Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.
Esitys koskee eri veronsaajien pysyviä ja vuonna 2015
väliaikaisesti sovellettavia yhteisöveron jako-osuuksia.
Se nojautuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan yhteisöveroperusteiden
muutoksista aiheutuvat verotulomenetykset kompensoidaan kunnille
täysimääräisesti. Kompensaatio
toteutetaan muuttamalla yhteisöveron jako-osuuksia.
Koska yhteisöveron perusteisiin on tehty kaksi muutosta
hallituksen esityksen antamisen jälkeen, jako-osuuksia
on tarkistettava muutoksia vastaavasti.
Ensimmäinen muutos koskee elokuvatuen verovapautta,
jonka eduskunta on pysyttänyt toisin kuin hallitus esitti
tuloverotusta koskevassa esityksessään HE
122/2014 vp. Lisäksi hallitus on antanut
itse vastikään esityksen HE 269/2014 vp,
jolla jatketaan tuotannollisten investointien korotettuja poistoja
vielä vuosina 2015—2016. Pysyvät jako-osuudet
tulisivat siten sovellettaviksi vasta vuodesta 2017 lukien.
Muutokset pienentävät yhteisöverotuottoa yhteensä noin
69 milj. euroa vuosina 2015—2016 ja noin 4 milj. euroa
vuodesta 2017 lukien. Tämän vaikutus on siis otettava
huomioon veronsaajakohtaisissa jako-osuuksissa.
Verontilityslain muutokset
Elokuvatuen verovapauden on arvioitu pienentävän
yhteisöveron tuottoa noin 4 milj. euroa vuodessa. Kuntien
jako-osuutta tulee korottaa sen vuoksi pysyvästi 0,03 prosenttiyksikköä.
Muutos ei vaikuta seurakuntien jako-osuuteen.
Tuotannollisten investointien korotetut poistot pienentävät
taas yhteisöverotuottoa arviolta 65 milj. euroa vuosina
2015 ja 2016. Sen vaikutus kuntien jako-osuuteen on 0,58 ja seurakuntien
jako-osuuteen 0,04 prosenttiyksikköä.
Muutokset alentavat vastaavasti valtion jako-osuutta vuosina
2015—2016 yhteensä 0,65 prosenttiyksikköä ja
vuodesta 2017 pysyvästi 0,03 prosenttiyksikköä.
Jako-osuuksia tulee siis tarkentaa näitä muutoksia
vastaavasti. Koska tuotannollisten investointien korotettuja poistoja
koskeva väliaikainen muutos on voimassa vielä vuonna
2016, myös tälle vuodelle on säädettävä väliaikaiset veronsaajaryhmien
jako-osuudet. Verontilityslakiin tulee ottaa sen vuoksi uusi väliaikainen 12 e §.
Lisäksi lain nimikettä, johtolausetta ja voimaantulosäännöstä tulee
tarkentaa muutoksia vastaavasti.
Tuloverolain muutokset
Muutokset vaikuttavat niin ikään tuloverolain 124 §:n
3 momenttiin, jossa säädetään
osittain verovapaan yhteisön ja tiekunnan sekä yleishyödyllisen
yhteisön kiinteistöstä saadun tulon tuloveroprosenteista.
Näiden yhteisöjen veron jakautumisesta kunnan
ja seurakunnan kesken säädetään
verontilityslaissa. Valiokunta ehdottaa, että pykälän
3 momenttiin tehdään verontilityslain muutoksia
vastaavat tarkistukset.
Koska tuloverolain 124 a §:ssä säädetään
väliaikaisista poikkeuksista lain 124 §:n 3 momenttiin,
myös tätä säännöstä tulee
muuttaa vuosia 2015 ja 2016 koskevalta osin. Tämä vaikuttaa
ensinnäkin pykälän 1 momentin 4 kohtaan, jossa
säädetään vuodesta 2015. Lisäksi
säännökseen tulee lisätä uusi
5 kohta, jossa säädetään vuonna
2016 noudatettavista tuloveroprosenteista. Muutos tulee ottaa huomioon
lisäksi pykälän otsikossa.
Verotulomenetysten kompensointimalli
Valiokunta viittaa tässä yhteydessä lisäksi
vuodentakaiseen huomautukseensa, joka koski voimassa olevan verotulomenetysten
kompensointimallin tarkoituksenmukaisuutta (VaVM 33/2013
vp — HE 194/2013 vp).
Valiokunta piti mallia kaikkiaan turhan mutkikkaana, koska kompensointi
tapahtuu osaksi verojärjestelmän sisällä ja
osittain valtionosuuksien kautta. Lisäksi laskentaan vaikuttavat
pysyvien veroperustemuutosten ohella monet määräaikaiset
säännökset sekä kuntien ja seurakuntien
talouden tasapainottamiseksi hyväksytyt väliaikaiset
jako-osuuksien korotukset. Mallin todellisia vaikutuksia yksittäisen
kunnan tasolla on näistä syistä vaikea
hallita. Lisäksi yhteisövero itsessään
on veropohjana melko altis muutoksille.
Kuntaliitto katsoo puolestaan, että yhteisöveron
rooli kuntien taloudessa on merkittävä ja että menettely
verojärjestelmän sisällä on
ollut toimiva. Se on toivonut kuitenkin salassapitosäännöksiin
muutosta, joka antaisi sille oikeuden saada yksittäisten
kuntien jako-osuuksien laskentaperusteisiin liittyvät tiedot
käyttöönsä. Tiedot luovutetaan
nykyisin vain kunkin kunnan osalta kunnalle itselleen.
Valiokunta pitää edelleen harkitsemisen arvoisena
sitä vaihtoehtoa, että verotuottomenetykset kompensoitaisiin
kunnille vain yhtä kanavaa pitkin eli valtionosuuksien
kautta. Sikäli kuin menettely jatkuu nykyisellään,
Kuntaliitolle tulisi taata mahdollisuus saada edellä tarkoitetut
kuntakohtaiset tiedot. Valtiovarainministeriön
tulisi selvittää sen vuoksi tiedonsaannin edellytykset
ja niiden vaatimat mahdolliset toimenpiteet yhdessä Kuntaliiton
kanssa.