VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 6/2002 vp

VaVM 6/2002 vp - HE 67/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vuoden 2002 lisätalousarvioksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 17 päivänä toukokuuta 2002 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vuoden 2002 lisätalousarvioksi (HE 67/2002 vp).

Lisätalousarvioaloitteet

Valiokunta on käsitellyt esityksen yhteydessä eduskunnan 29 päivänä toukokuuta 2002 lähettämät lisätalousarvioaloitteet

LTA 1/2002 vp Mikko Kuoppa /vas ym. Puolustusmateriaalihankintoihin sisältyvän uuden tilausvaltuuden hyväksymättä jättäminen 27.10.16

LTA 2/2002 vp Marja-Liisa Tykkyläinen /sd ym. Määrärahan osoittaminen 50 aloituspaikan lisäämiseen lääkärikoulutukseen 29.10.22

LTA 3/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen metsien sertifioinnista aiheutuviin kustannuksiin 30.31.42

LTA 4/2002 vp Jari Leppä /kesk  Määrärahan osoittaminen valtatien 5 Mikkelin eteläpuoliseen parantamiseen 31.24.21

LTA 5/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Jyväskylä—Vaasa-valtatien rakennustöiden jatkamiseen välillä Multia—Ähtäri 31.24.21

LTA 6/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen kevyen liikenteen väylien rakentamiseen valtatielle 23 Keuruulla 31.24.21

LTA 7/2002 vp Lauri Oinonen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen Kivijärven ja Perhon välisen tien kunnostamiseen 31.24.21

LTA 8/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Lehtomäen paikallistien 16853 perusparantamiseen 31.24.21

LTA 9/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Saarijärven—Viitasaaren tien 651 parantamiseen välillä Riihipelto—Kumpu 31.24.21

LTA 10/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen Suomenselkätien rakennus- ja parannustöihin 31.24.21

LTA 11/2002 vp Lauri Oinonen /kesk  Määrärahan osoittaminen teiden päällystämiseen Keski-Suomen tiepiirissä 31.24.21

LTA 12/2002 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen Vehkalahden Vilniemen paikallistien jalankulku- ja pyörätien rakentamiseen 31.24.21

LTA 13/2002 vp Markku Laukkanen /kesk ym. Määrärahan osoittaminen valtatien 6 parantamiseen välillä Koskenkylä—Kouvola 31.24.79

LTA 14/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Liikelaitos Tietapio -nimen korvaaminen nimellä Liikelaitos Tiekunto 31.26

LTA 15/2002 vp Pentti Tiusanen /vas  Määrärahan osoittaminen perusradanpidon kehittämiseen 31.40.21

LTA 16/2002 vp Klaus Bremer /r ym. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun ehdotetun määrärahan poistaminen 31.99.77

LTA 17/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen energiatukeen 32.60.40

LTA 18/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen tyypin 2 diabeteksen ehkäisyohjelmaan 33.01.63

LTA 19/2002 vp Liisa Hyssälä /kesk ym. Määrärahan osoittaminen pitkien potilasjonojen purkamiseen 33.32.37

LTA 20/2002 vp Toimi Kankaanniemi /kd  Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.30

LTA 21/2002 vp Marjatta Stenius-Kaukonen /vas ym. Määrärahan osoittaminen palkkaperusteiseen työllistämistukeen kunnille ja kuntayhtymille 34.06.30

Jaostokäsittely

Asia on valmisteltu asiayhteyden mukaisesti valtiovarainvaliokunnan kaikissa jaostoissa.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 24

ULKOASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

01 Ulkoasiainhallinto

74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu lisäystä 5 521 000 euroa Pietarin pääkonsulaatin kansliahankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 17 407 000 euroa. Perustelujen mukaan kustannusarvio on noussut hankkeen laajentumisen johdosta. Laajentumisella turvataan riittävät toimitilat voimakkaasti kasvavalle viisumi- ja konsuliasiain hoidolle.

Saadun selvityksen mukaan Suomi on hankkinut kansliahanketta varten tontin Pietarin keskustasta. Kaupan kohteena on rakennusoikeus ja voimassaoleva rakennuslupa asuintaloa varten sekä oikeus tontin pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen. Tarkoitus on saada kuvernöörin määräys kohteen käyttötarkoituksen muuttamiseen.

Pietarin historiallinen keskusta on suojeltu siten, että kohteiden purkaminen ja rakentaminen on sallittu vain kaupungin Arkkitehtikomitean ja Monumenttien suojelun valtiollisen tarkastuskomitean luvalla. Saadun selvityksen mukaan kansliahankkeella on jo näiden molempien komiteoiden hyväksyntä. Hankkeen tieltä puretut rakennelmat eivät myöskään olleet erillisiä Unescon suojelukohteita.

Valiokunta toteaa, että uudisrakennushanketta kohtaan on paikallisesti esitetty myös kritiikkiä. Valiokunta pitää keskusteluyhteyttä alueen asukkaisiin tärkeänä.

Pääluokka 25

OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

50 Rangaistusten täytäntöönpano

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoitolaitoksen määrärahat.

Momentille on ehdotettu lisäystä 1 300 000 euroa. Lisäystä on perusteltu vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamisella vankien määrän kasvaessa. Saadun selvityksen mukaan kuluvan vuoden keskivankiluku tulee olemaan lähes 600 vankia enemmän kuin vuonna 1998 ja 650 vankia enemmän kuin vuonna 1999. Vankimäärän arvioidaan nousevan 3 400:aan, mikä on 200 korkeampi kuin varsinaisessa talousarviossa oletettiin.

Saadun selvityksen mukaan myönnettävästä määrärahasta kuluu yli puolet pääomavuokrien indeksitarkistuksen ja Rikosseuraamusviraston hallinto- ja oikeudellisen yksikön palkkausmenojen rahoittamiseen. Vankiluvun kasvun ja yleisen kustannustason nousun rahoittamiseen lisämäärärahasta jää vain noin 600 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti vankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeisiin huomiota vuoden 2000 talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 33/1999 vp. Mietinnön pohjalta eduskunta edellytti, että vankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeet otetaan huomioon jo vuoden 2000 aikana ja niihin palataan tarvittaessa lisätalousarvion yhteydessä. Vaatimusta perusteltiin erityisesti vaikeutuneella päihde- ja huumetilanteella ja tästä aiheutuvalla valvonta-, kuntoutus- ja terveydenhuoltomenojen kasvulla.

Määrärahoja lisättiin vuoden 2000 lisätalousarviossa ja jatkovuosien talousarvioissa. Näistä lisäyksistä huolimatta vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne on viime vuosina jatkuvasti kiristynyt. Valiokunnan saaman laskelman mukaan vankia kohden käytettävissä oleva muu kuin palkkausmääräraha on laskenut vertailuvuoteen 1998 verrattuna 13 379 eurosta 11 249 euroon. Määrärahat on jouduttu käyttämään kiinteäluonteisiin vankilakapasiteetin ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin ja vankeinhoidon kannalta pakollisiin muuttuviin kustannuksiin perinteisten vankitoimintojen, kuten työn ja koulutuksen kustannuksella.

Tulevien strategiavalintojen kannalta keskeisiä ovat vuosien 2003—2005 määrärahakehykset. Vuoden 2003 vankeinhoitolaitoksen toimintamenokehykseksi on esitetty 145 364 000 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä on reaaliarvoltaan alhaisempi kuin vuoden 2000 talousarvio, jonka tasoa eduskunta piti riittämättömänä. Mikäli vankiluvun nousua ei vuoden 2003 määrärahakehyksissä oteta huomioon, sopeuttaminen on kohdennettava myös henkilöstömenoihin. Vankeinhoitolaitokselle asetettujen strategisten tavoitteiden kannalta tämä olisi tuhoisaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota vankien terveydentilan huonontumiseen ja heidän terveydenhuollollisten tarpeidensa kasvuun. Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamusvirasto on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Samoin työryhmän tulee tehdä esitys tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa terveydenhuollon henkilöstön oikeaan mitoitukseen.

