Yleisperustelut
Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Esityksen tavoitteista
Hallituksen esityksessä ehdotetaan useita eri muutoksia
sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta
annettuun lakiin sekä nestemäisten polttoaineiden
valmisteverosta annettuun lakiin. Samalla, kun eri polttoaineiden
ja sähkön valmisteveroja esitetään
nostettavaksi noin 5,2 prosentilla nykyisestä, muutoksilla
tuetaan uusiutuvaan energiaan perustuvia energiantuotantotapoja
vuositasolla yhteensä noin 18 miljoonalla eurolla.
Esitys perustuu keskeisiltä osin kansallisessa ilmasto-ohjelmassa
ja uusiutuvan energian käytön edistämistä koskevassa
ohjelmassa tehtyihin linjauksiin. Siinä on otettu huomioon
myös hiljattain tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma
vuoteen 2005. Esitys toteuttaa lisäksi hallitusohjelman
tavoitetta siirtää verotuksen painopistettä ansiotulojen
verotuksesta ympäristö- ja kulutusveroihin. Valiokunta
pitää näitä esityksen lähtökohtia
perusteltuina ja kannatettavina.
Valiokunta pitää lisäksi esityksen
fiskaalisia tavoitteita merkittävinä. Ehdotetut
veronkorotukset lisäisivät valtion valmisteverotuottoja vuositasolla
yhteensä noin 126 miljoonaa euroa. Esityksen fiskaalista
vaikutusta lisää myös valmisteveron alaisten
tuotteiden arvonlisävero, jonka arvioidaan kasvavan lähes
20 miljoonaa euroa vuodessa.
Valmisteveron korotukset
Ehdotettu veronkorotus kohdistuu kaikkiin esityksen sisältämien
lakien alaisiin valmisteveroihin. Se on lisäksi kauttaaltaan
samansuuruinen eli noin 5,2 prosenttia hinnanpyöristyksistä johtuvin
hienoisin tarkkuuseroin.
Korotusesitykseen on suhtauduttu valiokunnan asiantuntijakuulemisessa
kahtalaisesti: Joidenkin asiantuntijoiden mielestä veronkorotusten
pitäisi olla suurempia ympäristöperusteisen ohjausvaikutuksen
tehostamiseksi. Nyt ehdotettut veronkorotukset ovat heistä lähinnä inflaatiotarkistuksia,
koska verotasoa ei ole nostettu vuoden 1998 jälkeen. Veronkorotuksia
on toisaalta vastustettu sen vuoksi, että ne heikentävät
teollisuuden kilpailukykyä esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan
nähden, joissa teollisuuden käyttämää sähköä ei
veroteta lainkaan. Korotuksia on pidetty erityisen raskaina ammattiliikenteelle, koska
ne painottuvat valtaosin öljytuotteisiin. Lisäksi
ajankohtaa on pidetty epäsuotuisana maailmantilanteen yleisen
epävarmuuden ja sen luomien öljyn hinnannousupaineiden
vuoksi. Asiantuntijakuulemisessa on viitattu mm. siihen, että jotkin
Euroopan maat ovat luopuneet vastaavanlaisista veronkorotuksista
juuri nyt.
Valiokunta pitää esitettyjä asiantuntijaarvioita
perusteltuina ja sinänsä huomion arvoisina. Verotuksen
painopistettä on kuitenkin perusteltua siirtää ympäristöverojen
suuntaan tehtyjen kansallisten linjausten mukaisesti. Hallituksen
esittämät korotukset ovat myös määrällisesti
perusteltuja siihen nähden, ettei veroastetta ole tarkistettu
sitten vuoden 1998. Valiokunta pitää esitettyjä veronkorotuksia
näistä syistä ja niiden valtiontaloudellisen
merkityksen vuoksi hyväksyttävinä. Lakialoitteessa
LA 109/2002 vp esitettyihin suurempiin korotuksiin ei ole
valiokunnan mielestä aihetta.
