VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 40/2004 vp

VaVM 40/2004 vp - HE 257/2004 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 §:n sekä verontilityslain 12 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 3 päivänä joulukuuta 2004 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 §:n sekä verontilityslain 12 §:n muuttamisesta (HE 257/2004 vp).

Eduskunta-aloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavat aloitteet:

LA 138/2004 vp  Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki läh. 3.12.2004

TPA 9/2004 vp  Tuloveronkevennysten työllisyysvaikutusten selvittäminen läh. 10.3.2004

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

finanssisihteeri Fransiska Pukander ja neuvotteleva virkamies Merja Taipalus, valtiovarainministeriö

ylitarkastaja Päivi Lilja, Verohallitus

osastopäällikkö Hannele Ranta-Lassila, Keskuskauppakamari

ekonomisti Eugen Koev, Suomen Akava ry

ekonomisti Helena Pentti, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Veronmaksajain Keskusliitto

Kirjallisen lausunnon ovat toimittaneet

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Suomen Kuntaliitto
  • Suomen Yrittäjät ry.

HALLITUKSEN ESITYS JA EDUSKUNTA-ALOITTEET

Hallituksen esitys

Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa sovellettavaksi progressiiviseksi tuloveroasteikoksi sekä ehdotuksen tuloverolain muuttamisesta siten, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen enimmäismäärää ja vähennyksen molempia kertymäprosentteja korotettaisiin. Ehdotus tuloveroasteikoksi korvaa vuoden 2005 talousarvioesityksen yhteydessä annetun esityksen vuoden 2005 tuloveroasteikoksi.

Lisäksi verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotetaan 1,8 prosentista 1,94 prosenttiin yhteisöveron tuotosta. Valtion jako-osuutta alennetaan vastaavasti 76,17 prosentista 76,03 prosenttiin. Tuloverolakiin ja verontilityslakiin ehdotetaan tehtäväksi yhteisöveron jako-osuuksien muutoksia vastaavat muutokset.

Esitys liittyy tulopoliittisesta sopimuksesta 29 päivänä marraskuuta 2004 saavutettuun neuvottelutulokseen ja vuoden 2005 talousarvioesitykseen.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan vuoden 2005 alusta.

Eduskunta-aloitteet

LA 138/2004 vp.

Lakialoite on vihreän eduskuntaryhmän rinnakkaislakialoite hallituksen tulopoliittiseen sopimukseen liittyvään veroesitykseen.

TPA 9/2004 vp.

Toimenpidealoitteessa ehdotetaan, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin viime vuosina toteutettujen veronkevennysten työllisyys- ja muiden yhteiskunnallisten vaikutusten selvittämiseksi, ennen kuin ryhdytään uusiin, merkittäviin veropoliittisiin toimenpiteisiin.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.

Hallituksen esitys liittyy tulopoliittisesta sopimuksesta marraskuun lopussa saavutettuun neuvottelutulokseen. Se kuuluu osana laajempaan veropoliittiseen ohjelmaan, joka kattaa seuraavien kolmen vuoden tuloveronkevennykset, eräät rakenteelliset muutokset veroasteikoissa, uudenlaisen ansiotulovähennyksen sekä varallisuusveron poiston vuonna 2006. Nämä muutokset merkitsevät yhteensä noin 1,7 miljardin euron veronkevennyksiä vuosina 2005—2007. Ohjelman toteuttaminen edellyttää ensi vuodeksi ehdotettuja muutoksia lukuun ottamatta kuitenkin sitä, että tulopoliittinen sopimus hyväksytään riittävän kattavasti liittotason neuvotteluissa.

Ensi vuodeksi ehdotetuilla muutoksilla ei puututa vielä rakenteellisesti tulo- tai varallisuusverotukseen. Veronkevennykset perustuvat siten nykyisten veroasteikon ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen muutoksiin.

Valiokunnan kuulemat asiantuntijat ovat puoltaneet esityksen hyväksymistä eräin täydentävin huomautuksin. Niistä keskeisin kohdistuu veroasteikon muutosten riittävyyteen, kun otetaan huomioon myös ennakoitu ansiotason nousu sekä työttömyysvakuutusmaksun ja keskimääräisen kunnallisveroprosentin nousu. Tuloveroasteikon rajojen nousua on pidetty tähän nähden alimitoitettuna. Ehdotetut muutokset riittävät pitämään alle 53-vuotiaan palkansaajan verotuksen nykytasolla. Keskituloisen, yli 53-vuotiaan palkansaajan veroprosentti sen sijaan nousee esitettyjen arvioiden mukaan 0,8 prosenttiyksikköä.