Silta-Valmennusyhdistyksen rahoitustarpeet.

Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatiojärjestelyihin 1.8.2001 liittyen lakkasi julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminta ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävät siirtyivät perustetulle kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltoyhdistykselle aiemmin kuuluneen Tampereen toimintakeskuksen toimintaa on jatkanut tässä yhteydessä perustettu Silta-Valmennusyhdistys ry. Yhdistys pyrkii tuottamillaan koulutuspalveluilla ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla sekä kokeilutoiminnoilla parantamaan rikoksiin syyllistyneiden yhteiskuntaan kiinnittymistä ja vähentämään uusintarikollisuutta.

Eduskunta edellytti 7.12.2000 hyväksymässään lausumassa, että Tampereen toimintakeskukselle myönnetään määrärahaa lainrikkojien kuntouttamisen edistämiseen suuntautuvien uusien projektien rahoittamiseen, koska keskuksessa vapautuu kokenutta henkilökuntaa, jonka aikaisempi toiminta ja projektityöskentely on osoittautunut tulokselliseksi. Tämä lausuma huomioon ottaen oikeusministeriö, Kriminaalihuoltoyhdistys ja Silta-Valmennusyhdistys ry valmistelivat rahoitusmuistion.

Saadun selvityksen mukaan vuonna 2001 rahoitusmuistion mukaisesta rahoituksesta jäi puuttumaan 23 prosenttia. Oikeusministeriö on kuluvan vuoden alussa myöntänyt Silta-Valmennusyhdistykselle rahoitusmuistion mukaisen avustuksen 33 640 euroa. Sen sijaan kriminaalihuollon kehittämiseksi perustetulla Kriminaalihuollon tukisäätiöllä ei valiokunnan saamien tietojen mukaan ole taloudellisia edellytyksiä avustaa Silta-Valmennusyhdistystä rahoitusmuistiossa suunnitellulla tavalla.

Vankeinhoitolaitos on hankkinut kuluvan vuoden puolella yhdistykseltä aiempaa enemmän rangaistusaikaisia kuntoutuspalveluita. Vankeinhoitolaitoksen vaikea määrärahatilanne hankaloittaa kuitenkin suunnitelmien toteutumista. Kireän määrärahatilanteen vuoksi suunnitellusta palvelujen ostosta voidaan joutua kuluvanakin vuonna tinkimään. Jotta vankeinhoitolaitoksen osuus palvelujen hankinnasta voitaisiin varmistaa, olisi vankeinhoitolaitoksen toimintamenomäärärahaa tarpeen lisätä. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 150 000 euroa ostopalveluihin. Lisämääräraha on tarkoitettu ensisijaisesti palvelujen ostoon Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä.

Valtiovarainvaliokunta korostaa pitäytymistä siirtymäkautta koskevan rahoitusmuistion sisältämässä suunnitelmassa Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi ja pitää tärkeänä yhdistyksen käyttöpääoman turvaamista pitkällä tähtäyksellä. Samalla valiokunta korostaa vankeinhoitolaitoksen oikeutta kilpailuttamisen kautta valita kuntoutus- ym. palvelujen tarjoajat toiminnallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000 euroa.

Pääluokka 26

SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA

02 Ulkomaalaisvirasto

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkomaalaisvirasto lisäsi vuonna 2001 henkilöstömääräänsä noin 40 henkilöllä. Henkilöstölisäyksillä saatiin viraston tulosta paranemaan ja käsittelyajat kääntyivät laskuun. Käsiteltyjen hakemusten määrä nousi edellisestä vuodesta 13 prosentilla.

Virasto on jo nyt epävarman taloudellisen tilanteen johdosta joutunut vähentämään henkilöstöään noin 180:een. Ilman hallituksen ehdottamaa lisämäärärahaa Ulkomaalaisvirasto joutuisi luopumaan kaikista palkkaamistaan määräaikaisista virkamiehistä. Myös ehdotettu määrärahataso merkitsee saadun selvityksen mukaan erittäin tiukkoja säästötoimia ml. henkilöstövähennykset.

Saadun selvityksen mukaan Ulkomaalaisviraston talousarvioesitys vuodelle 2002 laadittiin sen varaan, että monikansalaisuuden mahdollistava kansalaisuuslaki tulisi voimaan jo kuluvan vuoden syksyllä. Ottaen huomioon, että edes esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle, valtiovarainvaliokunta pitää tällaista budjetointitapaa epärealistisena.

Pääluokka 27

PUOLUSTUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Puolustusvoimat

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Taistelupanssarivaunuhankinta.

Momentin perusteluja ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2002 saa tehdä valmiusprikaatien tulivoiman ja liikkuvuuden kehittämiseksi (valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen tilausvaltuus, VYV 2) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2003—2008 enintään 588 700 000 euroa. Tilausvaltuudesta ei aiheudu menoja vielä vuonna 2002. Hallitus on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että valtuuteen sisältyvän taistelupanssarivaunuhankkeen osalta voidaan tehdä sitovia sopimuksia jo kuluvan vuoden kuluessa.

Saadun selvityksen mukaan perustelujen muutos tarkoittaa oikeutta tehdä sopimus Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen hankkimiseksi Saksasta. Hankinnan päämääränä on turvata maavoimien iskukyky tulevaisuudessa sekä korvata ja kehittää sitä suorituskykyä, joka heikkenee nykyisten taistelupanssarivaunujen ja sodan ajan panssariprikaatien kaluston ikääntyessä. Leopard-taistelupanssarivaunuja on tarkoitus sijoittaa ennen muuta Karjalan Prikaatin perustaman sodan ajan valmiusprikaatin organisaatioon. Taistelupanssarivaunukoulutus aiotaan keskittää edelleen Panssariprikaatin vastuulle Parolaan. Vaunujen kriisiajan käyttöä koskevat lopulliset päätökset tehdään 2010-luvun puolustusjärjestelmän kehittämisen ja sitä seuraavan suunnittelukierroksen yhteydessä.

Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa edellytettiin, että maavoimien operatiivisten yhtymien ja niitä tukevien joukkojen tulivoiman ja liikkuvuuden kehittämistä tarkastellaan vaihtoehtoina, jotka sisältävät erilaisten asejärjestelmien muodostamia kokonaisuuksia. Tarkasteltaviin asejärjestelmiin sisältyvät muun muassa panssarivaunut. Selonteon eduskuntakäsittelyssä (PuVM 2/2001 vp) katsottiin, että asejärjestelmiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Mikäli nyt valmisteilla olevaa taistelupanssarivaunuhankintaa ei kuitenkaan tehtäisi, se edellyttäisi saadun selvityksen mukaan jo viiden vuoden sisällä nykyisten panssarivaunujen modernisointia. Tämän kustannukset vaunua kohden muodostuisivat Leopard 2 -taistelupanssarivaunun hankintahintaa suuremmiksi. Myös Leopardin käyttökustannukset ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitkällä tähtäyksellä edullisemmat. Prikaatitasolla kyse on myös puolustuksen uskottavuudesta.

Vastaostoehtojen muuttaminen.

Esityksessä ehdotetaan vuoden 1998 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2002 talousarviossa päätettyjä vastaostoehtoja muutettavaksi siten, että kompensaatioehdon yleiseksi alarajaksi asetetaan 10 miljoonaa euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä kompensaatioehtoa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vastaostovaatimukset ovat tällä hetkellä yleismaailmallisesti käytössä puolustusmateriaalihankinnoissa. Suomen vastaostomääräyksiä voidaan saadun selvityksen mukaan pitää eurooppalaisella tasolla jopa edistyksellisinä. Vastaostovaatimuksilla on pyrkimys varmistaa oman maan teollisuuden mukaanpääsy hankintoihin, joissa päätoimittajana on ulkomainen yritys. Muiden hyötyjen ohella vastaostovaatimuksilla tavoitellaan muun muassa huoltovarmuustavoitteiden turvaamista varmistamalla oman teollisuuden mukanaolo ulkomailtakin tapahtuvissa hankinnoissa. Tällöin omalle teollisuudelle tarjoutuu parempi mahdollisuus neuvotella yhteistyöstä hankittavan järjestelmän kehittämisessä, tuottamisessa tai huoltamisessa. Myös vastaostojen kustannukset tulee nähdä näitä hyötytavoitteita vasten.