Sähköntuotannon verotukien laajennus
Uusiutuvaan energiaan perustuvan sähköntuotannon
tukia ehdotetaan laajennettavaksi monin tavoin. Niiden piiriin tulisi
nykyisten lisäksi myös kierrätyspolttoaineilla,
biokaasulla sekä kemiallisten prosessien reaktiolämmöllä tuotettu
sähkö. Lisäksi metsähakkeella
tuotetun sähkön tuki ehdotetaan nostettavaksi
samalle tasolle kuin tuulisähkön tuki. Näillä ehdotuksilla
pyritään saamaan säännökset
ajan vaatimuksia vastaaviksi ja saattamaan uusia uusiutuvia tai
lisäpäästöttömiä sähköntuotannon
polttoaineita tuen piiriin.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, samoin kuin lakialoitteessa
LA 109/2002 vp on katsottu, ettei kierrätyspolttoaineita
pitäisi sisällyttää sähköntuotannon
tukien piiriin mm. jätehierarkiaan liittyvien prioriteettien
tukemiseksi. Ensisijaista pitäisi olla siten jätteen
synnyn ehkäisy, toissijaista jätteen kierrätys
ja vasta viimeisellä sijalla jätteen käyttö energiana.
Toisaalta asiantuntijakuulemisessa on katsottu, ettei pelkästään
kierrätystä lisäämällä päästä esimerkiksi
tarkistetussa valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa asetettuihin
tavoitteisiin, joiden mukaan yhdyskuntajätteen hyödyntämisaste
tulisi nostaa nykyisestä noin 40 prosentista 70 prosenttiin
vuoteen 2005 mennessä. Jotta tähän päästäisiin,
yhdyskuntajätteen hyödyntämistä myös
energiana on nostettava nykyisestä.
Valiokunta pitää sähkötukien
laajentamista ehdotetuin tavoin kannatettavana. Kierrätyspolttoaineella
tuotetulle sähkölle maksettaisiin tukea EU-säännösten
edellyttämin tavoin vain jätteen biomassaosuuden
perusteella. Valiokunta pitää tähän
nähden ja edellä esitetyt tarkistetun kansallisen
jätesuunnitelman tavoitteet huomioon ottaen tuen
laajentamista myös kierrätyspolttoaineisiin perusteltuna.
EU-säännösten vuoksi mahdollisuutta myöskään
ehdotettua suurempaan suhteelliseen tukeen ei ole.
Hallituksen esityksessä on ehdotettu poistettavaksi
myös tuen määrän ja sähkön
verotason välinen kytkentä. Verotason muutos ei
vaikuttaisi siten jatkossa tuen määrään.
Kytkentää ei ole pidetty esityksen perusteluiden
mukaan tarkoituksenmukaisena eikä ongelmattomana yhteisön
valtiontukisäännösten vuoksi. Valiokunta pitää ehdotettua
muutosta perusteltuna. Jatkossa tulisi kuitenkin seurata, miten
se vaikuttaa eri tuotantomuotojen, kuten tuulivoiman ja kotimaisten
polttoaineiden, kilpailukykyyn sekä lisärakentamiselle
ja käytölle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen.
Turpeen verokohtelun muutos
Turpeen verottoman käytön alarajaa ehdotetaan nostettavaksi
nykyisestä 15 000 megawattitunnista 25 000 megawattituntiin
vuodessa. Lisäksi valmisteveroa maksettaisiin vain tämän
määrän ylimenevältä osin.
Esityksellä on tarkoitus tukea kotimaista energiantuotantoa
ja lisätä turpeen kilpailukykyä mm. metsähakkeen
rinnalla.
Hallituksen esityksessä on pyritty tasapainoiseen kokonaisuuteen,
jossa laajennetaan uusiutuvien energialähteiden tukia,
kevennetään yhdistetyn tuotannon verotusta ja
haetaan tasapainoa puun ja turpeen käytön välillä.
Valiokunta ei pidä tämän vuoksi perusteltuina
niitä vaatimuksia, joiden mukaan turpeen verovapaa raja
tulisi säilyttää nykyisellään.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on esitetty lisäksi,
että turpeen verokohtelua tulisi tarkistaa myös
jatkossa puun ja turpeen optimaalisen sekakäytön
edistämiseksi. Esitetyn arvion mukaan tällaisen
sekakäytön hiilidioksidipäästöt
ovat jopa pienemmät kuin maakaasua käyttävän
voimalaitoksen. Valiokunta pitää tärkeänä, että myös
nämä näkökohdat tulevat esiin
energiaverotuksen kehittämistyössä.
