74. Talonrakennukset (siirtomääräraha 3 v)

Momentille on ehdotettu lisäystä 5 521 000 euroa Pietarin pääkonsulaatin kansliahankkeeseen. Hankkeen kustannusarvio on kokonaisuudessaan 17 407 000 euroa. Perustelujen mukaan kustannusarvio on noussut hankkeen laajentumisen johdosta. Laajentumisella turvataan riittävät toimitilat voimakkaasti kasvavalle viisumi- ja konsuliasiain hoidolle.

Saadun selvityksen mukaan Suomi on hankkinut kansliahanketta varten tontin Pietarin keskustasta. Kaupan kohteena on rakennusoikeus ja voimassaoleva rakennuslupa asuintaloa varten sekä oikeus tontin pitkäaikaiseen vuokrasopimukseen. Tarkoitus on saada kuvernöörin määräys kohteen käyttötarkoituksen muuttamiseen.

Pietarin historiallinen keskusta on suojeltu siten, että kohteiden purkaminen ja rakentaminen on sallittu vain kaupungin Arkkitehtikomitean ja Monumenttien suojelun valtiollisen tarkastuskomitean luvalla. Saadun selvityksen mukaan kansliahankkeella on jo näiden molempien komiteoiden hyväksyntä. Hankkeen tieltä puretut rakennelmat eivät myöskään olleet erillisiä Unescon suojelukohteita.

Valiokunta toteaa, että uudisrakennushanketta kohtaan on paikallisesti esitetty myös kritiikkiä. Valiokunta pitää keskusteluyhteyttä alueen asukkaisiin tärkeänä.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Vankeinhoitolaitoksen määrärahat.

Momentille on ehdotettu lisäystä 1 300 000 euroa. Lisäystä on perusteltu vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamisella vankien määrän kasvaessa. Saadun selvityksen mukaan kuluvan vuoden keskivankiluku tulee olemaan lähes 600 vankia enemmän kuin vuonna 1998 ja 650 vankia enemmän kuin vuonna 1999. Vankimäärän arvioidaan nousevan 3 400:aan, mikä on 200 korkeampi kuin varsinaisessa talousarviossa oletettiin.

Saadun selvityksen mukaan myönnettävästä määrärahasta kuluu yli puolet pääomavuokrien indeksitarkistuksen ja Rikosseuraamusviraston hallinto- ja oikeudellisen yksikön palkkausmenojen rahoittamiseen. Vankiluvun kasvun ja yleisen kustannustason nousun rahoittamiseen lisämäärärahasta jää vain noin 600 000 euroa.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti vankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeisiin huomiota vuoden 2000 talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 33/1999 vp. Mietinnön pohjalta eduskunta edellytti, että vankeinhoitolaitoksen määrärahatarpeet otetaan huomioon jo vuoden 2000 aikana ja niihin palataan tarvittaessa lisätalousarvion yhteydessä. Vaatimusta perusteltiin erityisesti vaikeutuneella päihde- ja huumetilanteella ja tästä aiheutuvalla valvonta-, kuntoutus- ja terveydenhuoltomenojen kasvulla.

Määrärahoja lisättiin vuoden 2000 lisätalousarviossa ja jatkovuosien talousarvioissa. Näistä lisäyksistä huolimatta vankeinhoitolaitoksen määrärahatilanne on viime vuosina jatkuvasti kiristynyt. Valiokunnan saaman laskelman mukaan vankia kohden käytettävissä oleva muu kuin palkkausmääräraha on laskenut vertailuvuoteen 1998 verrattuna 13 379 eurosta 11 249 euroon. Määrärahat on jouduttu käyttämään kiinteäluonteisiin vankilakapasiteetin ylläpidosta aiheutuviin kustannuksiin ja vankeinhoidon kannalta pakollisiin muuttuviin kustannuksiin perinteisten vankitoimintojen, kuten työn ja koulutuksen kustannuksella.

Tulevien strategiavalintojen kannalta keskeisiä ovat vuosien 2003—2005 määrärahakehykset. Vuoden 2003 vankeinhoitolaitoksen toimintamenokehykseksi on esitetty 145 364 000 euroa. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan tämä on reaaliarvoltaan alhaisempi kuin vuoden 2000 talousarvio, jonka tasoa eduskunta piti riittämättömänä. Mikäli vankiluvun nousua ei vuoden 2003 määrärahakehyksissä oteta huomioon, sopeuttaminen on kohdennettava myös henkilöstömenoihin. Vankeinhoitolaitokselle asetettujen strategisten tavoitteiden kannalta tämä olisi tuhoisaa.

Valiokunta kiinnittää huomiota vankien terveydentilan huonontumiseen ja heidän terveydenhuollollisten tarpeidensa kasvuun. Saadun selvityksen mukaan Rikosseuraamusvirasto on asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia selvitys vankeinhoitolaitoksen terveydenhuollon nykytilasta ja kehittämistarpeista. Samoin työryhmän tulee tehdä esitys tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja niiden aiheuttamista kustannuksista. Tässä yhteydessä kiinnitetään huomiota muun muassa terveydenhuollon henkilöstön oikeaan mitoitukseen.