Saadun selvityksen mukaisesti valiokunta katsoo, että vastaostojen minimirajan muuttaminen 10 miljoonan euron tasolle ei tuo ongelmia. Valiokunta katsoo, että puolustusministeriöllä täytyy olla tietty harkintavalta olla soveltamatta vastaostovaatimuksia em. minimirajan ylittävissä hankinnoissa. Joustavuuden lisääminen edellyttää kuitenkin pitkällä tähtäyksellä markkinoiden avautumista ja vastavuoroisuuden lisääntymistä, jolloin Suomen teollisuudella on mahdollisuus tasavertaiseen kilpailuun muilla markkinoilla.

Pääluokka 29

OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

10 Yliopisto-opetus ja -tutkimus

21. Yliopistojen toimintamenot(siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto on tehnyt 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta. Tähän päätökseen sisältyy mm. lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2002 alkaen aiemmin päätetystä 550:stä 600 aloituspaikkaan. Lisätalousarvioehdotukseen ei sisälly määrärahoja näistä lisäpaikoista aiheutuviin lisämenoihin. Opetusministeriö on ilmoittanut järjestävänsä rahoituksen yliopistojen yhteisten menojen määrärahoista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitus lisäkoulutukseen järjestetään asianmukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut opetusministeriötä siitä, että yliopistojen rehtorien neuvoston toimintaan osoittamat osuudet eivät ole momentin perustelujen mukaan sallittuja. Valiokunta huomauttaa, että neuvosto tekee kuitenkin yliopistojen kannalta tärkeää työtä, joten sen toiminnan rahoittaminen yliopistomäärärahoista on sinänsä perusteltua. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla yliopistojen rehtorien neuvoston toiminnan rahoitusjärjestelyt selkiytetään.

90 Taide ja kulttuuri

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot(siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjasto maksaa näkövammaisille lähetettävistä kirjalainoista aiheutuvat postimaksut sekä lähetysten että palautusten osalta. Kansainvälisen sopimuksen mukaan tällaiset lähetykset voisivat olla maksuttomia, mutta tiukan tulkinnan vuoksi Suomessa Posti perii näistä maksun. Vuonna 2001 kirjaston postimaksukustannukset olivat 7,2 miljoonaa markkaa. Postimaksukustannukset ovat kohonneet viime vuosina voimakkaasti. Syynä tähän on voimakkaasti kasvanut käyttö, hintojen nousu sekä se, että kirjasto on luopumassa erikoiskaseteista ja c-kasetilla olevat äänikirjat ovat erikoiskasetteja painavampia. Opetusministeriö esitti lisätalousarvioon lisäystä postimaksuihin, mutta hallituksen esitys sisältää määrärahalisäyksen vain uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Näkövammaisten kirjastopalvelujen turvaamiseksi momentille lisätään 130 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 148 000 euroa.

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

14 Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Esityksessä ehdotetaan vuoden 2002 myöntämisvaltuutta hakemusruuhkan purkamiseksi korotettavaksi 16 820 000 eurolla.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan vuodelta 2001 siirtyy kuluvalle vuodelle runsaat 2 500 hakemusta. Näiden rahoittamiseen tarvitaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan 97 miljoonan euron myöntövaltuus. Kuluvan vuoden korkotukilainahakemusten rahoittamiseen jäisi ainoastaan 71 miljoonaa euroa.

Hakemusten ruuhkautuminen on merkinnyt investointeja suunnitteleville viljelijöille investointien aloitusten merkittävää viivästymistä rahoituspäätösten myöhästyessä. Vuonna 2002 korkotukilainojen myöntämisvaltuuden arvioidaan loppuvan syksyllä. Myöntövaltuuden loppuminen siirtää hakemusruuhkaa edelleen eteenpäin seuraavaan vuoteen, jolloin hakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä 0,5—1 vuoden mittaisiksi — ehkä jopa pidemmiksi.

Korkotukivarojen loppuminen kesken vuotta vaikuttaa osittain myös muihin toimintoihin. Useissa kansallisesti rahoitettavissa maatilojen investointikohteissa käytetään sekä korkotukea että avustusta, joista päätös on tehtävä samalla kertaa. Korkotuen myöntövaltuuden loppuminen voi vaikeuttaa siten myös avustusten käyttöä.

Valiokunta katsoo, että puuttuva myöntämisvaltuus tulee myöntää vuoden 2002 toisessa lisätalousarviossa ja ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 1

Eduskunta edellyttää, että maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuen puuttuva myöntämisvaltuus myönnetään vuoden 2002 toisessa lisätalousarviossa.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Valiokunta kiinnittää huomiota Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman maaseudun kehittämistä koskevaan toimintalinjaan, joka on EMOTR-O-osarahoitteinen. Saadun selvityksen mukaan ohjelma on epärealistinen kuntarahoituksen osalta. Ohjelmaa laadittaessa yhdeksi rahoituslähteeksi määriteltiin "muu julkinen rahoitus". Täysimääräinen kuntarahoitus edellyttäisi kuntien rahoitusosuudeksi kehittämishankkeissa 25—30 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Tämä on todettu Itä-Suomen osalta käytännössä mahdottomaksi.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys on ilmeisen epärealistinen. Rahoituskehyksessä ei ole otettu huomioon, että merkittävä osa — saadun selvityksen mukaan jopa 40—50 prosenttia — ohjelman rahoituskehyksestä käytetään maaseudun pienyritystukeen, johon kunnat eivät osallistu. Kuntarahoituksen kerääminen täysimääräisenä kehittämishankkeiden kautta tarkoittaisi kuntien osuuden kasvattamista niissä yli kaksinkertaiseksi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Se, että ohjelma-asiakirjan vuotuisesta kehyksestä osa myöntämisvaltuutta jää sitomatta puuttuvan kuntarahoituksen tms. vuoksi, ei saadun selvityksen mukaan sellaisenaan merkitse varojen tuloutumatta jäämistä. Esimerkiksi vuoden 2000 EMOTR-O-kehystä vastaaviin maksatuksiin on käytettä vissä kolmen vuoden (vuosien 2000—2002) myöntämisvaltuudet ja näitä vastaavat määrärahat. Käytännössä vastinrahan puuttuminen johtanee siihen, että osa EMOTRin rahasta jää käyttämättä.

Valiokunta ehdottaa momentin maksatusmäärärahoja lisättäväksi 1 000 000 eurolla hallituksen esittämää enemmän eli yhteensä 7 569 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 7 569 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

31 Metsätalouden edistäminen ja valvonta

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Esityksessä ehdotetaan 2 341 000 euron lisäystä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen. Lisäksi myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 8 100 000 eurolla.

Saadun selvityksen mukaan lisätalousarvio merkitsee kaikkiaan 5 890 000 euron lisäystä nuoren metsän hoidon ja energiapuun tukemiseen. Vuoden 2001 toteutusten perusteella tällä voidaan hoitaa 33 000 hehtaaria nuoria metsiä. Niiltä saadaan korjatuksi 81 000 kiintokuutiometriä energiapuuta, josta 20 000 kiintokuutiometriä haketetaan. Lisätalousarvion nuoren metsän hoidon ja energiapuun työllisyysvaikutus on arviolta noin 350 henkilötyövuotta.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tuetaan nuoren metsän hoitoa, energiapuun korjuuta ja kuljetusta sekä energiapuun haketusta. Metsähakkeen kuljetuksia ei kuitenkaan tueta. Kuljetustukea voidaan tällä hetkellä maksaa vain jalosteen kuljetuskustannuksiin, jolloin metsähakkeiden ei katsota olevan jalosteita. Tämä on samalla johtanut siihen, että poikkeukselliset kuljetuskustannukset hakkeen saannin varmistamisessa ovat jääneet huomioon ottamatta.

