VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 36/2006 vp

VaVM 36/2006 vp - HE 143/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 20 päivänä syyskuuta 2006 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi (HE 143/2006 vp).

Lakialoiteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

LA 103/2006 vp  Vuoden 2007 tuloveroasteikkolaki  läh. 18.10.2006

LA 125/2006 vp  Vuoden 2007 tuloveroasteikkolaki läh. 26.10.2006

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

ylitarkastaja Panu Pykönen, finanssisihteeri Fransiska Pukander ja neuvotteleva virkamies Merja Taipalus, valtiovarainministeriö

ylitarkastaja Tomi Peltomäki, Verohallitus

yhteiskuntatutkimuksen päällikkö Jouko Kajanoja ja erikoistutkija Pertti Honkanen, Kansaneläkelaitos KELA

kirkkoneuvos Matti Halttunen, Kirkkohallitus

johtaja Timo Sipilä, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry

ekonomisti Helena Pentti, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

kehittämispäällikkö Mikael Enberg, Suomen Kuntaliitto

veroasiantuntija Leena Romppainen, Suomen Yrittäjät ry

pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Veronmaksajain Keskusliitto

Keskuskauppakamari on toimittanut asiassa kirjallisen lausunnon. Elinkeinoelämän keskusliitto on ilmoittanut, ettei sillä ole huomauttamista asiaan.

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITTEET

Hallituksen esitys

Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2007 verotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi. Esitys liittyy tulopoliittisesta sopimuksesta 29 päivänä marraskuuta 2004 saavutettuun neuvottelutulokseen ja valtion vuoden 2007 talousarvioesitykseen.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuo-den 2007 alusta.

Lakialoitteet

LA 103/2006 vp.

Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 143/2006 vp. Aloitteessa esitetään, ettei ylintä marginaaliveroprosenttia alennettaisi. Lisäksi ehdotetaan toiseksi ylimmän marginaaliveroprosentin pysyttämistä ennallaan ja ylimmän tuloluokan alarajan säilyttämistä ennallaan.

LA 125/2006 vp.

Lakialoite on rinnakkaislakialoite hallituksen esitykselle HE 143/2006 vp. Siinä esitetään tuloverokertymän arvioidun tuoton lisäämistä 190 miljoonalla eurolla. Lisäksi ehdotetaan, että 400 miljoonan euron tuloveronkevennys toteutetaan kaikilla tulotasoilla euromääräisesti samansuuruisena.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Esitys on osa sitä laajaa kokonaisuutta, joka perustuu viimeisen tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä tehtyyn hallituksen kannanottoon 30.11.2004. Tuolloin sovitut toimet ovat osaltaan myötävaikuttaneet talouden ja työllisyyden suotuisaan kasvuun.

Vuosille 2005—2007 sovituista ansiotulojen veronalennuksista osa toteutetaan nyt ehdotetuilla veroasteikkotarkistuksilla. Toisen tuloveroluokan poisto asteikosta vastaa niin ikään hallituksen kannanottoa. Esitys on näiltä osin perusteltu.

Valiokunta pitää esitystä vakiintuneen käytännön mukaisena siltä osin kuin siinä ehdotetaan inflaatiotarkistusta asteikon tulorajoihin.

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on päätynyt käsittelemiensä lakialoitteiden suhteen kielteiselle kannalle.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että lakialoitteet LA 103/2006 vp ja LA 125/2006 vp hylätään.

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Markku Koski /kesk
  • vpj. Matti Ahde /sd
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Reijo Laitinen /sd (osittain)
  • Maija-Liisa Lindqvist /kesk
  • Pekka Nousiainen /kesk
  • Tuija Nurmi /kok
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Iivo Polvi /vas
  • Virpa Puisto /sd (osittain)
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Irja Tulonen /kok (osittain)
  • Kari Uotila /vas
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Bjarne Kallis /kd
  • Olli Nepponen /kok (osittain)
  • Aulis Ranta-Muotio /kesk

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallituksen esitys (HE 143/2006 vp) vuoden 2007 tuloveroasteikkolaiksi vähentää valtion verotulon tuottoa vuodelta 2007 noin 545 miljoonaa euroa. Tuloveroasteikon lievennyksen inflaatiotarkistus on tästä noin 150 miljoonaa euroa.

Kristillisdemokraatit ovat verokeskusteluissa esittäneet, että olisi sosiaalisesti oikeudenmukaisempaa kohdistaa veronalennukset elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamiseen. Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisesta hyötyisivät kaikki kansalaiset euromääräisesti kutakuinkin yhtä paljon. Kuitenkin suhteellisesti eniten hyötyisivät ne kansalaisryhmät, joiden ruokamenot ovat suhteessa kokonaismenoihin kaikkein suurimmat.

Elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen lisäksi tulisi tehdä asteikkoihin 1,6 prosentin inflaatiotarkistus. Valtion talouden kannalta kristillisdemokraattien esitys on suurin piirtein samanlainen kuin hallituksen esitys, mutta mielestäni selvästi sosiaalisempi.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus
1 §

Vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa Vero alarajankohdalla,euroa Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
12 400 17 270 8 9,0
17 270 20 100 446,30 14,0
20 100 33 325 842,50 19,5
33 325 59 130 3 421,38 25,0
59 130 9 872,63 32,5

_______________

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006

  • Bjarne Kallis /kd

VASTALAUSE 2

Perustelut

Hallituksen veropolitiikka on koko vaalikauden suosinut eriarvoisuutta:

  • varallisuusveron poistaminen kolmeltakymmeneltä tuhannelta Suomen rikkaimmalta;
  • selvästi inflaatiota suuremmat veronkevennykset niin, että rahaa ei riitä enää palveluihin;
  • kaikkien pienituloisimpien työttömien tai muita päivärahoja saavien jättäminen verokevennysten ulkopuolelle ja heidän verottamisensa selkeästi vastaavaa palkkatuloa ankarammin;
  • kieltäytyminen elintarvikkeiden arvonlisäveron alennuksesta, jolla korvattaisiin osa tuloveronalennuksesta;
  • sen hyväksyminen, että toimeentulotuen saajilla lapsilisän korotus leikkaa toimeentulotukea.

Suomen äveriäimmät vuonna 2005 olivat varallisuusverotuksessa todetun varallisuuden perusteella:

  • Seppälä Rafaela Violet Maria 201 752 070 euroa
  • Hartwall Per Gösta Viktor kuolinpesä 11 332 220 euroa
  • Wahlroos Björn Arne Christer 119 746 070 euroa
  • Langenskiöld Lars Robin Eljas 94 434 180 euroa
  • Etola Erkki Olavi 82 528 580 euroa
  • Lesonen Veikko Juhani 78 022 810 euroa
  • Laine Pertti Oskari 75 320 450 euroa
  • Vidgren Kalle Einari 59 434 690 euroa
  • Toivanen Anja Marjatta 56 591 160 euroa
  • Seppälä Patricia Maria C kuolinpesä 55 776 570 euroa
  • Erkko Aatos Juho Michel 51 963 460 euroa
  • Niemistö Kari Pertti Henrik 47 789 690 euroa
  • Wiklöf Erik Anders 46 955 380 euroa
  • Piippo Antti Olavi 44 552 950 euroa
  • Huber Mona Lilly 43 995 080 euroa.

He eivät vastedes maksa varallisuudestaan veroa, eivätkä muutkaan Suomen 20 000—30 000 rikkainta. Valiokunnassa esitimme tuloverolain (HE 144/2006 vp) yhteydessä otettavaksi käsittelyyn ed. Uotilan ym. lakialoitteen, joka olisi säätänyt varallisuusveron uudestaan voimaan, mutta valiokunnan enemmistö (keskustan, sosialidemokraattien, ruotsalaisen kansanpuolueen ja vihreiden edustajat) eivät sitä hyväksyneet. Samaiset edustajat eivät myöskään halunneet, että työmarkkinatukea tai muita vastaavia etuuksia saavien kovaa verotusta olisi kevennetty kunnallisen eläketulovähennyksen tapaisella uudella sosiaalitulovähennyksellä.

Samainen äverikköjä suosinut valiokunnan enemmistö ei myöskään halunnut ottaa käsittelyyn elintarvikkeiden arvonlisäveron kevennystä (Sirnön LA 80/2006 vp), sillä sen hyöty olisi jakautunut tasaisemmin kuin samalla prosentilla toteutettu tuloveronkevennys. Elintarvikkeiden arvonlisäveron kevennyksestä olisivat hyötyneet selvästi mm. lapsiperheet.

Tuloveroasteikon ja ansiotulovähennyksen muutokset yhdessä keventävät suurituloisimpien kohdalla veroa tuhansia euroja, mutta pienissä palkkatuloissa parisataa euroa tai alle. Työmarkkinatuen saajat eivät saa sentinkään kevennystä.

Valiokunnassa esitimme toisenlaista tuloveroasteikkoa. Yhdessä tuloverolain ansiotulovähennykseen ehdottamamme muutoksen kanssa se merkitsee, että veronkevennys ylimmissä tuloissa olisi tullut oleellisesti pienemmäksi. Emme kuitenkaan saaneet kannatusta.

