VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 46/2014 vp

VaVM 46/2014 vp - HE 364/2014 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 17 päivänä helmikuuta 2015 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen eduskunnalle laiksi perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta (HE 364/2014 vp).

Lakialoite

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä seuraavan aloitteen:

LA 41/2013 vp  Laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta läh. 10.10.2013

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valiokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Jukka Vanhanen, valtiovarainministeriö

johtava lakimies Matti Merisalo, Verohallinto

veroasiantuntija Simo Valtti, Perheyritysten liitto ry

veroasiantuntija Satu Grekin, Suomen Yrittäjät ry

Kirjallisen lausunnon ovat antaneet

  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • ETLA Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos
  • Keskuskauppakamari.

Maa- ja metsätalousministeriölle, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry:lle sekä Valtion taloudelliselle tutkimuskeskuskselle on varattu mahdollisuus lausunnon antamiselle.

HALLITUKSEN ESITYS JA LAKIALOITE

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perintö- ja lahjaverolakia.

Maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennukseen liittyvää veron maksuajan pidentämistä koskevaa säännöstä muutettaisiin siten, että vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä, voitaisiin kantaa enintään seitsemän vuoden aikana nykyisen enintään viiden vuoden sijasta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.

Lakia sovellettaisiin, kun verovelvollisuus on alkanut 1 päivänä tammikuuta 2015 tai sen jälkeen.

Lakialoite

Lakialoitteessa LA 41/2013 vp ehdotetaan, että Verohallinnon tulee varata verovelvolliselle tilaisuus vaatia sukupolvenvaihdoshuojennusta, jos verovelvollinen on siihen oikeutettu. Verovelvollista olisi myös ennen verotuksen toimittamista kuultava, jos luovutuksesta on haettu ennakkoratkaisu, johon ei ole vedottu luovutusta koskevassa lahjaveroilmoituksessa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna siten, että sukupolvenvaihdoksessa sovellettavan maksuaikahuojennuksen enimmäisaika pidennetään ehdotetusta seitsemästä vuodesta kymmeneen vuoteen. Veron vanhentumisaika pidennettäisiin vastaavasti kymmeneen vuoteen (Valiokunnan muutosehdotukset).

Sukupolvenvaihdosten verotukseen liittyvä maksuaikahuojennus

Esitys koskee yksinomaan sukupolvenvaihdosten verotuksessa sovellettavaa maksuaikahuojennusta eli mahdollisuutta maksaa huojennettu vero erissä usean vuoden aikana. Maksuunpantavan veron määrää koskevat huojennuksen edellytykset (maksuunpanohuojennus) säilyisivät siis nykyisellään.

Esityksen tarkoituksena on helpottaa maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia pidentämällä lain sallima enimmäismaksuaika nykyisestä viidestä seitsemään vuoteen. Valiokunta ehdottaa siis tämän ajan pidennystä edelleen kymmenen vuoteen. Lykkäyksen edellytykset säilyisivät muutoin ennallaan. Huojennettu vero kannettaisiin siten yhtä suurina, vähintään 850 euron määräisinä erinä enintään kymmenen vuoden aikana. Lykkäysajalta ei perittäisi myöskään jatkossa korkoa eikä lykätylle verolle vaadittaisi vakuutta.

Valiokunta pitää maksuajan pidennystä perusteltuna, kun otetaan huomioon viime syksynä ja muutamana sitä edeltäneenä vuonna tehdyt kiristävät muutokset perintö- ja lahjaverolakiin. Ne ovat lisänneet erityisesti suurimpiin perintöihin ja lahjoihin kohdistuvaa verorasitusta. Näkyvin muutos koskee ylintä, yli 1 000 000 euron saantoja koskevaa veroporrasta, joka säädettiin lyhyen määräaikaisuuden jälkeen pysyväksi tämän vuoden alusta. Asiaa koskeneen esityksen perusteluiden mukaan rajan ylittävistä perinnöistä ja lahjoista melko suureen osaan liittyy myös yritysten sukupolvenvaihdostilanne (HE 123/2014 vp).