Silta-Valmennusyhdistyksen rahoitustarpeet.

Rangaistusten täytäntöönpanon organisaatiojärjestelyihin 1.8.2001 liittyen lakkasi julkisoikeudellisen Kriminaalihuoltoyhdistyksen toiminta ja yhdyskuntaseuraamusten toimeenpanotehtävät siirtyivät perustetulle kriminaalihuoltolaitokselle. Kriminaalihuoltoyhdistykselle aiemmin kuuluneen Tampereen toimintakeskuksen toimintaa on jatkanut tässä yhteydessä perustettu Silta-Valmennusyhdistys ry. Yhdistys pyrkii tuottamillaan koulutuspalveluilla ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluilla sekä kokeilutoiminnoilla parantamaan rikoksiin syyllistyneiden yhteiskuntaan kiinnittymistä ja vähentämään uusintarikollisuutta.

Eduskunta edellytti 7.12.2000 hyväksymässään lausumassa, että Tampereen toimintakeskukselle myönnetään määrärahaa lainrikkojien kuntouttamisen edistämiseen suuntautuvien uusien projektien rahoittamiseen, koska keskuksessa vapautuu kokenutta henkilökuntaa, jonka aikaisempi toiminta ja projektityöskentely on osoittautunut tulokselliseksi. Tämä lausuma huomioon ottaen oikeusministeriö, Kriminaalihuoltoyhdistys ja Silta-Valmennusyhdistys ry valmistelivat rahoitusmuistion.

Saadun selvityksen mukaan vuonna 2001 rahoitusmuistion mukaisesta rahoituksesta jäi puuttumaan 23 prosenttia. Oikeusministeriö on kuluvan vuoden alussa myöntänyt Silta-Valmennusyhdistykselle rahoitusmuistion mukaisen avustuksen 33 640 euroa. Sen sijaan kriminaalihuollon kehittämiseksi perustetulla Kriminaalihuollon tukisäätiöllä ei valiokunnan saamien tietojen mukaan ole taloudellisia edellytyksiä avustaa Silta-Valmennusyhdistystä rahoitusmuistiossa suunnitellulla tavalla.

Vankeinhoitolaitos on hankkinut kuluvan vuoden puolella yhdistykseltä aiempaa enemmän rangaistusaikaisia kuntoutuspalveluita. Vankeinhoitolaitoksen vaikea määrärahatilanne hankaloittaa kuitenkin suunnitelmien toteutumista. Kireän määrärahatilanteen vuoksi suunnitellusta palvelujen ostosta voidaan joutua kuluvanakin vuonna tinkimään. Jotta vankeinhoitolaitoksen osuus palvelujen hankinnasta voitaisiin varmistaa, olisi vankeinhoitolaitoksen toimintamenomäärärahaa tarpeen lisätä. Valiokunta ehdottaa momentille lisättäväksi 150 000 euroa ostopalveluihin. Lisämääräraha on tarkoitettu ensisijaisesti palvelujen ostoon Silta-Valmennusyhdistys ry:ltä.

Valtiovarainvaliokunta korostaa pitäytymistä siirtymäkautta koskevan rahoitusmuistion sisältämässä suunnitelmassa Silta-Valmennusyhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi ja pitää tärkeänä yhdistyksen käyttöpääoman turvaamista pitkällä tähtäyksellä. Samalla valiokunta korostaa vankeinhoitolaitoksen oikeutta kilpailuttamisen kautta valita kuntoutus- ym. palvelujen tarjoajat toiminnallisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 1 450 000 euroa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Ulkomaalaisvirasto lisäsi vuonna 2001 henkilöstömääräänsä noin 40 henkilöllä. Henkilöstölisäyksillä saatiin viraston tulosta paranemaan ja käsittelyajat kääntyivät laskuun. Käsiteltyjen hakemusten määrä nousi edellisestä vuodesta 13 prosentilla.

Virasto on jo nyt epävarman taloudellisen tilanteen johdosta joutunut vähentämään henkilöstöään noin 180:een. Ilman hallituksen ehdottamaa lisämäärärahaa Ulkomaalaisvirasto joutuisi luopumaan kaikista palkkaamistaan määräaikaisista virkamiehistä. Myös ehdotettu määrärahataso merkitsee saadun selvityksen mukaan erittäin tiukkoja säästötoimia ml. henkilöstövähennykset.

Saadun selvityksen mukaan Ulkomaalaisviraston talousarvioesitys vuodelle 2002 laadittiin sen varaan, että monikansalaisuuden mahdollistava kansalaisuuslaki tulisi voimaan jo kuluvan vuoden syksyllä. Ottaen huomioon, että edes esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle, valtiovarainvaliokunta pitää tällaista budjetointitapaa epärealistisena.

16. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v)

Taistelupanssarivaunuhankinta.

Momentin perusteluja ehdotetaan muutettavaksi siten, että vuonna 2002 saa tehdä valmiusprikaatien tulivoiman ja liikkuvuuden kehittämiseksi (valmiusyhtymien varustamisen täydentämisen tilausvaltuus, VYV 2) sopimuksia siten, että niistä aiheutuu lisätalousarvion voimaantulopäivän valuuttakurssitasolla valtiolle menoja vuosina 2003—2008 enintään 588 700 000 euroa. Tilausvaltuudesta ei aiheudu menoja vielä vuonna 2002. Hallitus on kuitenkin pitänyt tärkeänä, että valtuuteen sisältyvän taistelupanssarivaunuhankkeen osalta voidaan tehdä sitovia sopimuksia jo kuluvan vuoden kuluessa.

Saadun selvityksen mukaan perustelujen muutos tarkoittaa oikeutta tehdä sopimus Leopard 2 -taistelupanssarivaunujen hankkimiseksi Saksasta. Hankinnan päämääränä on turvata maavoimien iskukyky tulevaisuudessa sekä korvata ja kehittää sitä suorituskykyä, joka heikkenee nykyisten taistelupanssarivaunujen ja sodan ajan panssariprikaatien kaluston ikääntyessä. Leopard-taistelupanssarivaunuja on tarkoitus sijoittaa ennen muuta Karjalan Prikaatin perustaman sodan ajan valmiusprikaatin organisaatioon. Taistelupanssarivaunukoulutus aiotaan keskittää edelleen Panssariprikaatin vastuulle Parolaan. Vaunujen kriisiajan käyttöä koskevat lopulliset päätökset tehdään 2010-luvun puolustusjärjestelmän kehittämisen ja sitä seuraavan suunnittelukierroksen yhteydessä.

Vuoden 2001 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa edellytettiin, että maavoimien operatiivisten yhtymien ja niitä tukevien joukkojen tulivoiman ja liikkuvuuden kehittämistä tarkastellaan vaihtoehtoina, jotka sisältävät erilaisten asejärjestelmien muodostamia kokonaisuuksia. Tarkasteltaviin asejärjestelmiin sisältyvät muun muassa panssarivaunut. Selonteon eduskuntakäsittelyssä (PuVM 2/2001 vp) katsottiin, että asejärjestelmiä tulee tarkastella kokonaisuutena. Mikäli nyt valmisteilla olevaa taistelupanssarivaunuhankintaa ei kuitenkaan tehtäisi, se edellyttäisi saadun selvityksen mukaan jo viiden vuoden sisällä nykyisten panssarivaunujen modernisointia. Tämän kustannukset vaunua kohden muodostuisivat Leopard 2 -taistelupanssarivaunun hankintahintaa suuremmiksi. Myös Leopardin käyttökustannukset ovat valiokunnan saaman selvityksen mukaan pitkällä tähtäyksellä edullisemmat. Prikaatitasolla kyse on myös puolustuksen uskottavuudesta.

Vastaostoehtojen muuttaminen.

Esityksessä ehdotetaan vuoden 1998 ensimmäisessä lisätalousarviossa ja vuoden 2002 talousarviossa päätettyjä vastaostoehtoja muutettavaksi siten, että kompensaatioehdon yleiseksi alarajaksi asetetaan 10 miljoonaa euroa. Mikäli erityiset syyt sitä puoltavat, puolustusministeriö voi kompensaatiotoimikuntaa kuultuaan päättää, että alarajan ylittävissä hankinnoissa ei käytetä kompensaatioehtoa.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että vastaostovaatimukset ovat tällä hetkellä yleismaailmallisesti käytössä puolustusmateriaalihankinnoissa. Suomen vastaostomääräyksiä voidaan saadun selvityksen mukaan pitää eurooppalaisella tasolla jopa edistyksellisinä. Vastaostovaatimuksilla on pyrkimys varmistaa oman maan teollisuuden mukaanpääsy hankintoihin, joissa päätoimittajana on ulkomainen yritys. Muiden hyötyjen ohella vastaostovaatimuksilla tavoitellaan muun muassa huoltovarmuustavoitteiden turvaamista varmistamalla oman teollisuuden mukanaolo ulkomailtakin tapahtuvissa hankinnoissa. Tällöin omalle teollisuudelle tarjoutuu parempi mahdollisuus neuvotella yhteistyöstä hankittavan järjestelmän kehittämisessä, tuottamisessa tai huoltamisessa. Myös vastaostojen kustannukset tulee nähdä näitä hyötytavoitteita vasten.

