Yleisperustelut
Kaksi vaihtoehtoa
Tiivistäen hallituksen verolinja on se, että hallitus
suosii suurituloisia, mutta unohtaa eläkeläiset
ja työttömät. Hallituksen esittämät
suurituloisten ylimääräiset
veronkevennykset ovat ensisijaisia, pienten äitiys- ym.
päivärahojen saajat sen sijaan saavat odottaa
tasokorotusta.
Jäätteenmäen hallitus
- lykkää hyvätuloisten
eläkeläisten veronkevennykset lopullisen
verotuksen yhteyteen
- jättää pieni- ja keskituloiset
eläkeläiset ja työttömät
ylimääräisen kevennyksen ulkopuolelle
- toteuttaa kevennyksen suurituloisia suosivasti
- turvautuu ylimääräisen veronkevennyksen muodossa
epävarmaan ja tehottomaan työllisyyden keinoon
välittömien ja tehokkaiden toimien asemasta ja
- vaarantaa palvelut suuntautumalla suuriin veronalennuksiin.
Vasemmistoliitto korostaa yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta
ja solidaarisuutta.
Vasemmistoliitto haluaa painottaa tehokkaita elvytyskeinoja
ja parantaa vaikeimmassa ase-massa olevien työttömien
ja eläkeläisten asemaa välittömästi.
Vaadimme siksi hallitukselta pikaisia esityksiä.
Kun ei ole ollut mahdollista saada käsittelyssä vasemmistoliiton
ja hallituksen linjaa koko-naisuutena vastakkain, tarjosimme tuloverolain ja
vuoden 2003 veroasteikkolain osalta valiokunnassa vaihtoehtoa, jossa
kevennys olisi pienempi ja painottuisi pieni- ja keskituloisiin.
Hallituksen linja
Talouden näkymät ovat heikot ja vienti on
vaikeuksissa. Näkymät keskeisillä markkina-alueilla
ovat heikot. Vientiä vaikeuttaa myös dollarin heikentyminen
suhteessa euroon. Arviot tämän vuoden BKT:n kasvusta
ovat alentuneet 1,8 prosenttiin. Hallitus lähtee siitä,
että yksityinen kulutus on tällöin keskeinen
tekijä kokonaistuotannon kasvussa.
Hallitus on valinnut ratkaisuksi tässä tilanteessa
sen, että ansiotulojen verotusta kevennetään
vielä tänä vuonna ylimääräisesti
talouskasvun ja työllisyyden edellytysten turvaamiseksi. Esityksen
mukaan heinäkuun alusta toteutetaan veronkevennys, jossa
henkilökohtaisia pidätysprosentteja alennetaan
yhdellä prosenttiyksiköllä, mikä vuositason
muutoksena tarkoittaa kaikkien marginaaliveroprosenttien alentamista
0,5 prosenttiyksiköllä. Samalla myös
kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä tarkistetaan.
Veronkevennys on tällöin vuositasolla 295 milj.
euroa, mistä valtion osuus veroasteikon alennuksen takia
on 166 milj. euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
pienentää kuntien tuloja 113 milj. euroa, Kansaneläkelaitoksen
tuloja 9 milj. euroa ja kirkollisveron saajien tuloja 7 milj. euroa.
Huomioitavaa on, että päinvastoin kuin aiemmin
kuntia ja seurakuntia kohdellaan eriarvoisesti jättämällä seurakunnat
ilman kompensaatiota.
Hallituksen linjaan ei sisälly merkittävää panostusta
työllistäviin toimiin. Lisätalousarvion sisältämä lisäpanostus
on tässä suhteessa mitätön ja
avoimen työttömyyden kasvuun liian tehottomasti
vaikuttava. Nyt olisi tarvittu selkeitä lisäpanostuksia
mm. monilla paikkakunnilla kuten Uudessakaupungissa, Raahessa, Otanmäessä jne.
pahenevien työllisyysongelmien helpottamiseksi.
Kuntatalouden investoinnit uhkaavat supistua merkittävästi,
mikä supistaa kotimaan kysyntää.