Veronhuojennusten muutostarve

Valiokunnan muutosehdotus on esityksen perusajatuksen mukainen ja lisää maksuaikana myönnettävää verotukea ilman mainittavia fiskaalisia seuraamuksia. Valiokunta uskoo sen vähentävän myös painetta lisähuojennuksiin. Keskustelu sukupolvenvaihdosten verotuksesta ja lisähuojennusten tarpeellisuudesta voisi jäädä siten jatkossa verotuksen kehittämistä koskevassa päätöksenteossa taka-alalle. Pisimmillään kymmenen vuoden maksuajan ja nykyisten veron määrää koskevien melko mittavien huojennusten katsottaisiin siis antavan yrityksille riittävän liikkumavaran toteuttaa sukupolvenvaihdos verotuksen kannalta kestävästi.

Näkemys saa tukea myös esityksen perusteluista, joissa on kuvattu huojennuksen jälkeistä verorasituksen tasoa sukupolvenvaihdostilanteissa. Todellinen, saajakohtainen efektiivinen vero oli vuonna 2013 maatilavarallisuuden luovutuksissa keskimäärin 1,1 ja muun yrityksen luovutuksissa keskimäärin 2,8 prosenttia luovutetun omaisuuden käyvästä arvosta [Tiedot perustuvat vuonna 2013 toimitettuihin verotuksiin ja ne koskevat lahjoitukseen perustuvia luovutuksia. Tapauksia oli kaikkiaan 1 900.] . Efektiivinen vero poikkeaa siis huomattavasti veroasteikon nimellisistä verokannoista. Tämä johtuu varsinaisten huojennussäännösten lisäksi siitä, että veron laskennassa sovellettava varojen arvostamista koskevan lain mukainen arvostustaso on huomattavasti käypää arvoa alempi.

Tutkimuksen perusteella ei voida myöskään sanoa, mikä on veronmaksun suhteellinen merkitys yrityksen kasvuun. Sukupolvenvaihdoksen vaikutuksia perheyritysten toimintaan hiljattain tutkinut VATT on kehottanut ylipäänsä varovaisuuteen johtopäätöksissä [Sukupolvenvaihdoksen vaikutus perheyritysten toimintaan, Olli Ropponen, VATT tutkimukset 174, Helsinki 2013] . Sukupolvenvaihdos on yritykseen kokonaisvaltaisesti vaikuttava muutos, ja siihen sisältyy perintöveroseuraamusten lisäksi monia muitakin piirteitä, joilla voi olla vaikutusta yrityksen kehitykseen [VATTin tutkimusjohtaja Seppo Kari on huomauttanut siitä, että Ropposen tutkimuksen tuloksia on ylitulkittu julkisessa keskustelussa. Tämä koskee mm. Pellervon taloustutkimus PTT:n raporttia 246, Helsinki 2014. Yritysten kehitystä koskevien havaintojen on annettu ymmärtää liittyvän kiinteästi sukupolvenvaihdosten seuraamuksiin. Tätä kytkentää tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida tehdä. ] . Nämä näkökohdat on syytä ymmärtää ennen kuin tehdään esimerkiksi Ruotsin mallin mukaisia muutoksia verotuksen perusteisiin.

On myös huomattava, että nykyisillä veronhuojennuksilla itsessään voi olla myös kielteisiä kannustinvaikutuksia. Tähän ovat viitanneet mm. VATT ja Etla [Pk-yrityksiin tarvitaan uutta liikkeenjohtotaitoa, Etlan tutkimusjohtaja, prof. Mika Maliranta ja tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen, HS Vieraskynä 21.12.2013] tutkimuksissaan. Vero-ohjaus voi vaikuttaa osaltaan mm. siihen, etteivät jatkajiksi välttämättä valikoidu ne, joilla olisi parhaat edellytykset hoitaa yritystä ja kasvattaa sen arvoa.