Energiapuun korjuussa ja käytössä on käynnissä voimakas kehitys. Myös valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt tähän eri yhteyksissä huomiota. Käytön lisääntyessä on tarvetta kehittää energiapuuketjun logistiikkaa, alentaa kustannuksia ja etsiä keinoja energiapuun tukeen liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan työryhmän perustamista tätä varten. Tarkoitus on ottaa työryhmään myös kauppa- ja teollisuusministeriön edustus. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet tasata alueellisia kustannuseroja. Tämä tulisi toteuttaa ensisijaisesti olemassaolevien rahoitusjärjestelmien kautta siten, että nuoren metsän hoito ja energiapuun tuotanto tulisi kannattavaksi etäämmällä käyttöpisteestä olevien metsienkin osalta. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

Valiokunnan lausumaehdotus 2

Eduskunta edellyttää, että kehitettäessä energiapuuketjulogistiikkaa selvitetään mahdollisuudet alueellisten kustannuserojen tasaamiseen.
74 Siemenperunakeskus

Siemenperunakeskuksen toiminnan jatkamiseksi ja kannattavan liiketoiminnan varmistamiseksi ehdotetaan perustettavaksi osakeyhtiö. Osakeyhtiö on tarkoitus perustaa 8 000 euron osakepääomalla heti lisätalousarvion tultua voimaan. Tarkoituksena on valiokunnan saaman selvityksen mukaan, että valtio myisi enemmistön osakeyhtiön osakkeista lähinnä valtion kanssa aiesopimuksen tehneille peruna-alan toimijoille ja teollisuudelle. Liiketoiminnan yhtiöittämisellä sekä uusien toimialaa tuntevien osakkeenomistajien mukaantulolla ja toiminnan tehostamisella on laskettu saavutettavan liiketoiminnallisesti kannattava yhtiö, jolloin kotimaisen siemenperunatuotannon jatkuminen voitaisiin turvata. Tämän kansallisesti tärkeän tavoitteen toteutumiseksi valtiovarainvaliokunta pitää tärkeänä perustettavan osakeyhtiön taloudellisen pohjan varmistamista omistusjärjestelyiden jälkeen.

Siemenperunakeskuksen tehtäviksi on määritelty yleisesti viljeltävien perunalajikkeiden terveen siemenaineiston ylläpito sekä siemenen tuotanto ja markkinointi Suomessa. Lisäksi keskuksen tehtävänä on tutkia ja kehittää korkealaatuisen siemenperunan tuotantotekniikkaa erityisesti Suomen pohjoisiin olosuhteisiin sopivaksi. Valiokunta toteaa Siemenperunakeskuksen toiminnan olevan maamme elintarvikehuollon huoltovarmuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää. Valiokunta korostaa, että laitosta yhtiöitettäessä tulee huolehtia alan tutkimus- ja kehittämistoiminnan edellytyksistä jatkossakin.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että eduskunta on hyväksyessään hallituksen esityksen Siemenperunakeskuksen muuttamiseen osakeyhtiöksi liittyväksi lainsäädännöksi (HE 70/2002 vp) edellyttänyt, että Siemenperunakeskusta osakeyhtiöksi muutettaessa maamme huoltovarmuus perunan tuotannon osalta turvataan muun muassa siten, että valtio säilyttää osakkuutensa yhtiössä niin kauan kuin yhtiön kansallisen huoltovarmuuden takaavien toimintatavoitteiden saavuttamisen varmistaminen sitä edellyttää.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

24 Tiehallinto

Tieliikelaitoksen hallitus on esittänyt tuloutettavaksi valtiolle ylimääräisenä voitontuloutuksena noin 16 820 000 euroa, jonka käytöstä ei ole vielä tehty päätöksiä. Tielaitoksen uudistamista ja tienpidon rahoitusta vuosina 2000—2003 koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan uudistuksen lähtökohtana oli mm., että tienpidon laatu ja tiestön turvallisuus säilyvät ja että tiestön rappeutuminen pysähtyy. Tieverkon rahoituksen lähtökohtana oli, että tielaitoksen uudelleen organisoinnista aiheutuvat säästöt jäävät tienpidon hyväksi.

Tieverkon kunto ja etenkin alemman tieverkon kunto on edelleen heikentynyt. Ylläpitoa ja korvausinvestointeja on voitu toteuttaa vuosittain vain n. 135 miljoonan euron edestä, kun kestävän tienpidon mukainen tarve on n. 200 miljoonaa euroa vuodessa. Teiden kunto heikentää myös elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, ja jatkossa teiden kuntoon saattaminen aiheuttaa yhteiskunnalle erittäin suuria kustannuksia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Tieliikelaitoksen ylimääräinen voitontuloutus osoitetaan tienpidon hankkeisiin.

Valiokunnan lausumaehdotus 3

Eduskunta edellyttää, että Tieliikelaitoksen ylimääräinen voitontuloutus 16 818 000 euroa osoitetaan tienpidon hankkeisiin vuoden 2002 aikana tehtävillä päätöksillä.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi vajaat 2 miljoonaa euroa, mikä johtuu Interreg-yhteisöaloiteohjelmien hallinnonalakohtaisten toteutusosuuksien täsmentymisestä. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota EU-hankkeiden toteutukseen ja kansallisen rahoitusosuuden turvaamiseen. Esim. Imatran rajanylityspaikan tiejärjestelyjen parantamiseen sekä valtatien 7 parantamiseen välillä Hamina—Vaalimaa on suunniteltu Interreg-rahoitusta. Edellytyksenä hankkeiden toteutukselle on kansallisen rahoitusosuuden turvaaminen. Molemmat hankkeet ovat alueellisesti tärkeitä ja niiden avulla voitaisiin parantaa liikenneturvallisuutta sekä rajanylityspaikkojen liikenteen sujuvuutta.

77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Eräiden kehittämishankkeiden (vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio) kustannusarviot ovat nousseet, mistä johtuen hankkeiden alkuperäisiä suunnitelmia on supistettu. Hankkeiden lopettaminen ja uudelleen käynnistäminen aiheuttaa myöhemmin tuntuvia lisäkustannuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota tilanteeseen ja katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja Tiehallinnon tulisi vielä pyrkiä löytämään optimaalisempi ratkaisu.

26 Tietapio

Luvun otsake ja perustelut poistetaan, sillä hallituksen esitys Tieliikelaitoksen nimen muuttamisesta siirtyy käsiteltäväksi myöhemmin.

Luku ja perustelut:

(Poist.)

40 Ratahallintokeskus

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa momentille noin 17 miljoonan euron lisäystä. Jotta kiireellisimpien korjaushankkeiden eteneminen voitaisiin varmistaa, tarvittaisiin lisärahoitusta kaikkiaan noin 32 miljoonaa euroa. Perusradanpitoon osoitetun määrärahan niukkuus johtuu osittain hallinnonalan omista virhearvioista, ja myös hankkeiden hallintaan on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Tilanne on joka tapauksessa ongelmallinen sekä hankkeiden toteuttamisen että myös henkilökunnan kannalta. Suunniteltuja peruskorjauksia joudutaan määrärahatilanteen vuoksi siirtämään, mikä taas saattaa johtaa n. 500 henkilön lomautukseen. Lisääntyvät nopeusrajoitukset heikentävät rautatiekuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta mm. teollisuuden kannalta tärkeillä kuljetusreiteillä.

Valiokunta katsoo, että määrärahan mitoituksessa on pyrittävä siihen, että jo vireillä olevat hankkeet voivat jatkua keskeytyksettä. Tällöin lisärahoitusta tarvitaan mm. rataosien Ylivieska—Pyhäsalmi, Parikkala—Säkäniemi, Rovaniemi—Misi ja Sukeva—Murtomäki kunnostukseen. Lisäksi Pohjois-Suomen rata- ja ratapihatöihin tulee osoittaa lisärahoitusta, jotta Oulu—Rovaniemi-rataosan sähköistys ei viivästy ja jotta hanke voi valmistua aikataulun mukaisesti vuonna 2004. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 miljoonaa euroa ja että lisärahoituksen tarvetta arvioidaan vielä uudelleen syksyllä.

