Perustelut

Hallitus esittää (HE 122/2010 vp) muutettavaksi tuloveroasteikkolakia sekä eräitä verolakeja. Esityksen tarkoituksena on jatkaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman ja vaalikauden puolivälin niin sanotun politiikkariihen päätösten toteuttamista. Hallituksen ohjelman jatkaminen tarkoittaa mm. sitä, että tuloveroasteikkoa korjataan kevyemmäksi vuonna 2011. Tätä perustellaan kansalaisten ostovoiman parantamisella.

Meneillään oleva talouskriisi on vaikuttanut negatiivisesti kansalaisten ostovoimaan, ja sen vuoksi myös valtio on joutunut, ja joutuu edelleen, ottamaan velkaa yhteensä kymmeniä miljardeja euroja. Tuloveroasteikon korjaaminen maksaa valtiolle yli 400 miljoonaa euroa, mutta yksittäisten kansalaisten ostovoima ei esityksellä juuri parane. Taulukon muutos toisi n. 1 000 euroa kuussa ansaitseville n. 5—6 euroa, n. 2 500 euroa kuukaudessa ansaitseville n. 15 euroa ja 10 000 euroa ansaitseville n. 22 euroa lisää rahaa kuukaudessa. Kyseessä olevalla taulukon korjauksella ihmisten ostovoima ei siis juurikaan paranisi.

Valtio on siis siinä tilanteessa, että sen nyt muutamassa vuodessa ottamaa lainaa maksetaan vuosikymmeniä. Kun ajatellaan valtion tilannetta tältä kannalta ja toisaalta sitä, mitä valtio voisi itse tehdä 400 miljoonalla eurolla, sillä on huomattavasti enemmän merkitystä kuin silloin, mikäli se jaettaisiin suhteellisen pieninä summina yksittäisille veronmaksajille.

Perustelut

Veroasteikko ja tuloverolain 106 §

Vasemmistoliiton mielestä verotuksella pitää tavoitella oikeudenmukaisuutta, niin että suurituloiset osallistuvat suuremmalla osuudella maamme yhteisiin menoihin. Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja kykenee maksamaan. Se on myös oikeudenmukaista.

Hallituksen sinänsä mittavat veronkevennykset ovat painottuneet suurituloisiin, ei vain euromääräisesti vaan myös prosentuaalisesti. Kaiken lisäksi suurista veronkevennyksistä eivät ole hyötyneet ne, jotka saavat äitiyden, työttömyyden tai muun syyn takia palkkatulon sijaan tulevaa etuutta. Nämä palkkatulon sijaan tulleet tulot ovat jo sinänsä pienempiä kuin niiden pohjana olleet palkkatulot. Kuitenkin näitä etuustuloja verotetaan ankarammin, kuin jos ne olisivat palkkatuloja.

Vasemmistoliitto esittää oikeudenmukaisempaa tulonjakoa. Verotuksen osalta sen osatekijöinä ovat:

• kaikkien alle 10 000 euron vuositulojen vapauttaminen verosta niin, että ensi vaiheessa kunnallisverotuksen perusvähennys nostetaan 3 000 euroon (ks. vastalauseen 2. lakiehdotuksen 106 §) ja samalla nostetaan vähennyksen alenemaprosenttia
• suurimpien tulojen verokevennys on tässä tilanteessa perusteeton
• pääomatulojen verottaminen palkkatulojen tapaan
• varallisuusveron käyttöönotto
• puolison perintöveron alentaminen sen sijaan
• energiayhtiöille yhteiskunnan päätösten perusteella kertyvän ylimääräisen voiton (ns. windfall-voiton ja ydinpolttoaineen) verottaminen.
• Tällä hetkellä pääomatuloja verotetaan selvästi kevyemmin, minkä lisäksi listaamattomista yrityksistä voi saada verotonta tuloa 90 000 euroon asti. Tämä ei alkuunkaan toteuta oikeudenmukaisuutta.

Omaishoitajat ja tuloverolain 92 §

Ikääntyneiden laitos- ja asumispalveluiden piirissä oli vuoden 2006 lopussa 12,1 prosenttia 75 vuotta täyttäneistä. Omaishoidon tuki sen sijaan on lisääntynyt 2000-luvulla selvästi: asiakasmäärät ovat kasvaneet reilut 40 prosenttia, ja omaishoidon tuella hoidettujen osuus 75 vuotta täyttäneistä on noussut 3,0 prosentista 3,7 prosenttiin (Stakesin tilasto 2006).

Suomessa yli 75-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan voimakkaasti nykyisestä ja erityisesti vuodesta 2020 lähtien suurten ikäluokkien saavuttaessa 75 vuoden iän. Omaishoito on yksi vaihtoehto tuottaa ikäihmisille hoivapalveluja ja mahdollistaa hoidettavan kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Vuoden 2007 tilaston mukaan Suomessa oli 29 000 kunnallista omaishoitajaa.

Omaishoitajista yli puolet oli eläkkeellä ja noin viidennes kokopäivätoimisesti työssä vuonna 2007. Koska muun muassa eläkkeensaajaa verotetaan sangen ankarasti ns. lisätulosta, jota omaishoidon palkkio eläkkeellä olevalle on, hänen saamastaan hoitopalkkiosta verotus leikkaa lähes puolet. Mikäli omaishoitaja sattuu olemaan myös ylivelkaantunut, ulosotto vie toisenkin puolikkaan omaishoidon palkkiosta. Eläkettä saavien omaishoitajien raskaampi verotus johtuu tuloverolain eläketulovähennyksestä. Omaishoidon palkkion raskasta verotusta ei voida lieventää muuttamatta esimerkiksi eläkkeensaajan verovähennyssäännöksiä.

Sen vuoksi olemme päätyneet siihen ratkaisuun, että omaishoitajille maksettavan hoitopalkkion tulee olla veroton korvaus. Tätä ratkaisua perustelee myös se, että omaishoitajana toimiminen on vaativaa ja sitoo omaishoitajia ympärivuorokautisesti. Maksettava omaishoidon palkkio on laissa säädetty vähimmäistasoltaan 300 euroon kuukaudessa, ja omaishoidon palkkioon kohdistuu eläkkeensaaja-omaishoitajan verotuksessa noin 50 prosentin vero. Tämä on erittäin suuri epäkohta.

Ehdotamme myös omaishoitajalle maksettavan hoitopalkkion veronalaisuuden poistamista (ks. 2. lakiehdotuksen 92 §). Viite: Kuopan lakialoite laiksi tuloverolain 92 ja 106 §:n muuttamisesta (LA 60/2010 vp).

Perustelut

Esitämme vaihtoehtobudjetissa kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottamista 2 220 eurosta 3 000 euroon vuoden 2011 alusta lähtien.

Kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä on tällä hetkellä 2 200 euroa, ja se tehdään muiden vähennysten jälkeen. Jos kunnallisverotuksessa verotettava tulo on muiden vähennysten jälkeen enemmän kuin 13 000 euroa, ei vähennystä myönnetä. Perusvähennyksen korottaminen 3 000 euroon nostaisi tulorajan 18 000 euroon. Perusvähennyksen kasvattaminen lisäisi vähennykseen oikeutettujen määrää. Ratkaisu keventäisi pienituloisten — kuten työttömien ja pienituloisten eläkeläisten — verotusta ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu. Sosialidemokraatit esittävät parannuksia myös yleiseen ja eläkkeensaajien asumistukeen sekä työttömyysturvaan. Nämä toimet yhdessä perusvähennyksen tuntuvan nostamisen kanssa parantaisivat pienituloisten henkilöiden toimeentuloa selvästi.