Saadun selvityksen mukaisesti valiokunta katsoo, että vastaostojen minimirajan muuttaminen 10 miljoonan euron tasolle ei tuo ongelmia. Valiokunta katsoo, että puolustusministeriöllä täytyy olla tietty harkintavalta olla soveltamatta vastaostovaatimuksia em. minimirajan ylittävissä hankinnoissa. Joustavuuden lisääminen edellyttää kuitenkin pitkällä tähtäyksellä markkinoiden avautumista ja vastavuoroisuuden lisääntymistä, jolloin Suomen teollisuudella on mahdollisuus tasavertaiseen kilpailuun muilla markkinoilla.

21. Yliopistojen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v)

Valtioneuvosto on tehnyt 11.4.2002 periaatepäätöksen terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamisesta. Tähän päätökseen sisältyy mm. lääkärikoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen vuodesta 2002 alkaen aiemmin päätetystä 550:stä 600 aloituspaikkaan. Lisätalousarvioehdotukseen ei sisälly määrärahoja näistä lisäpaikoista aiheutuviin lisämenoihin. Opetusministeriö on ilmoittanut järjestävänsä rahoituksen yliopistojen yhteisten menojen määrärahoista. Valiokunta pitää välttämättömänä, että rahoitus lisäkoulutukseen järjestetään asianmukaisesti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on huomauttanut opetusministeriötä siitä, että yliopistojen rehtorien neuvoston toimintaan osoittamat osuudet eivät ole momentin perustelujen mukaan sallittuja. Valiokunta huomauttaa, että neuvosto tekee kuitenkin yliopistojen kannalta tärkeää työtä, joten sen toiminnan rahoittaminen yliopistomäärärahoista on sinänsä perusteltua. Valiokunta kiirehtii toimenpiteitä, joilla yliopistojen rehtorien neuvoston toiminnan rahoitusjärjestelyt selkiytetään.

25. Näkövammaisten kirjaston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Näkövammaisten kirjasto maksaa näkövammaisille lähetettävistä kirjalainoista aiheutuvat postimaksut sekä lähetysten että palautusten osalta. Kansainvälisen sopimuksen mukaan tällaiset lähetykset voisivat olla maksuttomia, mutta tiukan tulkinnan vuoksi Suomessa Posti perii näistä maksun. Vuonna 2001 kirjaston postimaksukustannukset olivat 7,2 miljoonaa markkaa. Postimaksukustannukset ovat kohonneet viime vuosina voimakkaasti. Syynä tähän on voimakkaasti kasvanut käyttö, hintojen nousu sekä se, että kirjasto on luopumassa erikoiskaseteista ja c-kasetilla olevat äänikirjat ovat erikoiskasetteja painavampia. Opetusministeriö esitti lisätalousarvioon lisäystä postimaksuihin, mutta hallituksen esitys sisältää määrärahalisäyksen vain uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon. Näkövammaisten kirjastopalvelujen turvaamiseksi momentille lisätään 130 000 euroa.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 148 000 euroa.

49. Maaseutuelinkeinotoiminnan korkotuki (arviomääräraha)

Esityksessä ehdotetaan vuoden 2002 myöntämisvaltuutta hakemusruuhkan purkamiseksi korotettavaksi 16 820 000 eurolla.

Hallituksen esityksen perustelujen mukaan vuodelta 2001 siirtyy kuluvalle vuodelle runsaat 2 500 hakemusta. Näiden rahoittamiseen tarvitaan valiokunnan saaman selvityksen mukaan 97 miljoonan euron myöntövaltuus. Kuluvan vuoden korkotukilainahakemusten rahoittamiseen jäisi ainoastaan 71 miljoonaa euroa.

Hakemusten ruuhkautuminen on merkinnyt investointeja suunnitteleville viljelijöille investointien aloitusten merkittävää viivästymistä rahoituspäätösten myöhästyessä. Vuonna 2002 korkotukilainojen myöntämisvaltuuden arvioidaan loppuvan syksyllä. Myöntövaltuuden loppuminen siirtää hakemusruuhkaa edelleen eteenpäin seuraavaan vuoteen, jolloin hakemusten käsittelyajat uhkaavat venyä 0,5—1 vuoden mittaisiksi — ehkä jopa pidemmiksi.

Korkotukivarojen loppuminen kesken vuotta vaikuttaa osittain myös muihin toimintoihin. Useissa kansallisesti rahoitettavissa maatilojen investointikohteissa käytetään sekä korkotukea että avustusta, joista päätös on tehtävä samalla kertaa. Korkotuen myöntövaltuuden loppuminen voi vaikeuttaa siten myös avustusten käyttöä.