Valiokunnan lausumaehdotus 4

Eduskunta edellyttää, että radanpidon mahdollinen lisämäärärahan tarve turvataan vuoden 2002 toisen lisätalousarvion yhteydessä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 26 820 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

99 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 3 v)

Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun ehdotetaan 3 750 000 euron määrärahaa, joka on tarkoitus käyttää sataman liikenneväylien ja rakentamisen valmistelusta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuosaaren satamalla on keskeinen merkitys Helsingille ja pääkaupunkiseudulle, ja sillä arvioidaan olevan myös laajempaa merkitystä mm. Suomen ulkomaankaupan ja sitä kautta koko maan kilpailukyvyn kannalta. Osa sataman rakentamiseen liittyvistä päätöksistä on vielä vailla lainvoimaa. Valiokunnan mielestä on kuitenkin perusteltua, että hankkeen valmisteluun suunnataan jo tässä vaiheessa resursseja, jotta varsinainen hanke voidaan tarvittaessa käynnistää nopeasti.

Helsingin kaupunki vastaa varsinaisen sataman rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Lisätalousarvioesityksessä todetaan, että Helsingin kaupunki on osallistunut ja varautunut osallistumaan 50 prosentilla suunnittelu- ja rakentamisvalmisteluvaiheen kustannuksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Helsingin kaupunki sitoutuu sitovalla sopimuksella osallistumaan vähintään 50 prosentilla liikenneväylien suunnitteluun ja rakentamiseen.

Valiokunta viittaa vuoden 2002 talousarviota koskevaan mietintöönsä ja siinä mainittuihin liikennehankkeisiin (valtatie 8, Raision kohta, valtatie 5, Joroinen—Varkaus, valtatie 4, Lahti—Heinola, valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie). Valiokunta toteaa, ettei näiden tiehankkeiden eikä myöskään meriväyliä koskevien hankkeiden toteuttaminen saa viivästyä Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisen vuoksi.

Pääluokka 32

KAUPPA- JA TEOLLISUUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

40 Kuluttaja- ja kilpailupolitiikka

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä(arviomääräraha)

Momentille on myönnetty lisäystä 645 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja on täydennetty siten, että määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä velkaneuvojien koulutukseen.

Lisämäärärahan tarve aiheutuu vapaaehtoisia velkasovintoja koskevasta kaksivuotisesta ohjelmasta, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoisia velkasovintoja Suomen Pankkiyhdistys ry:n keväällä 2002 tekemän toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelman piiriin kuuluu valiokunnan saaman selvityksen perusteella 60 000— 70 000 ylivelkaantunutta. Parhaillaan selvitetään lisäksi mahdollisuutta saada järjestelyn piiriin myös perintätoimistoille siirretyt velat.

Valiokunta suhtautuu määrärahan lisäykseen periaatteessa myönteisesti mutta ilmaisee samalla huolensa määrärahan ja toimenpiteiden riittävyydestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ylivelkaisten asema on monissa tapauksissa johtanut niin rankkaan velkaantumiseen, ettei asianosaisilla ole enää motivaatiota tai voimia selvittää asiantilaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on käynyt myös ilmi selvä tarve apuhenkilöstön palkkaamiseksi velkaneuvojien rinnalle. Tällöin velkaneuvojat voisivat keskittyä varsinaiseen velkajärjestelyyn, kun avustavaa henkilöstöä voitaisiin käyttää usein laajan ja perkaamattoman velka- ja tositemateriaalin selvittämiseen.

Kaksivuotisessa erillishankkeessa keskeisessä asemassa oleva Kuluttajavirasto on pitänyt toimenpideohjelmaa merkittävänä, mutta haasteellisena. Se asettaa viraston mukaan kovat vaatimukset nykyiselle organisaatiolle sekä ohjaus- ja koulutusjärjestelyille. Kuluttajavirasto aikoo aloittaa uusien velkaneuvojien koulutuksen heti alkusyksystä. Lisäksi se perustaa erityisen projektiryhmän, joka luo verkostoa velkojiin ja viranomaisiin.

Valiokunta pitää vireillä olevia toimenpiteitä erittäin myönteisinä. Niiden avulla voidaan ratkaista ja ainakin helpottaa useiden tuhansien tai kymmenientuhansien velkaantuneiden asemaa ja saattaa heidät uuden alkuun. Koska asiassa on saatu aikaan erityinen ohjelma, jossa toimijoina ovat niin velalliset kuin velkojatkin, valiokunta katsoo, että projektin eteneminen on turvattava. Kuluttajavirastolta edellytetään nopeaa reagointia, jotta projekti voidaan viedä onnistuneesti läpi kahdessa vuodessa. Valiokunta pitää sen vuoksi erityisen tärkeänä, että projektin etenemistä ja sille kohdistettujen määrärahojen riittävyyttä seurataan ja että lisämäärärahaa voidaan osoittaa pikaisesti tarpeen mukaan.

60 Energiapolitiikka

40. Energiatuki(arviomääräraha)

Energiatuen myöntämisvaltuuteen esitetään lisäystä 4 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviossa olevan 25,2 miljoonan euron lisäksi. Energiatuen määrärahaan esitetään lisäystä 480 000 euroa. Määräraha liittyy kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen, ja sillä edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja energiansäästöhankkeita.

Energiatuen yleisenä tavoitteena on kehittää energiataloutta energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä edistää energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoitteeseen sidottuja energiapoliittisia ohjelmia.

Eduskunta on hyväksynyt tänä keväänä valtioneuvoston periaatepäätöksen Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Eduskunta on liittänyt myönteiseen päätökseensä neljä lausumaa, joissa linjataan Suomen energiapolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Näissä lausumissa on edellytetty useiden lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi myös, että hallitus nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti, kuitenkin niin, että biomassan käyttöä edistetään ja kehitetään ohjelmaa enemmän mm. investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla ja kehittämällä kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä.

Eduskunnan lausumat ovat pääosin samansisältöisiä kuin valtiovarainvaliokunnan asiasta antamassa lausunnossa (VaVL 12/2002 vp). Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt myös useissa muissa yhteyksissä huomiota uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä niiden kilpailukyvyn turvaamiseen (mm. VaVL 8/2001 vp ja VaVM 10/2001 vp).

Kauppa- ja teollisuusministeriö on ryhtynyt valiokunnan saaman selvityksen mukaan heti ydinvoiman lisärakentamista koskeneen päätöksen jälkeen toimenpiteisiin eduskunnan lausumien johdosta. Käynnissä on parhaillaan selvitystyö, jossa lausumat avataan käytännön toimien tasolle. Ministeriöllä on tarkoitus jatkaa lausumien edellyttämien toimenpiteiden toteutusta tehokkaasti ja seurata tehtyjä toimia aktiivisesti. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt lisäksi ilmi, että energiatuen taso on ollut sopiva vireillä oleviin hankkeisiin nähden mm. niin, että kaikkia merkittäviä uusiutuvia energiamuotoja ja energiansäästöä koskevia hankkeita on voitu rahoittaa. Myös suurien demonstraatiohankkeiden vaatima rahoitustarve on ministeriön tiedossa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että näiden hankkeiden toteutumista edistetään. Tämän vuoksi demonstraatiohankkeiden edellyttämä riittävä rahoitus on turvattava. Keskeistä on tuen tason ja määrän ennakoitavuus pitkällä tähtäimellä, jotta hankkeita valmistelevat yrittäjät voivat toimia ja edetä hankkeissaan suunnitelmallisesti.

Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että lisätalousarviossa esitetyt lisäykset ovat tässä vaiheessa riittäviä. Valiokunta toteaa lisäksi, että ydinvoiman rakentamista koskevaan päätökseen sisältyy myös lausuma, joka velvoittaa hallitusta antamaan eduskunnalle selvityksen lausumien toteuttamisesta seuraavan vaalikauden aikana. Tähän nähden ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, ettei tässä yhteydessä ole aihetta määrärahan käyttöä tai seurantaa koskeviin lausumiin. Valiokunta katsoo kuitenkin, että siltä osin kuin vuotuisia määrärahavaltuuksia jää käyttämättä, ne voidaan siirtää käytettäviksi seuraavalle vuodelle.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti, että hallitus antaa eduskunnalle esityksen laiksi avustuksesta kansainväliseen lapseksiottamiseen ja että avustuksen myöntämiseen tarvittavat määrärahat sisältyvät keväällä 2002 annettavaan lisätalousarvioon. Hallitus ei ole antanut asiaa koskevaa esitystä, mistä johtuen eduskunnalle on jätetty 28.5.2002 lakialoite (LA 61/2002 vp), jossa äitiysavustuslakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös kansainvälisestä lapseksiottamisesta aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on mietinnössään StVM 19/2002 vp ehdottanut, että lakialoite hyväksytään ja eduskunta on hyväksynyt lain sisällön asian ensimmäisessä käsittelyssä 12.6.2002. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.12.2002. Valiokunta toteaa, että lainmuutoksen edellyttämä määräraha ja mahdolliset budjettitekniset muutokset tulee ottaa huomioon seuraavassa lisätalousarvioesityksessä.

Hyväksyessään kuluvan vuoden talousarvion eduskunta edellytti myös, että hallitus antaa esityksen sotilasvammalain mukaisen korvauksen myöntämisestä tapauksissa, jossa sairauden syntyminen liittyy vuosina 1939—1945 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Hallitus ei ole antanut tätäkään asiaa koskevaa esitystä. Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöönsä ja kiirehtii tarvittavien selvitysten tekemistä sekä sotilasvammalain muuttamista koskevan esityksen antamista.

32 Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen(siirtomääräraha 3 v)

Tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan lisäys on perusteltu ja tärkeä, sillä sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan noin 75 000 henkilön arvioidaan odottavan yli kolme viikkoa pääsyä erikoissairaanhoidon poliklinikalle. Runsaat 70 000 henkilöä odottaa pääsyä lääketieteellisesti perusteltuun tutkimukseen tai hoitoon enemmän kuin kolme kuukautta. Otettaessa huomioon käytettävissä olevat henkilöstö-, tila- ym. resurssit 25 miljoonan euron määräraha on valiokunnan mielestä tässä vaiheessa riittävä. Määrärahan tarve ja sen riittävyys tarkentuvat syksyn aikana. Hoitojonotilanne sekä mahdollinen lisämäärärahan tarve tulee ottaa huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 talousarviota. Tutkimus- ja hoitojonojen purkaminen edellyttää myös riittävää henkilökuntaa sekä sitä, että niin lääkäreiden kuin koko henkilökunnan työssäjaksamisesta huolehditaan.

Pääluokka 34

TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA

06 Työvoimapolitiikan toimeenpano

Työttömyyden väheneminen on hidastunut ja esim. Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa työttömyys on ollut alkuvuoden aikana valtakunnallisesta kehityksestä poiketen korkeampi kuin vastaavana aikana viime vuonna. Monilla aloilla joukkoirtisanomisilta ja lomautuksilta on toistaiseksi vältytty, mutta mikäli talous ei käänny selvään kasvuun, on vaarana, että työllisyys heikkenee.

Pitkäaikaistyöttömyys on edelleen vaikea ongelma, joskin pitkäaikaistyöttömyys on laskenut ja on tällä hetkellä selvästi alhaisempi kuin EU-maissa keskimäärin. Pitkäaikaistyöttömät ovat kuitenkin entistä vaikeammin työllistettäviä ja työttömyyden katkaiseminen edellyttää pitkäkestoisia yksilöllisiä toimia ja toimenpidekokonaisuuksia. Aktiivisen työvoimapolitiikan voimavarat ovat kansainvälisten vertailujen mukaan Suomessa selvästi pienemmät kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Työttömien aktivointiaste Suomessa on myös alhainen verrattuna useisiin muihin Euroopan maihin.

Valiokunnan mielestä aktiivista työvoimapolitiikkaa tulee edelleen kehittää ja siihen tulee suunnata selvästi nykyistä enemmän voimavaroja. Etenkin syrjäytymisuhan edessä oleville pitkäaikaistyöttömille räätälöityjä erityistoimia on edelleen tehostettava. Kaiken kaikkiaan huomattavia kustannuksia koko kansantaloudelle aiheuttavaa korkeaa työttömyyttä on pyrittävä alentamaan kaikin käytettävissä olevin keinoin.

Myös alueelliset työttömyyserot ovat talouden suhdanteiden vaihteluista huolimatta säilyneet suurina ja työttömyysongelmat ovat muutoinkin eriytyneet alueellisesti. Valiokunta katsoo, että työvoimapolitiikan alueelliset ongelmat tulisi ottaa päätöksenteossa ja resurssien suuntaamisessa nykyistä paremmin huomioon. Valiokunnan mielestä TE-keskuksille tulisi myös siirtää nykyistä enemmän itsenäistä päätösvaltaa. Näin voitaisiin tehostaa alueellisten erityisongelmien huomioon ottamista ja niihin sopivien ratkaisumallien toteuttamista.

Lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottaminen on edelleen usein kannattamatonta. Valiokunnan mielestä lainsäädäntöä tulee kehittää siten, että myös lyhytaikaisten työsuhteiden vastaanottaminen on työnhakijan kannalta kannattavaa. Samalla tulee huolehtia työttömyyskassojen välisten tulkintaristiriitojen ehkäisemisestä.

Talouskehitys ja sen epävarmuus huomioon ottaen valiokunta korostaa sitä, että työttömyyden ja työvoimapoliittisten toimien määrän riittävyyttä seurataan ja että työllisyyden tukemiseen ja parantamiseen suunnataan lisätoimenpiteitä riittävän ajoissa.

Valiokunnan lausumaehdotus 5

Eduskunta edellyttää, että mikäli työllisyys heikkenee työllisyysmäärärahoja suunnataan suhdannepoliittisena keinona jo vuoden 2002 toisen lisätalousarvion yhteydessä esim. homevaurioista kärsivien koulujen korjaamiseen tai muihin työllisyyttä tukeviin hankkeisiin.

Pääluokka 37

VALTIONVELAN VÄHENTÄMINEN

01 Valtionvelan nettokuoletukset ja velanhallinta

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 11 280 000 euroa. Vähennys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 308 820 000 euroa.

Muutokset käyttösuunnitelmaan:
Alkuperäinen käyttösuunnitelma e Muutos +/- e Muutettu käyttösuunnitelma e
Nimellisarvoiset nettokuoletukset (netto) 238 900 000 +151 820 000 390 720 000
Pääomatappiot (netto) 178 000 000 +182 000 000 360 000 000
Emissiotappiot (netto) 27 000 000 -25 000 000 2 000 000
Yhteensä 443 900 000 +308 820 000 752 720 000

YHTEENVETO

Hallituksen esityksen mukaan ehdotetaan tuloarvioihin nyt yhteensä 565 022 000 euron ja määrärahoihin ilman valtionvelan vähentämistä 244 912 000 euron lisäystä sekä valtionvelan vähentämiseen 320 100 000 euron lisäystä.

Nyt ehdotettujen muutosten jälkeen olisivat kuluvan vuoden budjetoidut tuloarviot ja määrärahat varsinainen talousarvio huomioon ottaen seuraavat:

  • tuloarviot 35 891 040 000 euroa
  • määrärahat 35 138 300 000 euroa (ilman valtionvelan vähentämistä)
  • valtionvelan vähentäminen 752 720 000 euroa.

Tällä lisätalousarviolla muutettu talousarvion taulukko olisi siten 20 000 euroa ylijäämäinen.