Tähän seikkaan hallitus ei näytä haluavan
puuttua. Lisätalousarvion valtionosuuksien tarkistus
on tarkoitettu vain hyvittämään kunnille
tämän vuoden heinäkuun veronkevennysten
aiheuttamat menetykset. Kuntien näkyvissä oleva
talouden pysyvä alijäämäisyys
ja sen kattamattomuus on kunnallislain vastaista. Kunnat tarvitsevat
lisärahoitusta palveluiden turvaamiseen ja investointeihin.
Indeksikorotukset tulisi kehyskaudella tehdä täysimääräisesti.
Vasemmistoliitto pitää hallituksen linjaratkaisua
virheellisenä useistakin syistä.
Ensinnäkin pidämme veronalennusten
tehoa epävarmana. On pelättävissä,
että veronalennus ei suinkaan vaikuta koko summallaan yksityiseen
kulutukseen vaan toistuvien irtisanomis- ja lomautusuutisten takia
kansalaisten halukkuus kulutukseen jää heikoksi.
Toiseksi veronalennuslinja on rakenteellisesti kyseenalainen.
Se sisältää julkilausumattoman yrityksen
supistaa julkista sektoria. Jo pelkästään
sen estämiseksi, ettei ennakonpidätys nouse maaliskuussa
2004, verotusta tulee edelleen keventää vuonna
2004 vähintään 0,5 prosenttiyksiköllä.
Kun ottaa lisäksi huomioon, että hallitus
sitoutuu tuloratkaisujen edistämiseen veronkeven-nyksin,
on varsin todennäköistä, että hallituksen ohjelmassaan
määrittelemä veronalennusten vä-himmäismäärä ylittyy
selvästi. Heikon kasvun oloissa tällöin
uhkaa syntyä tilanne, jossa vajeen nouseminen johtaa menoleikkauksiin
tai veronkiristyksiin suhdannepolitiikan kannalta väärään
aikaan eli taantuman tai erittäin heikon kasvun oloissa.
Nämä leikkaukset sisältyvät
hallituksen itselleen asettamaan menosääntöön.
Kolmanneksi hallituksen esitys on epäsolidaarinen
siksi, että kevennystä ei ole painotettu pieniin
ja keskisuuriin tuloihin. Hallitus unohtaa eläkeläiset
ja työttömät. Suurimpia eläketuloja
saavat saavat tosin hyvityksen jälkikäteen lopullisen
verotuksen yhteydessä, mutta valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan
kevennyksen ulkopuolelle, eivätkä siitä liioin
hyödy työttömyysturvan varassa elävät.
Vasemmistoliiton linja
Vasemmistoliiton mielestä hallituksen olisi ylimääräisen
veronkevennyksen asemasta tullut ensinnäkin painottaa
sellaisia elvyttäviä toimia, jotka välittömästi
vaikuttavat työllisyyteen koko painollaan. Nämä esitykset
teemme lisätalousarvion yhteydessä.
Toiseksi suurten veronkevennysten asemasta olisi ollut
perusteltua kohdennetuin toimin tukea kaikkein
vaikeimmassa asemassa olevia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on
omalta osaltaan tehnyt aloitteita, joilla osoitetaan ne keskeiset
kohdat, joihin tällöin olisi syytä puuttua.
Näillä aloitteilla vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haastaa
hallituksen kamppailuun köy-hyysongelmia vastaan. Hallitus
valitettavasti kuitenkin keskittyy nyt veronalennuksiin, joilla ei
helpoteta vaikeimmassa asemassa olevia. Se tyytyy köyhyyden
ja syrjäytymisen ehkäisyssä vain työllisyyden
parantamisyritykseen.
Vaikka työllistyminen on tärkeää köyhyyden torjunnassa,
se ei yksin riitä. Pienimpien etuuksien korottamisella
on edelleenkin tärkeä osa köyhyysongelman
voittamisessa.