Valiokunta katsoo, että puuttuva myöntämisvaltuus tulee myöntää vuoden 2002 toisessa lisätalousarviossa ja ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

62. Valtion rahoitusosuus EU:n osaksi rahoittamasta maaseudun kehittämisestä (arviomääräraha)

Valiokunta kiinnittää huomiota Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman maaseudun kehittämistä koskevaan toimintalinjaan, joka on EMOTR-O-osarahoitteinen. Saadun selvityksen mukaan ohjelma on epärealistinen kuntarahoituksen osalta. Ohjelmaa laadittaessa yhdeksi rahoituslähteeksi määriteltiin "muu julkinen rahoitus". Täysimääräinen kuntarahoitus edellyttäisi kuntien rahoitusosuudeksi kehittämishankkeissa 25—30 prosenttia julkisesta rahoituksesta. Tämä on todettu Itä-Suomen osalta käytännössä mahdottomaksi.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman rahoituskehys on ilmeisen epärealistinen. Rahoituskehyksessä ei ole otettu huomioon, että merkittävä osa — saadun selvityksen mukaan jopa 40—50 prosenttia — ohjelman rahoituskehyksestä käytetään maaseudun pienyritystukeen, johon kunnat eivät osallistu. Kuntarahoituksen kerääminen täysimääräisenä kehittämishankkeiden kautta tarkoittaisi kuntien osuuden kasvattamista niissä yli kaksinkertaiseksi edelliseen ohjelmakauteen verrattuna.

Se, että ohjelma-asiakirjan vuotuisesta kehyksestä osa myöntämisvaltuutta jää sitomatta puuttuvan kuntarahoituksen tms. vuoksi, ei saadun selvityksen mukaan sellaisenaan merkitse varojen tuloutumatta jäämistä. Esimerkiksi vuoden 2000 EMOTR-O-kehystä vastaaviin maksatuksiin on käytettä vissä kolmen vuoden (vuosien 2000—2002) myöntämisvaltuudet ja näitä vastaavat määrärahat. Käytännössä vastinrahan puuttuminen johtanee siihen, että osa EMOTRin rahasta jää käyttämättä.

Valiokunta ehdottaa momentin maksatusmäärärahoja lisättäväksi 1 000 000 eurolla hallituksen esittämää enemmän eli yhteensä 7 569 000 eurolla.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 7 569 000 euroa.

(2. ja 3. kappale kuten HE)

44. Tuki puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen (arviomääräraha)

Esityksessä ehdotetaan 2 341 000 euron lisäystä puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen. Lisäksi myöntämisvaltuutta ehdotetaan lisättäväksi 8 100 000 eurolla.

Saadun selvityksen mukaan lisätalousarvio merkitsee kaikkiaan 5 890 000 euron lisäystä nuoren metsän hoidon ja energiapuun tukemiseen. Vuoden 2001 toteutusten perusteella tällä voidaan hoitaa 33 000 hehtaaria nuoria metsiä. Niiltä saadaan korjatuksi 81 000 kiintokuutiometriä energiapuuta, josta 20 000 kiintokuutiometriä haketetaan. Lisätalousarvion nuoren metsän hoidon ja energiapuun työllisyysvaikutus on arviolta noin 350 henkilötyövuotta.

Kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain nojalla tuetaan nuoren metsän hoitoa, energiapuun korjuuta ja kuljetusta sekä energiapuun haketusta. Metsähakkeen kuljetuksia ei kuitenkaan tueta. Kuljetustukea voidaan tällä hetkellä maksaa vain jalosteen kuljetuskustannuksiin, jolloin metsähakkeiden ei katsota olevan jalosteita. Tämä on samalla johtanut siihen, että poikkeukselliset kuljetuskustannukset hakkeen saannin varmistamisessa ovat jääneet huomioon ottamatta.

Energiapuun korjuussa ja käytössä on käynnissä voimakas kehitys. Myös valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt tähän eri yhteyksissä huomiota. Käytön lisääntyessä on tarvetta kehittää energiapuuketjun logistiikkaa, alentaa kustannuksia ja etsiä keinoja energiapuun tukeen liittyvän hallinnon yksinkertaistamiseksi. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan työryhmän perustamista tätä varten. Tarkoitus on ottaa työryhmään myös kauppa- ja teollisuusministeriön edustus. Valtiovarainvaliokunta katsoo, että tässä yhteydessä tulee selvittää mahdollisuudet tasata alueellisia kustannuseroja. Tämä tulisi toteuttaa ensisijaisesti olemassaolevien rahoitusjärjestelmien kautta siten, että nuoren metsän hoito ja energiapuun tuotanto tulisi kannattavaksi etäämmällä käyttöpisteestä olevien metsienkin osalta. Valiokunta ehdottaa hyväksyttäväksi lausuman.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi vajaat 2 miljoonaa euroa, mikä johtuu Interreg-yhteisöaloiteohjelmien hallinnonalakohtaisten toteutusosuuksien täsmentymisestä. Valiokunta kiinnittää tässä yhteydessä huomiota EU-hankkeiden toteutukseen ja kansallisen rahoitusosuuden turvaamiseen. Esim. Imatran rajanylityspaikan tiejärjestelyjen parantamiseen sekä valtatien 7 parantamiseen välillä Hamina—Vaalimaa on suunniteltu Interreg-rahoitusta. Edellytyksenä hankkeiden toteutukselle on kansallisen rahoitusosuuden turvaaminen. Molemmat hankkeet ovat alueellisesti tärkeitä ja niiden avulla voitaisiin parantaa liikenneturvallisuutta sekä rajanylityspaikkojen liikenteen sujuvuutta.