PÄÄTÖSEHDOTUS

Edellä lausuttuun viitaten ja muilta osin hallituksen esityksen perusteluihin yhtyen valtiovarainvaliokunta kunnioittavasti ehdottaa,

että ehdotus vuoden 2002 lisätalousarvioksi hyväksytään edellä esitetyin tavoin,

että hyväksytään viisi lausumaa,

että lisätalousarvioaloitteet LTA 1—21/2002 vp hylätään,

että lisätalousarviota sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2002 alkaen.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Maria Kaisa Aula /kesk
  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Pirjo-Riitta Antvuori /kok
  • Matti Huutola /vas
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Reijo Laitinen /sd
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Hanna Markkula-Kivisilta /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Ola Rosendahl /r
  • Matti Saarinen /sd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Sakari Smeds /kd
  • Kari Uotila /vas
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • vjäs. Ulla Anttila /vihr
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Ulla Juurola /sd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kari Kantalainen /kok
  • Juha Karpio /kok
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Pirkko Peltomo /sd
  • Iivo Polvi /vas
  • Jussi Ranta /sd
  • Anu Vehviläinen /kesk

Valiokunnan sihteereinä jaostokäsittelyssä ovat toimineet

valiokuntaneuvos Alpo Rivinoja

valiokuntaneuvos Marjo Hakkila

valiokuntaneuvos Hellevi Ikävalko

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen

VASTALAUSE 1

Yleisperustelut

Käsityksemme mukaan suuret finanssipoliittiset linjaukset tehdään varsinaisen budjetin käsittelyn yhteydessä. Koska maailmantaloudessa vallitsee epävarmuutta, tulee finanssipolitiikalla pystyä reagoimaan myös maailmantalouden muutoksiin. Hallituksen valitsema lievästi elvyttävä linja koskien vuoden 2002 budjettia on ollut järkevä.Vuoden 2003 budjetin valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että löydetään tasapaino valtion velanhoidon, veropolitiikan ja menopaineiden osalta. Ensi vuoden budjetin rahoituspohjaa olisi vihreiden mielestä vahvistettava ympäristöverojen lisäyksellä mukaan lukien jäteveron ja energiaverojen korotukset. Verotuksella on myös lisättävä kannustavuutta työntekoon, jotta rakenteellisen työttömyyden ongelmaa voitaisiin helpottaa.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto hyväksyi 1998 Euroopan yhteisön Natura 2000 -verkostoon ehdotettavat alueet, joihin yhtenä lukeutuu Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet. Vuosaareen suunniteltu kappaletavarasatama sijoittuisi alueen välittömään yhteyteen siten, että sen rautatieyhteydet halkaisisivat suojeluarvoltaan toiseksi arvokkaimman Natura-aluekokonaisuuden neljästä lintulahdesta.

Vuosaaren satamahanke uhkaa monia sataman alle jääviä sekä sen läheisyydessä sijaitsevia biotooppeja ja lajeja. Juuri alueen luontoarvojen vuoksi hankkeen ympäristövaikutuksista on ollut tarpeen laatia perusteellisia selvityksiä. Useat selvitykset osoittavat, että satamahanke heikentäisi merkittävästi ko. Natura-alueen suojeluarvoja. Samalla se on EU:n luonto- ja lintudirektiivien tavoitteiden vastainen.

Vuosaaren satamahankkeen valmistelu on edennyt jo pitkälle, mutta satama-alueen kaavoituspäätöstä käsitellään paraikaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus joutuu ottamaan kantaa muun muassa siihen, haittaako satamahanke merkittävästi niitä luonnonarvoja, joiden vuoksi ko. alue on liitetty Naturaan. Jos KHO päätyy samalla kannalle kuin edellä mainitut selvitykset, kaavoituspäätös kumoutuu sataman osalta. Koska korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä joudutaan vielä odottamaan, ei ole perusteltua käyttää tässä vaiheessa enempää suunnittelumäärärahoja hankkeeseen.

Pääkaupunkiseutu tarvitsee satamakapasiteettia, koska alueella on teollisuutta, maan suurin väestökeskittymä ja palveluita. Pääkaupunkiseudun satamakapasiteetin sijoittaminen Vuosaareen tai Helsingin rajojen sisälle ei silti ole välttämättömyys. Mielestämme jo aiemmissa vaiheissa olisi pitänyt tutkia tarkemmin Vuosaaren lisäksi myös muita sataman sijoitusvaihtoehtoja pääkaupunkiseudulla ja miettiä, miten Suomen muiden satamien toimintaa voitaisiin tehostaa.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta poistaa momentin 31.99.77 lisätalousarviosta.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3v)

Hoitojonojen purku on yksi kansallisen terveyshankkeen tärkeimmistä tavoitteista. Tämän tavoitteen toteutumisen varmistamiseksi on projektiin varattava riittävä määräraha.

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että momentille 33.32.37 lisätään 5 000 000 euroa.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2002

  • Ulla Anttila /vihr
  • Anni Sinnemäki /vihr

VASTALAUSE 2

Perustelut

Hallituksen esityksessä ehdotetaan puolustusvoimille uutta 588,7 miljoonan euron tilausvaltuutta valmiusprikaatien ja liikkuvuuden kehittämiseksi. Tämä valmiusyhtymien varustamisen täydentämiseksi (VYV 2) nimetty tilausvaltuus budjetoitaisiin vuosille 2003—2008. Kuten momentin selvitysosasta ilmenee, tarkoituksena on tehdä jo tänä vuonna sitovia sopimuksia taistelupanssarivaunuista. Puolustusministeriö on kertonut suunnitelmasta, jonka mukaan Saksasta ostettaisiin 100 kappaletta käytettyjä Leopard 2A4 -panssarivaunuja. Tilausvaltuus, jota oli kaavailtu vuoden 2003 varsinaiseen talousarvioon, on aikaistettu jo vuoden 2002 lisätalousarvioesitykseen.

Puolustusvoimille on 2000-luvulla myönnetty jo useita suuria tilausvaltuuksia puolustusmateriaalin hankkimiseksi. Jos nyt esitettävä uusi 588,7 miljoonan euron tilausvaltuus hyväksytään, 2000-luvun kolmen ensimmäisen vuoden talousarvioihin sisältyy jo yli 2 100 miljoonan euron arvosta uusia hankintaohjelmia puolustusvoimille. Nyt esitettävä uusi hankintaohjelma on suurin 2000-luvun tilausvaltuuksista.

Tilausvaltuuteen sisältyvällä panssarivaunuhankkeella edistettäisiin selvästikin asevoimien Nato-yhteensopivuutta, jota on palvellut myös Nato-rauhankumppanuusohjelma monissa hankkeissaan. Mielestämme tämä suuntaus ei sovi yhteen Suomen liittoutumattomuuden kanssa. Huomautamme myös, että valtioneuvoston selonteossa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikasta (VNS 2/2001 vp) todettiin, että maavoimien eri asejärjestelmiä kuten panssarivaunuja, taisteluhelikoptereita, tykistöjärjestelmiä ja panssaritorjuntaohjuksia oli määrä käsitellä vaihtoehtoina siten, että asejärjestelmävalinnoista voidaan päättää vuoden 2004 selonteon yhteydessä. Nyt panssarien hankinta on irrotettu tästä kokonaisuudesta, josta ei vielä ole tehty selvitystä.Näistä syistä en pidä tällaista kiirehtimistä enkä ehdotettua tilausvaltuutta riittävän hyvin perusteltuna.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella sekä lisätalousarvioaloitteeseen LTA 1/2002 vp viitaten ehdotan kunnioittaen,

että eduskunta ei hyväksy valtion vuoden 2002 lisätalousarvion momentin 27.10.16 perusteluja siltä osin kuin niissä on kyse valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen tilausvaltuudesta (VYV 2).

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2002

  • Mikko Kuoppa /vas

VASTALAUSE 3

Yleisperustelut

Työttömyyden vähentäminen on tavoite, jossa Lipposen hallitukset ovat pahiten epäonnistuneet. Työttömyys ei ole lähellekään puolittunut edes seitsemässä vuodessa huolimatta nopeasta talouskasvusta.

Tämä lisäbudjetti jatkaa hallituksen jo tutuksi käynyttä linjaa siinä, ettei se sisällä mitään rakenteellisia uudistuksia työllisyyden ja yrittäjyyden edellytysten parantamiseksi.