Esityksen perusteluissa on viitattu niin ikään valtiovarainministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteiseen selvitykseen [Selvitys keinoista yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi, VM 126:00/2014. Muistiossa esitetyt kannanotot ovat ministeriöiden omia näkemyksiä, eivätkä siis edusta ministeriöiden yhteistä kantaa.] viime lokakuulta. Valtiovarainministeriön osuudessa kuvataan melko kattavasti myös ne yhdenvertaisuusongelmat, joita huojennuksen laajennus nykyisestä todennäköisesti aiheuttaisi. Liikkumavara on siis perusoikeusnäkökulmasta melko pieni, kuten hallituksen esityksen HE 53/2008 vp käsittely eduskunnassa aikanaan osoitti [Esityksellä olisi lisätty huojennuksen alaa entisestään. Hallitus peruutti kuitenkin esityksen sen jälkeen, kun tieto siihen liittyvistä perustuslaillisista ongelmista oli noussut esiin.] .

Perintöverotus tulisi nähdä valiokunnan mielestä ylipäänsä osana kokonaisuutta, ei vain erillisenä ja erikseen tarkasteltavana verona. Huomiota tulisi kiinnittää sen vuoksi myös yhteisöverotuksen tasoon ja muutostrendiin sekä siihen, miten osinkotuloja, arvonnousuja ja myyntivoittoja verotetaan. Merkitystä on myös sillä, millaisia yritystukia yhteiskunta tarjoaa ja mihin se haluaa ne suunnata.

Arvioinnissa on syytä ottaa lopuksi huomioon ne monet näkökohdat, joilla perintöveron itsenäistä asemaa on ylipäänsä perusteltu oikeuskirjallisuudessa [Oikeuskirjallisuudesta mainittakoon KTT, VT Juhani Henttulan väitöstutkimus Varallisuuden arvostamisperusteesta perintöverotuksessa vuodelta 2005 sekä Henttulan sen pohjalta laatima artikkeli Perintöverotuksesta ja sen uudistamisesta (Verotus 2/2006). Artikkelissa on todettu, että perintöverotuksen asemaa käsitelleet asiantuntijat (mm. professorit Edward Andersson ja Kari S. Tikka sekä OTT, VT Pertti Puronen) ovat puoltaneet perintöveron säilyttämistä. ] , [Prof. Edward Anderssonin artikkeleista mainittakoon Perintöverotus kansainvälisen kehityksen valossa, (Verotus 1/2011) sekä Borde arvsskatten avskaffas, (JFT 4/2006). Prof. Kari S. Tikka on arvioinut puolestaan perintöverotuksen tulevaisuutta prof. Edward Anderssonin juhlakirjassa vuodelta 2003: Har arvsskatten någon framtid?] . Viimeksi sitä ovat puoltaneet Talouspolitiikan arviointineuvosto tammikuussa 2015 julkaistussa raportissaan sekä VATT artikkelissaan Mihin perintöveroa tarvitaan, (VATT Policy Brief 1-2015).

Artikkelissa on viitattu myös Verotuksen kehittämistyöryhmän vuonna 2010 omaksumaan samansisältöiseen kantaan. Perusteeksi on esitetty perinteisesti perintöverotuksen muuta verotusta täydentävä rooli ja horisontaalinen oikeudenmukaisuus. Ruotsin malliin kohdistuu myös näissä suhteissa ongelmallisena pidettäviä näkökohtia.

Viimeaikaisissa kannanotoissa on korostettu lisäksi sitä, että perintövero haittaa vähemmän talouden toimintaa kuin esimerkiksi ansiotulojen verotus. Tällä perusteella on merkitystä myös arvioitaessa sukupolvenvaihdosten veroseuraamusten vaikutuksia yleisesti.

Lakialoite

Lakialoitteessa on ehdotettu muun ohessa, että Verohallinnon tulee varata verovelvolliselle tilaisuus vaatia sukupolvenvaihdoshuojennusta, jos verovelvollinen on siihen oikeutettu.

