Perustelut
Valiokunta puoltaa esitysten hyväksymistä muuttamattomina.
Veroperusteiden muutokset
Tuloverolakiin ehdotettavat muutokset ovat pääosin
vähennysten tasoon kohdistuvaa vuosittaista huoltoa, jotta
verotus ei kiristyisi ansiotason ja palkansaajamaksujen nousun vuoksi.
Vastaava tarkistus tehtäisiin myös eläketulon
veroperusteisiin, jottei eläketulon verotus muodostu millään
tasolla kireämmäksi kuin vastaavansuuruisen
palkkatulon verotus. Lisäksi perusvähennyksen
enimmäismäärää esitetään
korotettavaksi hieman pienituloisten ostovoiman tukemiseksi.
Hallitusohjelman tavoitteiden mukaista jäljellä olevaa veronkevennysvaraa
ei siis ole tarkoitus käyttää tuloverotuksessa
ensi vuonna. Uuden asteikkolain ja tuloverolakiin tehtävien muutosten
vaikutukset tämän vuoden veroperusteisiin verrattuna
olisivat yhteensä 446 milj. euroa. Ansiotulojen veroperusteiden
muutos olisi tästä noin 400 milj. euroa, eläketulon
veroperusteiden muutos noin 30 milj. euroa ja perusvähennyksen
korotuksen vaikutus noin 16 milj. euroa. Kuntien verotulomenetykset
kompensoitaisiin täysimääräisesti
valtionosuuksien korotuksilla.
Valiokunta pitää ehdotettuja muutoksia perusteltuina.
Niillä voidaan tukea kotitalouksien ostovoimaa ja kotimaista
kysyntää ja ylläpitää työllisyyttä.
Samalla otetaan kuitenkin huomioon talouskehityksen epävarmuuteen
liittyvät näkökohdat, kun työn
verotuksen kevennystavoitteesta jäljellä oleva
veronkevennysvara jätetään
käyttämättä.
Muut muutokset
Vertailutietotarkastukset.
Esitykseen sisältyy periaatteellisesti merkittävä muutos,
jolla ns. vertailutietotarkastukset tulisivat mahdollisiksi myös
luottolaitoksissa. Vertailutietotarkastus eroaa tavallisesta verotarkastuksesta
siten, että siinä kerätään
yksinomaan tietoja muun verovelvollisen verotusta varten. Tällaiset
tarkastukset ovat olleet toistaiseksi mahdollisia muissa yrityksissä mutta
ei luottolaitoksissa. Nyt tämä rajoitus
siis poistettaisiin.
Valiokunta pitää muutosehdotusta tarpeellisena
ja perusteltuna. Pankeista saatavilla vertailutiedoilla voidaan
tehostaa erityisesti kansainväliseen sijoitustoimintaan
liittyvää verovalvontaa. Tietoja voidaan hyödyntää myös
muussa verovalvonnassa ja Verohallinnon riskianalyysitoiminnassa.
Tätä kautta voidaan saada arvokasta lisätietoa
myös harmaan talouden vastaiseen työhön.
Valiokunta katsoo lisäksi, että Verohallinnolla
tulee olla oikeus saada vertailutiedot maksutta luottolaitoksilta,
kuten jo nyt muilta verovelvollisilta. Tarkastukset tehdään
käytännössä ATK-tarkastuksina,
ja luottolaitoksille aiheutuisi tästä samanlaisia
kustannuksia kuin muille verovelvollisille.
Lahjoitusvähennys.
Luonnollisten henkilöiden lahjoitusvähennyksen
voimassaoloa on tarkoitus jatkaa vielä ensi vuoden ajan.
Luonnolliset henkilöt ja kuolinpesät saisivat
siten vähentää vielä ensi vuonna
850—250 000 euron suuruisen rahalahjoituksen,
joka tehdään tiedettä tai taidetta edistävään
tarkoitukseen julkista rahoitusta saavalle yliopistolle tai korkeakoululle. Saajana
voi olla myös ammattikorkeakoulu tai yliopiston tai korkeakoulun
yhteydessä oleva yliopistorahasto.
Valiokunta pitää säännöksen
voimassaoloajan pidennystä perusteltuna. Kysymys on yliopistouudistukseen
liittyvästä kannustimesta, jolla voidaan edistää yliopistojen
ja korkeakoulujen varainhankintaa. Voimassaoloajan pidennys tuli
ajankohtaiseksi, kun valtion vastinrahoitukseen oikeuttavaa varainkeruuaikaa
päätettiin jatkaa kuudella kuukaudella ensi vuoden kesäkuun
loppuun. Lisäksi Tampereen teknillisen yliopiston säätiön
varainkeruuaika jatkuu koko ensi vuoden.
Yliopistoja edustava Suomen yliopistot Unifi ry on todennut
osaltaan, että yksityisten henkilöiden ja yritysten
rahalahjoitukset ovat uusi piirre yliopistojen rahoituksessa. Uuden
toimintatavan rakentamiseen ja juurruttamiseen tarvitaan aikaa.
Lisäksi finanssikriisi ja sitä seurannut taantuma
ovat kaventaneet yritysten ja yksityisten henkilöiden rahoitusmahdollisuuksia. Valiokunnan
mielestä myös nämä näkökohdat puoltavat
vähennysoikeuden voimassaoloajan pidennystä. Asian
fiskaalinen merkitys ei myöskään ole ollut
toistaiseksi suuri; luonnolliset henkilöt tekivät
vähennykseen oikeuttavia rahalahjoituksia viime vuonna
noin 3,7 milj. euron arvosta. Lahjoittajia oli noin 300. Esityksessä arvioidaan lisäksi,
että vähennysoikeuden määräaikaisuus on
saattanut ajoittaa lahjoitukset vuosille 2009 ja 2010. Vaikutukset
ensi vuoden verotuottoihin voivat siis olla aiempaa vähäisempiä.
Muut muutokset.
Valiokunnalla ei ole huomauttamista esitykseen siltä osin
kuin siinä on kysymys omaisuuden luovutustappioiden vähennysajan
pidentämisestä kolmesta viiteen vuoteen tai sukupolvenvaihdoksiin
liittyvästä hankintameno-olettaman oikaisusta.
Tässä yhteydessä ei ole myöskään
tarkoituksenmukaista puuttua luovutustappioiden vähennysoikeuden ulottuvuuteen
muutoin. Kysymys on periaatteellinen, ja sitä on luonteva
arvioida vireillä olevan laajemman veropohjatarkastelun
yhteydessä.
Valiokunta pitää oikaisuvaatimusten käsittelyaikoja
koskevaa tarkennusta ja Verohallinnon tehtäväksi
määräaikaisesti esitettyä sähköisen tunnistuspalvelun
ylläpitoa tarkoituksenmukaisina ratkaisuina. Niillä edistetään
niin Verohallinnon kuin muiden toimijoiden asianhoitoa. Ne ovat
siten varsin perusteltuja.
Lakialoitteet
Valiokunta esittää, että aloitteet
hylätään.