77. Tieverkon kehittäminen (siirtomääräraha 2 v)

Eräiden kehittämishankkeiden (vt 6 Koskenkylä—Kouvola ja vt 21 Kemi—Tornio) kustannusarviot ovat nousseet, mistä johtuen hankkeiden alkuperäisiä suunnitelmia on supistettu. Hankkeiden lopettaminen ja uudelleen käynnistäminen aiheuttaa myöhemmin tuntuvia lisäkustannuksia. Valiokunta kiinnittää huomiota tilanteeseen ja katsoo, että liikenne- ja viestintäministeriön ja Tiehallinnon tulisi vielä pyrkiä löytämään optimaalisempi ratkaisu.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Hallitus ehdottaa momentille noin 17 miljoonan euron lisäystä. Jotta kiireellisimpien korjaushankkeiden eteneminen voitaisiin varmistaa, tarvittaisiin lisärahoitusta kaikkiaan noin 32 miljoonaa euroa. Perusradanpitoon osoitetun määrärahan niukkuus johtuu osittain hallinnonalan omista virhearvioista, ja myös hankkeiden hallintaan on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Tilanne on joka tapauksessa ongelmallinen sekä hankkeiden toteuttamisen että myös henkilökunnan kannalta. Suunniteltuja peruskorjauksia joudutaan määrärahatilanteen vuoksi siirtämään, mikä taas saattaa johtaa n. 500 henkilön lomautukseen. Lisääntyvät nopeusrajoitukset heikentävät rautatiekuljetusten sujuvuutta ja turvallisuutta mm. teollisuuden kannalta tärkeillä kuljetusreiteillä.

Valiokunta katsoo, että määrärahan mitoituksessa on pyrittävä siihen, että jo vireillä olevat hankkeet voivat jatkua keskeytyksettä. Tällöin lisärahoitusta tarvitaan mm. rataosien Ylivieska—Pyhäsalmi, Parikkala—Säkäniemi, Rovaniemi—Misi ja Sukeva—Murtomäki kunnostukseen. Lisäksi Pohjois-Suomen rata- ja ratapihatöihin tulee osoittaa lisärahoitusta, jotta Oulu—Rovaniemi-rataosan sähköistys ei viivästy ja jotta hanke voi valmistua aikataulun mukaisesti vuonna 2004. Valiokunta ehdottaa, että momentille lisätään 10 miljoonaa euroa ja että lisärahoituksen tarvetta arvioidaan vielä uudelleen syksyllä.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 26 820 000 euroa.

(2. kappale kuten HE)

77. Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnittelu (siirtomääräraha 3 v)

Vuosaaren sataman liikenneväylien suunnitteluun ehdotetaan 3 750 000 euron määrärahaa, joka on tarkoitus käyttää sataman liikenneväylien ja rakentamisen valmistelusta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuosaaren satamalla on keskeinen merkitys Helsingille ja pääkaupunkiseudulle, ja sillä arvioidaan olevan myös laajempaa merkitystä mm. Suomen ulkomaankaupan ja sitä kautta koko maan kilpailukyvyn kannalta. Osa sataman rakentamiseen liittyvistä päätöksistä on vielä vailla lainvoimaa. Valiokunnan mielestä on kuitenkin perusteltua, että hankkeen valmisteluun suunnataan jo tässä vaiheessa resursseja, jotta varsinainen hanke voidaan tarvittaessa käynnistää nopeasti.

Helsingin kaupunki vastaa varsinaisen sataman rakentamisesta ja siitä aiheutuvista kustannuksista. Lisätalousarvioesityksessä todetaan, että Helsingin kaupunki on osallistunut ja varautunut osallistumaan 50 prosentilla suunnittelu- ja rakentamisvalmisteluvaiheen kustannuksiin. Valiokunta pitää välttämättömänä, että Helsingin kaupunki sitoutuu sitovalla sopimuksella osallistumaan vähintään 50 prosentilla liikenneväylien suunnitteluun ja rakentamiseen.

Valiokunta viittaa vuoden 2002 talousarviota koskevaan mietintöönsä ja siinä mainittuihin liikennehankkeisiin (valtatie 8, Raision kohta, valtatie 5, Joroinen—Varkaus, valtatie 4, Lahti—Heinola, valtatie 3, Tampereen läntinen kehätie). Valiokunta toteaa, ettei näiden tiehankkeiden eikä myöskään meriväyliä koskevien hankkeiden toteuttaminen saa viivästyä Vuosaaren sataman liikenneväylien rakentamisen vuoksi.