Valiokunta katsoo, että hallituksen esittämien veromuutosten vaikutusta kuvaa paremmin ilman tulotason muutosta tehty vertailu. Tällöin voidaan selvittää nimenomaan se, mikä vaikutus esityksellä on lähtötilanteeseen eli voimassa oleviin veroperusteisiin nähden. Hallituksen esityksen verotusta keventävä vaikutus on staattisen laskennan mukaan 346 miljoonaa euroa vuonna 2005.

Sikäli kuin kattavaa kokonaisvaikutusta arvioidaan, laskennassa tulisi ottaa huomioon kaikki asiaan vaikuttavat seikat. Kun ansiotason noususta otetaan huomioon myös käteen jäävä osuus eikä vain veroprogressio, käytettävissä olevat tulot kasvavat valtiovarainministeriön laskelmien mukaan eri tulotasoilla vuonna 2005 tähän vuoteen verrattuna.

Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia saamansa selvityksen perusteella riittävinä.

Asiantuntijakuulemisessa on ehdotettu lisäksi varallisuusveron poistoa ja uuden verovähennyksen käyttöön ottoa jo ensi vuoden alusta. Tämä ei ole kuitenkaan asian vaatima valmistelutyö huomioon ottaen käytännössä mahdollista eikä tulopoliittisen sopimuksen avoimuuden takia perusteltua.

Valiokunta pitää kuitenkin uusia linjauksia sinänsä kannatettavina. Erityisesti uusi valtionverotuksen ansiotulovähennys on merkittävä kuntien peruspalveluiden rahoituksen ja kuntien itsehallinnon kannalta. Sen myötä veronhuojennukset voitaisiin myös kohdistaa kuntakohtaisesti oikein.

Valiokunta on päätynyt laki- ja toimenpidealoitteiden suhteen kielteiselle kannalle.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina ja

että lakialoite LA 138/2004 vp ja toimenpidealoite TPA 9/2004 vp hylätään.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • jäs. Christina Gestrin /r
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Maija-Liisa Lindqvist /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Iivo Polvi /vas
  • Markku Rossi /kesk (osittain)
  • Matti Saarinen /sd (osittain)
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Irja Tulonen /kok
  • Kari Uotila /vas
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Arto Bryggare /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Eero Lämsä /kesk
  • Maija Perho /kok
  • Maija Rask /sd
  • Pia Viitanen /sd

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Perustelut

Hallituksen kestämätön verolinja

Emme ole voineet hyväksyä hallituksen verolinjaa, joka perustuu inflaation ylittäviin veronkevennyksiin ja johtaa julkisen sektorin ja kuntapalvelujen kurjistamiseen. Kuntapalvelujen kurjistuminen heikentää myös työllisyyttä. Kuntalaisille tärkeiden palvelujen heikentymisen lisäksi kunnat nostavat veroprosenttia ja kiinteistöveroa.

Vasemmistoliiton budjettivaihtoehto sen sijaan asettaa palvelut ja työllisyyden veronkevennysten edelle. Verotuksessa se korostaa oikeudenmukaisuutta.

Hallituksen politiikan seurauksena peräti 136 kuntaa nostaa ensi vuodeksi tuloveroprosenttia. Kuntien keskimääräinen painotettu tuloveroprosentti nousee 18,12 prosentista 18,30 prosenttiin. Nostajien lukumäärä on nyt suurempi kuin koskaan vuodesta 1990 lähtien. Savukoski ainoana kuntana laskee veroprosenttiaan 20:stä 19,75:een. Kaikkiaan kuntia on ensi vuonna 432, joten kunnallisverotus kiristyy useammassa kuin joka neljännessä kunnassa.

Maan korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Karjaalla, joka nostaa veroprosenttinsa 21:een. 20 prosenttia perivät Korpilahti, Pelkosenniemi, Lehtimäki ja Pohja. Nostajien joukossa ovat suurista kaupungeista Vantaa, Lahti, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu ja Kotka. Kauniaisissa, Hammarlandissa ja Maarianhaminassa on alhaisin veroprosentti, 16 prosenttia.

Maakunnittain suurin nousu on PäijätHämeessä, 0,56, jossa yhdeksän kuntaa 12:sta nostaa tuloveroprosenttia, sekä Kymenlaaksossa, 0,52, jossa nostajia on kuusi 12:sta.