Mielestämme nyt olisi kiireesti luotava uutta kasvua erityisesti yrittäjyyttä vahvistamalla ja matalan tuottavuuden työvoiman kysyntää lisäämällä. Valtion talouden lähivuosien näkymät ovat huolestuttavat. Tilanne olisi paljon parempi, jos hallitus olisi tehotoimin pureutunut työttömyysongelmaan jo vuosia sitten. Näin ei ole käynyt, vaan on lyhytnäköisesti heittäydytty pelkän talouskasvun varaan.

Talouspolitiikkaan olisi tarvittu pidättyväisen menokurin lisäksi syvällisempää uudistusajattelua. Paras tapa kansantalouden kakun kasvattamiseen ovat työttömyyttä vähentävät ja pienyrittäjyyttä edistävät sekä maan eri alueiden elinvoimaa vahvistavat uudistukset.

Suomen olisi pikaisesti otettava oppia monessa muussa Euroopan maassa, esimerkiksi Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa toteutetuista ratkaisuista. Näissä maissa on alennettu tuntuvasti pienipalkkaisen työn työnantajamaksuja. Työvoimakustannusten alentaminen on toteutettu joko maksuja porrastamalla tai valtion työnantajille tai sosiaaliturvarahastoille maksamilla subventioilla.

Suomessa tarvitaan myös joustavampaa sosiaaliturvaa, joka helpottaa siirtymistä työttömyyden, koulutuksen ja myös itsensä työllistämisen välillä. Lisäksi tarvitaan palkan ja sosiaaliturvan yhteensovitukseen uusia malleja. Osallisuutta on lisäksi luotava myös muun kuin perinteisen palkkatyön kautta, esimerkiksi erilaisilla kansalaistyön ja perustulon yhdistävillä kokeiluilla.

Uuden työn luomisessa avainasemassa on yrittäjyys. Viime vuonna yrittäjien määrä väheni jopa 15 000 henkilöllä. Suurten ikäluokkien lähestyessä eläkeikää jopa 60 000 yritystä on sukupolvenvaihdoksen edessä. Tästä syystä on välttämätöntä tehdä uudistuksia, joilla nuorten yrittäjäksi ryhtymistä rohkaistaan ja sukupolvenvaihdoksia helpotetaan verotuksellisesti. Itsensä työllistävää yrittäjyyttä edistäisi arvonlisäverotuksen huojentaminen alhaisen liikevaihdon yrityksissä, esimerkiksi perusvähennysmallilla.

Pienten yritysten verkostoitumista, tuotteiden kaupallistamista ja sitä kautta pääsyä kansainvälisille markkinoille tulisi myös julkisen vallan toimin edistää. Hallitus ei valitettavasti ole vieläkään pannut toimeen yrittäjien maksubyrokratiaa vähentäviä uudistusehdotuksia. Sen sijaan hallitus on pikemminkin lisännyt epävarmuutta perheyrittämisen tulevaisuuden kannalta mm. väläyttelemällä harkitsemattomia muutoksia yritysverotukseen, vaikka nykyinen järjestelmä on toiminut hyvin.

Kiireellisimpänä toimenpiteenä näemme pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden ongelmien helpottamisen. Tähän asiaan ovat myös OECD ja IMF kiinnittäneet huomiota tuoreissa raporteissaan, joissa on kiirehditty toimenpiteitä matalan tuottavuuden työvoiman ja pienipalkkaisen työn kysynnän lisäämiseksi. Uudelle työlle olisi mahdollisuuksia erityisesti palvelualoilla.

Edellä olevan perusteella ehdotamme yleisperusteluissa lausuttavaksi:

Vastalauseen lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että pitkäaikaistyöttömyyden ja rakennetyöttömyyden ongelmien helpottamiseksi hallitus ryhtyy pikaisesti toimiin matalan tuottavuuden työvoiman kysynnän lisäämiseksi.

Yksityiskohtaiset perustelut

MÄÄRÄRAHAT

Pääluokka 30

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

14. Maatilatalouden rakenteen ja maaseudun kehittäminen

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Korkotukilainojen hakemukset ovat ruuhkautuneet, mikä on merkinnyt investointeja suunnitteleville viljelijöille investointien aloitusten merkittävää viivästymistä rahoituspäätösten myöhästyessä.

Hallinnollisista syistä aiheutuneet ruuhkat tulee poistaa lisäämällä korkotukilainojen myöntämisvaltuutta noin 60 miljoonalla eurolla varsinaiseen vuoden 2002 talousarvioesitykseen (151,37 miljoonaa euroa) verrattuna.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että vuonna 2002 korkotukea saa hyväksyä 40 000 000 euroa valiokunnan ehdottamaa enemmän eli enintään 208 190 000 euron lainapääomalle.

Pääluokka 31

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

99. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan muut menot

77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 3 v)

Maan aluerakenne ja nykyinen satamakapasiteetti huomioiden katsomme, ettei perusteita uuden satamakapasiteetin mittavalle rakentamiselle ole. Sinänsä satamien rakentamisesta päättäminen kuuluu kunnille, tässä tapauksessa Helsingin kaupungille.

Eduskunnan kannalta olennaista on se, mikä on valtionosuus uuden suunnitellun sataman rakentamiskustannuksista.

Katsomme, että eduskunnan pitäisi pidättäytyä Vuosaaren satamaväylien rahoituspäätöksistä, koska hallitus ei ole kokonaisvaltaisesti selvittänyt, millainen kustannusosuus valtiolle olisi perusteltu kyseisten väylien rakentamisessa ottaen huomioon maan muiden satamien aiemmin saamat valtionosuudet.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta poistaa momentin 31.99.77 valtion vuoden 2002 lisätalousarviosta.

Pääluokka 33

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA

32. Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Sairaaloiden potilasjonoissa tutkimukseen ja hoitoon pääsyä odottaa tällä hetkellä noin 140 000 potilasta. Osa heistä on välittömän hoidon tarpeessa. Erityisen vakava on tilanne sydänleikkausjonoissa olevilla potilailla. Monilla heistä on vaara menehtyä hoidon viivästyessä.

Leikkausjonoissa olevat potilaat elävät epätietoisuudessa ja kokevat turhia kärsimyksiä hoidon pitkittyessä. Lisäksi yhteiskunnalle syntyy suuria kustannuksia, kun henkilö odottaa kotona sairauspäivärahan turvin hoitoon pääsyä ja mahdollisuutta palata työhönsä. Leikkausjonojen purkamisen avulla voidaan tehdä säästöjä.

Sairaanhoitopiirit ovat arvioineet, että tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen tarvitaan lisämäärärahaa vuosille 2002—2003 noin 130 miljoonaa euroa, jotta potilaat eivät joutuisi odottamaan hoitoon pääsyä yli kolmea kuukautta. Esimerkiksi lonkan ja polven tekonivelleikkausta odottaa yli kolme kuukautta noin 7 200 potilasta. Pelkästään tämän jonon purkamiseen tarvittaisiin noin 50 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti tälle vuodelle hoitojonojen purkamiseen 30 miljoonaa euroa. Ministeriön esittämä summa on tarpeen, jotta lisätyön osalta myös muun kuin lääkärityövoiman palkkakulut voidaan kattaa. Tarvittaessa on myös voitava käyttää ostopalveluja vaikeimpien jonotilanteiden hoitoon.

Kansalaisten oikeus päästä tutkimuksiin ja sairauden edellyttämään hoitoon viipymättä on turvattava riittävillä määrärahoilla potilasjonojen purkamiseksi.

Edellä olevan perusteella ehdotamme kunnioittaen,

että eduskunta ottaa valtion vuoden 2002 lisätalousarvioon momentille 33.32.37 lisäyksenä 5 000 000 euroa pitkien potilasjonojen purkamiseen.

Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2002

  • Maria Kaisa Aula /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Liisa Hyssälä /kesk
  • Olavi Ala-Nissilä /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Jukka Vihriälä /kesk
  • Sakari Smeds /kd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Mauri Pekkarinen /kesk