Vasemmistoliitto haluaa, että myös toimeentulotukea
saavat lapsiperheet hyötyvät lapsilisien
korotuksista. Lisäksi toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovittamisen
7 prosentin omavastuu vaikeuttaa vaikeimmassa asemassa olevien
asemaa ja siksi vasemmistoliitto esittää sen poistamista.
Opiskelijoiden asumislisän saaminen ympärivuotiseksi
on ratkaisu moneen ongelmaan. Kor-jaamalla opiskelijan taloustilannetta
nopeutetaan opintojen loppuunsaattamista. Kuntien toimeentulotukimenot
vähenevät tällä uudistuksella.
Myös opintorahaan tarvitaan tasokorotus.
Kansaneläkkeeseen tarvitaan tasokorotus välittömästi.
Hallituksen täksi vuodeksi esittämä veroalennus
ei koske valtaosaa eläkeläisistä. Heitä auttaisi
vain kansaneläkkeen tasokorotus ja samassa yhteydessä toteutettava
vastaava eläketulovähennyksen korotus, jolloin
tämän ansiosta tasokorotuksesta hyötyisivät
myös tavalliset, työeläkettä saavat
kansalaiset. Hallitus on kaavaillut kansaneläkkeisiin tasokorotusta
vasta vuonna 2006.
Pienimpiä äitiyspäivärahoja
ja yhdistelmätukea vasemmistoliitto haluaa myös
korottaa osa-na köyhyydenvastaista ohjelmaa.
Vasemmistoliiton ehdotukset
Kun ei ole ollut mahdollista saattaa vastakkain käsittelyssä vasemmistoliiton
ja hallituksen linjaa kokonaisuutena, vaan hallituksen linjan osaset
tulevat yksittäisinä esityksinä käsittelyyn, olemme
tuloverolain ja vuoden 2003 veroasteikkolain osalta valiokunnassa
tarjonneet vaihtoehtoa, jossa kevennys olisi pienempi
ja painottuisi pieni- ja keskituloisiin. Tämä vaihtoehto
sisältyy tähän vastalauseeseen.
Lisäksi tässä yhteydessä ehdotamme,
että eduskunta vaatisi hallitukselta pikaisesti esitystä kansaneläkkeen
tasokorotuksesta välittömästi eikä vasta
2006 sekä esitystä, jolla myös työttömyysturvaa
saavat hyötyisivät veronkevennyksestä.
Yksityiskohtaiset perustelut
Laki tuloverolain 105 a §:n muuttamisesta
Ehdotamme että kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
pienenisi verovelvollisen tulojen noustessa hallituksen esittämää nopeammin. Esityksessämme
vähennystä pienennetään keskimääräistä suuremmissa
tuloissa siten, että pienennys 14 000 euroa ylittävältä osalta
on 3,5 prosentin asemasta 4 prosenttia. Tällöin
vähennys poistuu, kun kokonaistulo ylittää 77 750 euroa,
eli siltä osin tilanne säilyisi nykyisenkaltaisena
(voimassa olevan lain mukaan raja 78 314 euroa). Hallitus
haluaisi ulottaa vähennyksen aina 86 857 euron
tuloihin, mitä pidämme perusteettomana.
Laki vuoden 2003 veroasteikkolain 2 §:n muuttamisesta
Ehdotamme, että alle 31 200 euroa vuosituloa saavien
veronalennukset olisivat samansuuruiset kuin hallituksen esityksessä (alennus
0,5 prosenttiyksikköä kokonaisverotuksessa) ja
tätä suuremmissa tuloissa alennus olisi tätä oleellisesti
pienempi. Emme siis esitä 0,5 prosentin veronalennuksia
kaikkein suurituloisimmille.
Lakialoitteen LA 53/2003 vp mukaisesti esitämme
muutosta voimaantulo- ja soveltamissäännökseen
niin, että ne eläkeläiset, joita esitetty
ylimääräinen kevennys hyödyttäisi,
saisivat kevennykset palkansaajien tapaan välittömästi eivätkä vasta
lopullisen verotuksen yhteydessä.