31. Korvaus talous- ja velkaneuvonnan järjestämisestä (arviomääräraha)

Momentille on myönnetty lisäystä 645 000 euroa. Lisäksi momentin perusteluja on täydennetty siten, että määrärahaa saa käyttää myös projektihenkilöstön palkkaukseen Kuluttajavirastoon sekä velkaneuvojien koulutukseen.

Lisämäärärahan tarve aiheutuu vapaaehtoisia velkasovintoja koskevasta kaksivuotisesta ohjelmasta, jonka tarkoituksena on edistää vapaaehtoisia velkasovintoja Suomen Pankkiyhdistys ry:n keväällä 2002 tekemän toimenpideohjelman mukaisesti. Ohjelman piiriin kuuluu valiokunnan saaman selvityksen perusteella 60 000— 70 000 ylivelkaantunutta. Parhaillaan selvitetään lisäksi mahdollisuutta saada järjestelyn piiriin myös perintätoimistoille siirretyt velat.

Valiokunta suhtautuu määrärahan lisäykseen periaatteessa myönteisesti mutta ilmaisee samalla huolensa määrärahan ja toimenpiteiden riittävyydestä. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan ylivelkaisten asema on monissa tapauksissa johtanut niin rankkaan velkaantumiseen, ettei asianosaisilla ole enää motivaatiota tai voimia selvittää asiantilaa. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on käynyt myös ilmi selvä tarve apuhenkilöstön palkkaamiseksi velkaneuvojien rinnalle. Tällöin velkaneuvojat voisivat keskittyä varsinaiseen velkajärjestelyyn, kun avustavaa henkilöstöä voitaisiin käyttää usein laajan ja perkaamattoman velka- ja tositemateriaalin selvittämiseen.

Kaksivuotisessa erillishankkeessa keskeisessä asemassa oleva Kuluttajavirasto on pitänyt toimenpideohjelmaa merkittävänä, mutta haasteellisena. Se asettaa viraston mukaan kovat vaatimukset nykyiselle organisaatiolle sekä ohjaus- ja koulutusjärjestelyille. Kuluttajavirasto aikoo aloittaa uusien velkaneuvojien koulutuksen heti alkusyksystä. Lisäksi se perustaa erityisen projektiryhmän, joka luo verkostoa velkojiin ja viranomaisiin.

Valiokunta pitää vireillä olevia toimenpiteitä erittäin myönteisinä. Niiden avulla voidaan ratkaista ja ainakin helpottaa useiden tuhansien tai kymmenientuhansien velkaantuneiden asemaa ja saattaa heidät uuden alkuun. Koska asiassa on saatu aikaan erityinen ohjelma, jossa toimijoina ovat niin velalliset kuin velkojatkin, valiokunta katsoo, että projektin eteneminen on turvattava. Kuluttajavirastolta edellytetään nopeaa reagointia, jotta projekti voidaan viedä onnistuneesti läpi kahdessa vuodessa. Valiokunta pitää sen vuoksi erityisen tärkeänä, että projektin etenemistä ja sille kohdistettujen määrärahojen riittävyyttä seurataan ja että lisämäärärahaa voidaan osoittaa pikaisesti tarpeen mukaan.

40. Energiatuki (arviomääräraha)

Energiatuen myöntämisvaltuuteen esitetään lisäystä 4 miljoonaa euroa vuoden 2002 talousarviossa olevan 25,2 miljoonan euron lisäksi. Energiatuen määrärahaan esitetään lisäystä 480 000 euroa. Määräraha liittyy kansallisen ilmastostrategian toteuttamiseen, ja sillä edistetään uusiutuvan energian käyttöä ja energiansäästöhankkeita.

Energiatuen yleisenä tavoitteena on kehittää energiataloutta energiantuotannon ja -käytön ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä edistää energiahuollon varmuutta ja monipuolisuutta. Tukea myönnetään ensisijaisesti hankkeisiin, jotka toteuttavat määräaikaan ja tavoitteeseen sidottuja energiapoliittisia ohjelmia.

Eduskunta on hyväksynyt tänä keväänä valtioneuvoston periaatepäätöksen Teollisuuden Voima Oy:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta. Eduskunta on liittänyt myönteiseen päätökseensä neljä lausumaa, joissa linjataan Suomen energiapolitiikkaa pitkälle tulevaisuuteen. Näissä lausumissa on edellytetty useiden lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi myös, että hallitus nopeuttaa tiukan energiansäästöohjelman toteuttamista. Lisäksi eduskunta on edellyttänyt, että uusiutuvan energian tutkimusta, kehittämistä ja käyttöönottoa tuetaan ilmastostrategiaan sisältyvän edistämisohjelman mukaisesti, kuitenkin niin, että biomassan käyttöä edistetään ja kehitetään ohjelmaa enemmän mm. investointitukien ja teknologian kehittämistukien avulla ja kehittämällä kierrätyspolttoaineiden, lajitellun yhdyskuntajätteen, biokaasujen ja muiden biomassojen käyttöä.