Yhdistettyä sähkön ja lämmön
tuotantoa koskevat tarkennukset
Yhdistettyä sähkön ja lämmön
tuotantoa koskevilla muutoksilla on tarkoitus selkiinnyttää olennaisella
tavalla nykysäännöksiin liittyviä teknisluonteisia
ongelmakohtia. Lisäksi yhdistetyn tuotannon kilpailukykyä on
tarkoitus parantaa lieventämällä verotusta
noin 10 prosentilla nykyisestä.
Ehdotettuja teknisiä muutoksia on pidetty valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa merkittävinä ja
onnistuneina käytännön kannalta. Tukitason
nostoa on pidetty myös yleisesti hyvänä, joskin
eräissä lausunnoissa on katsottu, että tuki tulisi
suunnata selvemmin uusiutuvaa energiaa käyttäville
laitoksille. Valiokunta pitää tätäkin esitystä selvittämisen
arvoisena jatkotyössä.
Valiokunta puoltaa hallituksen esitystä myös tältä osin
ja esittää lisäksi säännöksiin
eräitä sanonnallisia täsmennyksiä.
Ostolämpöön sisältyvien
energiaverojen palautus
Energiaintensiivisten yritysten veronpalautusjärjestelmää on
tarkoitus jatkaa nykyisessä muodossa kuitenkin siten laajennettuna,
että myös ostolämpöön
sisältyvät energiaverot voitaisiin ottaa palautuslaskelmassa
huomioon. Tätä on pidetty esityksen mukaan perusteltuna
mm. siksi, että siten voitaisiin ottaa huomioon nykyistä tasapuolisemmin
erilaiset energian tuotantojärjestelyt.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu, että ostolämmön
palatusoikeus ulotettaisiin koskemaan myös kuluvan vuoden
aikana jätettyjä palautushakemuksia. Valtiovarainministeriön
mukaan ostolämmön takautuville palautuksille ei
kuitenkaan ole komission valtiontukilupaa. Takautuva palautusoikeus
merkitsisi siten ilmoittamatonta eli laitonta tukea, joka saattaisi
johtaa laajamittaiseen takaisinperintään. Takautuva
yksipuolinen tukitoimenpide voisi myös vaikeuttaa parhaillaan
vireillä olevaa valtiontukiprosessia. Valiokunta katsoo näillä perusteilla,
ettei tässä yhteydessä ole mahdollisuutta
säätää ostolämmön
palautusoikeudesta takautuvasti. Valiokunta esittää selvyyden vuoksi
tätä koskevaa tarkennusta voimaantulosäännökseen.
Yksityiskohtaiset perustelut
Valiokunta esittää saamansa selvityksen perusteella
seuraavat täsmennykset hallituksen esitykseen:
Laki sähkön ja eräiden polttoaineiden
valmisteverosta annetun lain muuttamisesta
2 § 12 kohta. Yhdistetyn sähkön
ja lämmön määrittelyä täsmennetään
siten, että yhdistetty tuotanto voi tapahtua joko samalla
kertaa tai erikseen. Täsmennys vastaa voimassa olevaa lakia.
7 § 5 kohta.
Lisätään sana "yhdistetty" sanonnallisena
tarkennuksena, kun on kysymys yhdistetyn sähkön
ja lämmön tuotannon omakäyttölaitteista.
Voimaantulosäännös.
Lisätään epäselvyyksien ja
tulkintaongelmien välttämiseksi toinen momentti,
jonka mukaan energiaintensiivisten yritysten palautuslaskelmassa
voidaan ottaa huomioon vain lain voimaantulon jälkeen hankittuun kaukolämpöön
ja prosessihöyryyn sisältyneet valmisteverot.
Verotaulukko.
Korjataan sähkön hinnoitteluperusteeksi
snt/kWh taulukossa olevan euroa/kWh:n sijasta.
Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta
annetun lain muuttamisesta
2 § 14 kohta. Yhdistetyn sähkön
ja lämmön määrittelyä täsmennetään
samoin kuin edellä siten, että yhdistetty tuotanto
voi tapahtua joko samalla kertaa tai erikseen. Täsmennys
vastaa voimassa olevaa lakia.