Tavallisimmat kunnallisveroprosentit ovat 19,00, jota peritään 128 kunnassa sekä 18,50, jota peritään 83 kunnassa. Kiinteistöverotustaan nostaa viitisenkymmentä kuntaa.

Kun hallituksen ensi vuodeksi ehdottamat kevennykset korvaavat suurelta osin vain kunnallisverotuksen ja maksujen nousuja, emme nyt esitä kokonaan luovuttavaksi inflaation ylittävistä kevennyksistä. Oikeudenmukaista on kuitenkin, että kevennyksistä luovutaan suurissa tuloissa. Tästä syystä ehdotamme kahden ylimmän tuloluokan rajaveroprosentin pitämistä ennallaan. Sen lisäksi ehdotamme, että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys pienenisi nopeammin eli alenema olisi 5 prosenttia hallituksen esittämän neljän prosentin asemasta.

Ansiotulovähennyksen nykyinen rajaus

Edelleen ehdotamme kahta lausumaa, joilla eduskunta linjaisi hallituksen tulevaa veropolitiikkaa. Olemme ensinnäkin huolissamme siitä, että toistuva palkkatuloja koskevan ansiotulovähennyksen korottaminen, mikä ei hyödytä eläketuloja tai veronalaisia tulonsiirtoja saavia, etäännyttää yhä enemmän palkkatuloja näistä muista tuloista. Tulonsiirroissahan on tällöin kyse mm. työttömyys-, sairaus- ja äitiyspäivärahoista. Katsomme, että näitä muita tuloja varten tulee kehittää vastaava keventävä järjestelmä.

Varallisuusveron alennus ja poisto

Pidämme perusteettomana ja täysin epäoikeudenmukaisena varallisuusveron keventämistä vuodeksi 2004 ja hallituksen ilmoitusta luopua kokonaan varallisuusverosta vuonna 2006.

Kyseessä on kolmisenkymmentätuhatta Suomen rikkainta, joille parhaimmillaan vuoden 2004 kevennys ja poisto vuonna 2006 ovat yli miljoona euroa vuodessa. Parhaimmillaan hyöty on yli viisikymmentä kertaa se, minkä teollisuustyöntekijä ansaitsee bruttona vuodessa. Toinen SanomaWSOY:n suuromistaja hyötyy 1,6 miljoonaa euroa ja toinen vajaat miljoona euroa. Sampo-pankin suuromistajan verotus taas esimerkiksi vähenee noin 630 000 euroa. Viidenkymmenen rikkaimman hyöty vaihtelee 168 000 eurosta 1,6 miljoonaan euroon.

Valtiovarainministeri Kalliomäki sanoo varallisuusveron poiston kytkeytyvän tuloratkaisuun. Tällöin on kuitenkin muistettava, että verotus on ensisijaisesti hallituksen asia, hallitus kattaa tupossa veropöydän. SAK:sta on lisäksi julkisesti todettu, että SAK ei ole ollut sopimassa varallisuusveron poistamisesta.

Varallisuusveron poistolla ei ole työllisyysvaikutuksia eikä se liioin turvaa suomalaisten yritysten säilymistä suomalaisina.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että 3. lakiehdotus hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisena,

että lakiehdotukset 1. ja 2. hyväksytään muutettuina (Vastalauseen muutosehdotukset),

että lakialoite LA 138/2004 vp ja toimenpidealoite TPA 9/2004 vp hylätään valiokunnan mietinnön mukaisesti, ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Vastalauseen lausumaehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

1.

Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo, euroa Vero alarajankohdalla,euroa Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
12 000 15 400 8 10,5
15 400 20 500 365 15,0
20 500 32 100 1 130 20,5
32 100 56 900 3 508 27,0
56 900 10 204 34,0
2 §

(Kuten VaVM)

_______________

2.

Laki

tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §:n 2 momentti ja 124 §:n 3 momentti,

sellaisena kuin niistä on 105 a §:n 2 momentti laissa 1065/2003 ja 124 §:n 3 momentti laissa 716/2004, seuraavasti:

105 a §

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vähennys on 49 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 26 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 3 850 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta.

124 §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Vastalauseen lausumaehdotukset

1.

