Yleisperustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muutettuna.

Autoverolakiin ehdotetaan eräitä yksittäisiä muutoksia, joilla halutaan selkiinnyttää ja joustavoittaa nykyisiä säännöksiä. Muutokset ovat kaikkiaan vähäisiä ja kohdistuvat pääosin pieniin erityisryhmiin, ennen muuta muuttoauton tuoviin ja taksiautoilijoihin. Näitä koskevat ehdotukset perustuvat keskeiseltä osin eduskunnan aloitteisiin, kriisialueilta muuttavien autoveron alennuksen osalta lakialoitteeseen LA 24/2009 vp, jonka on allekirjoittanut yli 100 kansanedustajaa. Tilataksien autoveron palautusta koskeva korotusehdotus perustuu puolestaan valiokunnan kannanottoon vuodelta 2008 (VaVM 26/2008 vp — HE 192/2008 vp).

Muut ehdotetut muutokset ovat lähinnä teknisluonteisia täsmennyksiä, joilla selkiinnytetään rekisteröidyn asiamiehen vastuuta ja tarkennetaan käytetyn auton määritelmää. Auton tuonnin ja muuton välistä yhteyttä koskevia aikarajoja joustavoitetaan mm. oikeus- ja verotuskäytännön viitoittamin tavoin.

Valiokunta pitää esitystä perusteltuna ja ehdotettuja muutoksia asianmukaisina. Valiokunta ehdottaa kuitenkin, että tilatakseja koskeva korotus ulotetaan koskemaan esteettömien taksien lisäksi takseja, jotka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä. Lisäksi edellytettäisiin, että ajoneuvossa on kuljettajan istuimen lisäksi vähintään seitsemän istuinpaikkaa. Tämä toteuttaisi valiokunnan käsityksen mukaan esitystä paremmin eduskunnan tarkoituksen tukea oppilas-, vanhus- ym. erityiskyytien tarjontaa niin haja-asutusalueilla kuin muualla pitkien kuljetusmatkojen alueilla.

Valiokunta ehdottaa lisäksi vähäisiä täsmennyksiä, jotka koskevat ajoneuvon säilytystä Suomessa ja voimaantulosäännöstä. Valiokunnalla ei ole muutoin huomautettavaa esitykseen.

Kriisialueelta muuttavan autoveron alennus

Autoveron alennus muuttoautosta olisi mahdollinen jatkossa ilman, että ajoneuvoa olisi käytetty tai säilytetty kriisialueena pidettävässä ulkomaisessa asemamaassa. Ajoneuvo tulisi kuitenkin olla ollut muuttajan omistuksessa ennen muuttoa vähintään kuuden kuukauden ajan, ja siitä tulisi tehdä ilmoitus Tullille omistusajan alkaessa. Lisäksi edellytettäisiin, että maahan muuttava on oleskellut välittömästi ennen muuttoa ulkomailla yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ajan ja tästä ajasta vähintään kuusi kuukautta välittömästi ennen muuttoa kriisialueella.

Jos edellytykset täyttyisivät, ajoneuvon voisi siis säilyttää ulkomailla oloajan Suomessa. Sitä ei voisi kuitenkaan käyttää täällä eikä antaa toisen käytettäväksi. Ajoneuvoa ei voisi myöskään rekisteröidä täällä eikä pitää muualla rekisterissä ennen muuttoa.

Uusi säännös täydentäisi nykyjärjestelmää, joka säilyisi näiltä osin muutoin ennallaan ja olisi myös kriisialueelta muuttavan valittavissa toisena vaihtoehtona. Alennuksen määrä, 13 450 euroa, olisi sekin nykyisen tasoinen.

Valiokunta pitää esitystä edellä todetuin tavoin perusteltuna. Ulkoasiainministeriö on katsonut osaltaan, että muuton taloudellisilla edellytyksillä on merkitystä sen toimintaedellytyksiin ja laajemminkin valtion ulkomaantoimintoihin. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen. Uusi säännös vähentäisi myös turhaa ajoneuvojen siirtelyä maasta toiseen.

Tarkoitus on ollut, että muuttoajoneuvoa voisi säilyttää uuden säännöksen mukaan vain Suomessa — ei siis ulkomailla, vaikka auto olisi hankittu sieltä. Jotta tämä kävisi ilmi riittävän selvästi, valiokunta ehdottaa, että uutta 27 b §:ää täsmennetään tältä osin yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin tavoin.

Valiokunta huomauttaa lisäksi siitä, että kun auto hankitaan Suomesta täällä käytettäväksi, arvonlisävero on maksettava normaalisti Suomeen. Myös ulkomailta hankittaviin autoihin sovellettaisiin normaaleja arvonlisäverosäännöksiä. Lainmuutoksella ei siis olisi vaikutusta arvonlisäverotukseen.

Ehdotus on valiokunnan käsityksen mukaan muutoin riittävän tiukasti säännelty, niin ettei siihen liity ennalta arvioiden väärinkäytön mahdollisuuksia. Se poikkeaa tässä suhteessa merkittävästi esimerkiksi lakialoitteesta LA 24/2009 vp, jonka mukaan ajoneuvon voisi hankkia vasta Suomeen muuton jälkeen.