Eduskunnan lausumat ovat pääosin samansisältöisiä kuin valtiovarainvaliokunnan asiasta antamassa lausunnossa (VaVL 12/2002 vp). Valtiovarainvaliokunta on kiinnittänyt myös useissa muissa yhteyksissä huomiota uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen, tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä niiden kilpailukyvyn turvaamiseen (mm. VaVL 8/2001 vp ja VaVM 10/2001 vp).

Kauppa- ja teollisuusministeriö on ryhtynyt valiokunnan saaman selvityksen mukaan heti ydinvoiman lisärakentamista koskeneen päätöksen jälkeen toimenpiteisiin eduskunnan lausumien johdosta. Käynnissä on parhaillaan selvitystyö, jossa lausumat avataan käytännön toimien tasolle. Ministeriöllä on tarkoitus jatkaa lausumien edellyttämien toimenpiteiden toteutusta tehokkaasti ja seurata tehtyjä toimia aktiivisesti. Asiantuntijakuulemisessa on käynyt lisäksi ilmi, että energiatuen taso on ollut sopiva vireillä oleviin hankkeisiin nähden mm. niin, että kaikkia merkittäviä uusiutuvia energiamuotoja ja energiansäästöä koskevia hankkeita on voitu rahoittaa. Myös suurien demonstraatiohankkeiden vaatima rahoitustarve on ministeriön tiedossa. Valiokunta pitää tärkeänä sitä, että näiden hankkeiden toteutumista edistetään. Tämän vuoksi demonstraatiohankkeiden edellyttämä riittävä rahoitus on turvattava. Keskeistä on tuen tason ja määrän ennakoitavuus pitkällä tähtäimellä, jotta hankkeita valmistelevat yrittäjät voivat toimia ja edetä hankkeissaan suunnitelmallisesti.

Valiokunta katsoo saamansa selvityksen perusteella, että lisätalousarviossa esitetyt lisäykset ovat tässä vaiheessa riittäviä. Valiokunta toteaa lisäksi, että ydinvoiman rakentamista koskevaan päätökseen sisältyy myös lausuma, joka velvoittaa hallitusta antamaan eduskunnalle selvityksen lausumien toteuttamisesta seuraavan vaalikauden aikana. Tähän nähden ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta katsoo, ettei tässä yhteydessä ole aihetta määrärahan käyttöä tai seurantaa koskeviin lausumiin. Valiokunta katsoo kuitenkin, että siltä osin kuin vuotuisia määrärahavaltuuksia jää käyttämättä, ne voidaan siirtää käytettäviksi seuraavalle vuodelle.

37. Valtionavustus kunnille lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin sekä tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen (siirtomääräraha 3 v)

Tutkimus- ja hoitojonojen purkamiseen ehdotetaan 25 miljoonan euron määrärahaa. Määrärahan lisäys on perusteltu ja tärkeä, sillä sosiaali- ja terveysministeriön tekemän selvityksen mukaan noin 75 000 henkilön arvioidaan odottavan yli kolme viikkoa pääsyä erikoissairaanhoidon poliklinikalle. Runsaat 70 000 henkilöä odottaa pääsyä lääketieteellisesti perusteltuun tutkimukseen tai hoitoon enemmän kuin kolme kuukautta. Otettaessa huomioon käytettävissä olevat henkilöstö-, tila- ym. resurssit 25 miljoonan euron määräraha on valiokunnan mielestä tässä vaiheessa riittävä. Määrärahan tarve ja sen riittävyys tarkentuvat syksyn aikana. Hoitojonotilanne sekä mahdollinen lisämäärärahan tarve tulee ottaa huomioon valmisteltaessa vuoden 2003 talousarviota. Tutkimus- ja hoitojonojen purkaminen edellyttää myös riittävää henkilökuntaa sekä sitä, että niin lääkäreiden kuin koko henkilökunnan työssäjaksamisesta huolehditaan.

94. Nettokuoletukset ja velanhallinta (arviomääräraha)

Momentilta ehdotetaan vähennettäväksi 11 280 000 euroa. Vähennys aiheutuu menomomenteille ehdotetuista muutoksista.

Momentti muuttuu seuraavaksi:

Momentille myönnetään lisäystä 308 820 000 euroa.

Muutokset käyttösuunnitelmaan:
	Alkuperäinen käyttösuunnitelma e	Muutos +/- e	Muutettu käyttösuunnitelma e
Nimellisarvoiset nettokuoletukset (netto)	238 900 000	+151 820 000	390 720 000
Pääomatappiot (netto)	178 000 000	+182 000 000	360 000 000
Emissiotappiot (netto)	27 000 000	-25 000 000	2 000 000
Yhteensä	443 900 000	+308 820 000	752 720 000