muutosten kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin edelleen arvailujen varaan.

Ostovoiman lisäyksestä suuremman osan tulisi kohdentua pienituloisille. Hallituksen esityksessä veronkevennyksistä suurin osa kohdentuu yli 2 800 euroa kuukaudessa ansaitseville. Tämän vuoksi esitämme, että tuloveroasteikkoa muutetaan siten, että alle 2 800 euroa kuukaudessa ansaitsevat saavat hallituksen esittämän veronkevennyksen täysimääräisesti, 2 800—4 800 euroa kuukaudessa ansaitsevien osalta kevennyksestä toteutetaan noin kolmannes ja 4 800 euron ja sitä suurempien kuukausiansioiden osalta veronkevennys peruutetaan inflaatiotarkistusta lukuun ottamatta.

Samalla toteamme, että jatkossa hallituksen olisi hyvä perustella veroesityksensä nykyistä laajemmin ja siten, että käytössä olevat vertailuluvut selkeämmin kuvaisivat esityksen sisältöä ja toisaalta olisivat keskenään paremmin vertailukelpoisia. Verotuksesta päätettäessä käsitellään aina euromääräisesti hyvin merkittäviä asioita, joten lainsäädännön tulisi perustua mahdollisimman laajaan ja kattavaan valmisteluun.