Säännös on kuitenkin yleinen, eli se soveltuu myös muihin kuin Suomesta ulkomaille lähteneisiin henkilöihin, esimerkiksi kriisialueelta tuleviin pakolaisiin. Kun veronhuojennus edellyttää ilmoitusta Tullille, säännöksen soveltamisesta saadaan reaaliaikaista tietoa, ja sääntelyä voidaan kehittää tarpeen mukaan mahdollisten väärinkäytösten estämiseksi.

Valiokunta ei näe ongelmaa myöskään siinä, ettei laissa ole määritelty kriisialuetta. Säännöksestä ilmenee, että kysymys on joka tapauksessa alueesta tai valtiosta, jonka turvallisuustilanne on heikentynyt oleellisesti terrorismin, sotatilan tai muun niihin rinnastuvan syyn vuoksi. Johtoa voi hakea perusteluissa mainittujen ulkoasiainministeriön julkaisemien matkustusohjeiden lisäksi myös ulkomaanedustuksen korvauksista annetulla lailla (596/2006) säädettyyn korvausjärjestelmään sisältyvästä olosuhdeluokituksesta, vaikka kumpaakaan säännöstöä ei ole sinänsä luotu tällaiseen tarkoitukseen. Mahdollisissa epäselvissä tilanteissa voi aina pyytää ennakkotiedon Tullilta.

Muuttoajoneuvoja koskeva alennus on ollut alun perin tarpeen, jotta vältetään muuttotavaroihin muutoin mahdollisesti kohdistuva kaksinkertainen kulutusverotus. Käytäntö on muodostunut kuitenkin ajan myötä alkuperäistä tarkoitusta väljemmäksi. Nyt käsiteltävä ehdotus on linjassa nykyisen järjestelmän kanssa. Esityksessä on huomautettu kuitenkin siitä, että huojennuksen tarve voi pienentyä nykyisestä EU:n oikeuskäytännön ja eri maissa tapahtuvan lainsäädännön kehityksen myötä. Valiokunta yhtyy sen vuoksi perusteluissa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan sääntelykokonaisuutta voi olla tarpeen arvioida silloin uudelleen.

Esteettömien tilataksien taksipalautus

Esteettömille tilatakseille myönnettävää taksipalautusta on tarkoitus korottaa 12 000 euroon nykyisestä 9 600 eurosta. Kysymys on ajoneuvoista, joissa on LvMA 723/2009:n mukainen varustus ja joissa on kuljettajan istuimen lisäksi vähintään seitsemän istuinpaikkaa.

Esitys perustuu edellä todetuin tavoin valtiovarainvaliokunnan kannanottoon vuodelta 2008. Valiokunta piti tuolloin aiheellisena selvittää taksipalautuksen enimmäismäärän porrastusta esimerkiksi henkilökuljetuskyvyn (istuinpaikkojen) perusteella. Muutoksen ajateltiin olevan perusteltu mm. tilatakseille. Ajatuksena oli ottaa huomioon mm. haja-asutusalueiden oppilas-, vanhus- ym. erityiskyytien asettamat erityistarpeet ja riittävä liikenneturvallisuus. Valiokunta ei pitänyt sen sijaan taksipalautuksen yleistä korotusta perusteltuna eikä ympäristöperusteisen autoverotuksen linjausten mukaisena.

Nyt ehdotettu korotus koskee siis vain suurikokoisia esteettömiä takseja. Tällä on haluttu taata niiden riittävä määrä. Pääosa tilatakseista rekisteröidään kuitenkin jo nyt inva-takseiksi, jotka ovat kokonaan vapaita autoverosta. Muita tilatakseja käytetään asiantuntijakuulemisessa saadun selvityksenVuonna 2010 rekisteröitiin 441 tilataksia, joista inva-takseiksi 344 autoa, Suomen Taksiliikenteen lausunto 13.1.2011. mukaan pääosin koulu- ja päivähoitokuljetuksissa. Vaatimus esteettömyydestä johtaisi niiden osalta turhaan ja veroedun syövään ylivarusteluun.

Valiokunta esittää näillä perusteilla, että korotettu taksipalautus ulotetaan myös takseihin, jotka on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä. Tällä tarkoitettaisiin LvMA 553/2006:nLvMA 553/2006, Liikenne- ja viestintäministeriön asetus koulu- ja päivähoitokuljetusten kuormituksesta ja turvallisuusjärjestelyistä, annettu 21.6.2006. mukaista varustusta. Asetuksen 2 §:n mukaan, jos auto on varustettu koulukuljetuskäyttöön hyväksytyillä lisäturvavöillä, matkustajien määrä voi ylittää rekisteriin merkityn istumapaikkojen lukumäärän. Asetuksessa on määritelty myös matkustajien enimmäismäärät suhteessa istumapaikkojen määrään tällaisissa tapauksissa. Ajoneuvon hyväksyminen koululaiskuljetuksiin merkitään ajoneuvon rekisteritietoihin.

Lisäksi edellytettäisiin esteettömien tilataksien lailla, että ajoneuvossa on kuljettajan istuimen lisäksi vähintään seitsemän istuinpaikkaa. Kysymys olisi siis myös tällöin suuresta erityisvarustellusta taksista. Korotus kompensoisi tällaisten ajoneuvojen korkeaa hankinta- ja varusteluhintaa. — Muutoksen taloudellinen merkitys valtiolle ei olisi kovin suuri, noin 250 000 euroa vuodessa.

Lakialoitteet

Valiokunta esittää, että lakialoitteet hylätään.