Vasemmistoliiton oikeudenmukaisuuteen tähtäävä veropolitiikka koostuu seuraavista seikoista:

  • riittävien tulojen kerääminen verotuksella, jotta kansalaisten keskeiset palvelut voidaan rahoittaa;
  • varallisuusveron ottaminen käyttöön uudelleen;
  • veroasteikon ja ansiotulovähennyksen muuttaminen niin, että suurituloisimmat maksaisivat ehdotettua enemmän veroja;
  • vuoden 2004 suuressa alkoholiverokevennyksessä toteutetun väkevien viinojen veronkevennyksen puolittaminen;
  • elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen 17 prosentista 12 prosenttiin, mihin käytettäisiin osa tuloveronkevennyksestä;
  • työmarkkinatuen ja muiden pienten päivärahojen verotuksen keventäminen uudella kunnallisverotuksen sosiaalitulovähennyksellä.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus
1 §

Vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa Vero alarajankohdalla,euroa Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
12 400 20 400 8 9,0
20 400 33 400 728 19,5
33 400 58 200 3 263 25
58 200 9 463 32,5

_______________

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006

  • Iivo Polvi /vas
  • Kari Uotila /vas

VASTALAUSE 3

Perustelut

Vihreiden mielestä veropohjan on oltava riittävän laaja, jotta hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot voidaan rahoittaa nyt ja tulevaisuudessakin. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat koko hallituskauden ajan olleet valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, eikä perusturvan parantamiseen tai kuntatalouden vahvistamiseen ole löytynyt riittäviä resursseja.

Hallituksen esityksessä verotusta kevennetään 655 miljoonalla eurolla ja samalla vahvistetaan kuntien veropohjaa 185 miljoonalla eurolla. Kuntien veropohjan kasvattaminen ja valtion veronalennuksista johtuvien verotuottojen menetysten kompensoiminen kunnille on järkevää politiikkaa. Tältä osin Vihreät yhtyvät hallituksen esitykseen. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen pienentämisen tulee jatkossa jäädä pysyväksi osaksi kuntien tuloja, eikä sitä tule leikata pois vuoden 2008 valtionosuuksien prosenteissa.

Veronalennusten suuruuden ja kohdentamisen osalta Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että veronkevennysten toteuttaminen hallituksen esittämässä laajuudessa ei ole tarkoituksenmukaista. Vihreiden veronalennusesitys tarkoittaa, että verotusta kevennetään noin 400 miljoonalla eurolla. Loput hallituksen ehdottamista veronalennuksista pitää käyttää palveluiden vahvistamiseen ja perusturvan parantamiseen. Vihreiden vaihtoehtobudjetissa osa liikkumavarasta on siirretty veronalennuksista minimiäitiys-, isyys- ja vanhempainrahan korottamiseen, opintotuen 15 prosentin tasokorotukseen, elatustuen korotukseen ja pienintä kansaneläkettä saavien eläkkeen parantamiseen.

Veronalennuksia perustellaan niiden dynaamisilla vaikutuksilla. Dynamiikan kannalta ei ole edullista, että veronalennukset on painotettu suurituloisille. Veronalennukset pitääkin Vihreiden mielestä painottaa pientä palkkaa saaville, jotta vaikutukset olisivat toivotunlaiset. Myös etuuksien korotuksilla on dynaamisia vaikutuksia, sillä ne parantavat yhtä lailla ostovoimaa.

On huomioitava, että matalissa tuloluokissa tehdyt veronalennukset heijastuvat kaikkiin tuloluokkiin euromääräisesti samansuuruisina. Oikeudenmukaisuudesta puhuttaessa on myös mahdollista ajatella niin, että juuri euromääräisesti tasasuuruiset veronalennukset ovat kaikkein tasapuolisimpia.

Ehdotamme, että veroasteikossa tehtävät veronalennukset peruutetaan lukuun ottamatta alimman verotettavan ansiotulon rajan korottamista, jota ehdotamme tehtäväksi korkeampana. Alimman rajan korottamisella on euromääräisesti samansuuruinen vaikutus kaikissa tuloluokissa. Samassa yhteydessä käsiteltävän valtionverotuksen ansiotulovähennyksen kasvattamisen hyväksymme muutettuna niin, että se kertyy valiokunnan esitystä nopeammin 2 500—7 000 euron tuloilla ja sen jälkeen loivemmin niin, että 400 euron vähennyskatto saavutetaan suunnilleen samassa kohtaa kuin aiemminkin. Näin voidaan kasvattaa pienituloisten saamaa veronalennusta.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 1 § muutettuna seuraavasti:

Vastalauseen muutosehdotus
1 §

Vuodelta 2007 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa Vero alarajankohdalla,euroa Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
12 600 17 000 8 9,0
17 000 20 000 404 14,0
20 000 32 800 824 19,5
32 800 58 200 3 320 25,0
58 200 9 670 32,5

_______________

Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 2006

  • Anni Sinnemäki /vihr