Valiokunta pitää tätä hyvän hallinnon periaatteiden mukaisena ja suotavana menettelynä silloin, kun oikeus huojennukseen selviää suoraan asiakirjoista. Näin voidaan välttyä tahattomilta oikeudenmenetyksiltä, koska huojennusta on pyydettävä ennen verotuksen toimittamista. Koska soveltamistilanteet vaihtelevat mm. sen perusteella, miten perinnönjako pesässä tehdään, kuulemisvelvollisuudesta ei ole syytä säätää kuitenkaan laissa.

Valiokunta ei pidä tarkoituksenmukaisena säätää myöskään erillisestä kuulemisesta silloin, kun verovelvollinen ei vetoa hakemaansa ennakkoratkaisuun.

Valiokunta ehdottaa näillä perusteilla, että lakialoite hylätään.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotukset) ja

että lakialoite LA 41/2013 vp hylätään.

Valiokunnan muutosehdotukset

Laki

perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 56 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 909/2001, ja

lisätään 56 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 318/1994, 909/2001 ja 523/2010, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

56 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 850 euron määräisinä vuotuiserinä enintään kymmenen vuoden aikana. Tarkempia säännöksiä veron kantamisesta erissä annetaan valtiovarainministeriön asetuksella. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.

Useamman kuin viiden vuoden aikana kannettava vero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 20 §:stä poiketen kymmenen vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2015

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Kimmo Sasi /kok
  • vpj. Pentti Kettunen /ps
  • jäs. Leena Harkimo /kok (osittain)
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Jouko Jääskeläinen /kd
  • Timo Kalli /kesk
  • Sampsa Kataja /kok
  • Anneli Kiljunen /sd
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Mats Nylund /r
  • Heli Paasio /sd
  • Kari Rajamäki /sd
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Jouko Skinnari /sd
  • Osmo Soininvaara /vihr
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Kari Uotila /vas
  • Ville Vähämäki /ps
  • vjäs. Esko Kurvinen /kok (osittain)

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE

Perustelut

Pidän hallituksen esitystä pidentää maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennuksen liittyvää veron maksuaikaa nykyisestä enintään viidestä vuodesta seitsemään vuoteen hyvänä, kohtuullisena ja riittävänä. Lykkäysajalta ei perittäisi edelleenkään korkoa eikä lykätylle verolle vaadittaisi vakuutta. Korottomuus asiallisesti ottaen edelleen alentaa perintöveron tasoa sen lisäksi, että se helpottaa maksamista. Todettakoon, että efektiivinen vero vuonna 2013 oli maatilavarallisuuden kohdalla 1,1 prosenttia ja muun yrityksen luovutuksissa 2,8 prosenttia käyvästä arvosta.

Valiokunta on päätynyt esittämään veron maksuajan pidentämistä peräti kymmeneen vuoteen eli kaksinkertaiseksi nykyisestä. Tätä ei enää mitenkään voi perustella sukupolvenvaihdoksen helpottamisella, sillä sukupolvenvaihdoksissa ainoa merkittävä ongelma on sopivan jatkajan löytäminen.

Esitän, että tyydytään hallituksen esittämään maksuajan pidennykseen.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Vastalauseen muutosehdotukset).

Vastalauseen muutosehdotukset

Laki

perintö- ja lahjaverolain 56 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan perintö- ja lahjaverolain (378/1940) 56 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 909/2001, ja

lisätään 56 §:ään, sellaisena kuin se on laeissa 318/1994, 909/2001 ja 523/2010, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

56 §

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Vero, jonka maksamiseen on myönnetty pidennystä 1 momentin mukaan, kannetaan yhtä suurina, vähintään 850 euron määräisinä vuotuiserinä enintään seitsemän vuoden aikana. Tarkempia säännöksiä veron kantamisesta erissä annetaan valtiovarainministeriön asetuksella. Pidennetyltä maksuajalta ei peritä korkoa.

Useamman kuin viiden vuoden aikana kannettava vero vanhentuu verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetun lain (706/2007) 20 §:stä poiketen seitsemän vuoden kuluttua laskettuna sitä seuranneen vuoden alusta, jona vero on määrätty.

- - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Voimaantulosäännös

(Kuten VaVM)

_______________

Helsingissä 6 päivänä maaliskuuta 2015

  • Kari Uotila /vas