Eduskunta toteaa, että palkkatuloja koskevaa ansiotulovähennystä ei sovelleta veronalaisiin tulonsiirtoihin, kuten työttömyys-, sairaus ja äitiyspäivärahoihin eikä eläkkeisiin, ja edellyttää, että hallitus valmistelee pikaisesti esityksen sellaisista vähennyksistä, joilla eläkkeensaajan ja verollisia tulonsiirtoja saavan verotusta kevennetään tasapuolisesti samanaikaisesti, kun palkansaajan verotusta kevennetään ansiotulovähennyksellä.

2.

Eduskunta toteaa hallituksen ilmoittaneen aikomuksestaan esittää varallisuusveron poistamista vuodesta 2006 lukien ja edellyttää, että hallitus luopuu varallisuusveron poistamishankkeesta.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

  • Iivo Polvi /vas
  • Kari Uotila /vas

VASTALAUSE 2

Perustelut

Hallituksen esitys HE 257/2004 vp liittyy tuporatkaisun tuloveronkevennyksiin. Veroasteikkoihin esitetään kaikkiin veroluokkiin pientä korjausta ja kunnallisverotuksen ansiotulovähennykseen esitetään korotusta, jonka seurauksena verovelvollisen kunnalle maksettava vero alenee. Ratkaisu noudattaa vanhaa käytäntöä. Vaikkakin kuntia kompensoidaan veromenetyksistä, on kuitenkin 136 kuntaa jo tehnyt päätöksen veroprosenttinsa korottamisesta ensi vuodelle. Veronmaksajain Keskusliitto on laskenut, että tämän ja eräiden muiden maksujen johdosta pienten tulonsaajien vero jonkin verran kiristyy ensi vuonna. Tämä vaikeuttaa varsinkin pienituloisten lapsiperheiden taloudellista asemaa.

Kristillisdemokraatit ovat eri yhteyksissä todenneet, miten lähes kaikissa Euroopan maissa myönnetään lapsiperheille erilaisia vähennyksiä verotuksessa. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joissa mitään vähennystä lapsiperheille ei myönnetä.

Olisi sosiaalisesti oikein vahvistaa lapsiperheiden asemaa mm. verotuksen kautta. Korkeampi ansiotulovähennys lapsiperheille suosisi juuri niitä pienituloisia lapsiperheitä, joiden käytettävissä olevat tulot ensi vuonna laskenevat.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotukset 1. ja 3. hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina,

että 2. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus), ja

että lakialoite LA 138/2004 vp ja toimenpidealoite TPA 9/2004 vp hylätään valiokunnan mietinnön mukaisesti.

Vastalauseen muutosehdotus

2.

Laki

tuloverolain 105 a ja 124 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan 30 päivänä joulukuuta 1992 annetun tuloverolain (1535/1992) 105 a §:n 2 momentti ja 124 §:n 3 momentti,

sellaisena kuin niistä on 105 a §:n 2 momentti laissa 1065/2003 ja 124 §:n 3 momentti laissa 716/2004 sekä

lisätään 105 a §:ään uusi 3 ja 4 momentti, sellaisena kuin 105 a § on laeissa 1126/1996 ja 860/2001 sekä mainitussa laissa 1065/2003, seuraavasti:

105 a §

Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

(2 mom. kuten VaVM)

Edellä 2 momentissa olevien säännösten estämättä verovelvollisella, joka on verovuonna elättänyt alaikäistä lastaan tai kasvattilastaan, on oikeus vähentää 53 prosenttia 1 momentissa tarkoitettujen tulojen 2 500 euroa ylittävältä osalta tulojen 7 230 euron määrään saakka ja sen ylittävältä osalta 29 prosenttia. Vähennyksen enimmäismäärä on kuitenkin 4 500 euroa. Verovelvollisen puhtaan ansiotulon ylittäessä 14 000 euroa vähennyksen määrä pienenee 5 prosentilla puhtaan ansiotulon 14 000 euroa ylittävältä osalta. (Uusi)

Edellä 3 momentissa tarkoitettu vähennys tehdään sen puolison ansiotulosta, joka on vaatinut vähennystä. Jollei vähennystä voida tehdä siten kuin puolisot ovat sitä vaatineet, se tehdään ensisijaisesti sen puolison tuloista, jonka kunnallisverotuksen puhtaan ansiotulon määrä on suurempi. Vähennettävää määrää ei voida kuitenkaan jakaa tehtäväksi molempien puolisoiden osalta. (Uusi)

124 §

(Kuten VaVM)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

  • Bjarne Kallis /kd

VASTALAUSE 3

Perustelut

Tässä vastalauseessa esitetyt veronkevennykset ovat pienemmät kuin hallituksen esityksessä ja ne kohdistuvat solidaarisemmin. Tulopoliittisessa ratkaisussa liikuttiin hyvätuloisia suosivaan suuntaan, ja tästä johtuen olisi hallituksen veroratkaisun pitänyt olla enemmän pienituloisia suosiva. Tässä vastalauseessa esitetyt veronkevennykset ovat 60 euroa kaikissa tuloluokissa mukaan lukien työttömyyskorvausten ja eläkkeen varassa elävät. Hallituksen esityksessä veronkevennys matalatuloisimman valtionveroa maksavan kymmenyksen joukossa on kaksi euroa, kun se korkeatuloisimman kymmenyksen kohdalla nousee lähes 500 euroon. Hallituksen tekemät veronalennusesitykset ovat myös valtiontalouden kestävyyteen nähden liian suuria, ja on pelättävissä, että veropohjan kapeneminen vaikeuttaa hyvinvointipalvelujen rahoitusta tulevaisuudessa.

Yhdessä tulopoliittiseen sopimukseen liittyvien veronalennusesitysten kanssa nousee hallituksen tekemien veronalennusten loppusumma tällä vaalikaudella 3,65—3,66 miljardiin euroon. Ansiotuloverojen osuus tulee näistä kevennyksistä olemaan yhteensä kolme miljardia euroa eli lähes kolminkertainen hallitusohjelmassa kirjattuun nähden. Yritysverokantaa kevennettiin keväällä eduskunnassa käsiteltävänä olleen yritys- ja pääomaverolakiesityksen yhteydessä noin 550 miljoonalla eurolla. Esitykseen kuului myös varallisuusveron keventäminen 50 miljoonalla eurolla. Varallisuusveron keventämistä jatketaan tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän veronalennusesityksen yhteydessä vuonna 2006, jolloin varallisuusverosta luovutaan hallituksen esityksen mukaan kokonaan. Tämä tarkoittaa 50—60 miljoonan euron vähennystä valtion vuoden 2006 tuloarvioon. Kaikkia näitä veromuutoksia on perusteltu Suomen kilpailukyvyn turvaamisella ja työllisyydellä. Muutosten kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin pitkälle arvailujen varaan. Samaan aikaan jätetään kuntataloutta vaivaava vakava rahoituskriisi täysin vaille ratkaisua.

Ostovoiman lisäyksestä suuremman osan olisi tullut kohdentua pienituloisille. Tämä voidaan tehdä parhaiten siten, että pienituloisten verotuksen alentaminen ei nykyisestään heikennä kuntien taloudellista asemaa. Veronalennus toteutettaisiin pienentämällä valtionveroa 60 eurolla kaikilta verovelvollisilta. Veronalennus ulottuisi tällöin koskemaan myös ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen sekä eläketulojen verotusta. Negatiivinen valtionvero vähennettäisiin veronmaksajan maksamasta kunnallisverosta, mutta sitä ei vähennettäisi kunnalle tilitettävästä verosta, jolloin vähennys ei pienentäisi kuntien, vaan valtion verotuottoa. Vihreän eduskuntaryhmän lisäksi tätä negatiivisen valtionveron mallia ovat esittäneet Veronmaksajain Keskusliitto ja Suomen Kuntaliitto. Veronalennuksen kustannusvaikutus valtiontaloudelle olisi noin 200 000 000 euroa. Muilta osin esitys olisi hallituksen esityksen mukainen.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotukset 2. ja 3. hyväksytään valiokunnan mietinnön mukaisina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään lakialoitteen LA 138/2004 vp pohjalta muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus) ja

että toimenpidealoite TPA 9/2004 vp hylätään valiokunnan mietinnön mukaisesti.

1.

Vuoden 2005 tuloveroasteikkolaki

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa määrätään tuloverolain (1535/1992) perusteella valtiolle ansiotulosta suoritettava tulovero progressiivisen tuloveroasteikon mukaan seuraavasti:

Verotettava ansiotulo,euroa Vero alarajankohdalla,euroa Vero alarajanylittävästätulon osasta,%
0 11 800 —63 0,0
11 800 14 800 —63 11,0
14 800 20 600 267 15,0
20 600 32 100 1 137 21,0
32 100 56 900 3 552 27,0
56 900 10 248 34,0
2 §

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2004

  • Anni Sinnemäki /vihr