VALTIOVARAINVALIOKUNNAN MIETINTÖ 62/2010 vp

VaVM 62/2010 vp - HE 210/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 26 päivänä lokakuuta 2010 lähettänyt valtiovarainvaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta (HE 210/2010 vp).

Jaostovalmistelu

Asia on valmisteltu valtiovarainvaliokunnan verojaostossa.

Asiantuntijat

Verojaostossa ovat olleet kuultavina

neuvotteleva virkamies Marja Niiranen, valtiovarainministeriö

viestintäneuvos Elina Normo ja viestintäneuvos Asta Virtaniemi, liikenne- ja viestintäministeriö

verolakimies, VT Jouko Jormalainen, Finanssialan Keskusliitto

lakimies Päivi Rokkanen, Itella Oyj

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat toimittaneet valtiovarainministeriö, Veronmaksajain Keskusliitto ja Ålands landskapsregering / Ahvenanmaan maakunnan hallitus.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi unionin oikeuden mukaiseksi siten, että postitoiminta vapautetaan osittain verosta. Verovapaus koskisi postilainsäädännössä tarkoitettua postipalveluiden yleispalvelun tarjoajan harjoittamaa yleispalvelua.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan samanaikaisesti kuin uudistettavana olevan postilainsäädännön yleispalvelun tarjoajaa ja yleispalvelua koskevat muutokset. Postilainsäädäntöä koskevat muutokset on ehdotettu tuleviksi voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta puoltaa esityksen hyväksymistä muuttamattomana.

Yleispalvelu

Esityksen tarkoitus on saattaa postitoiminnan arvonlisäverokohtelu arvonlisäverodirektiivin (2006/112/EY) ja sen soveltamisesta saadun oikeuskäytännön mukaiseksi. Keskeinen tässä suhteessa on vuonna 2009 annettu tuomio C-357/07 (ns. TNT Post -tuomio). Siinä vahvistettu tulkinta edellyttää, että eduskunnassa samanaikaisesti käsiteltävänä olevassa postilakiesityksessä (HE 216/2010 vp) tarkoitettu yleispalvelun tarjoajan harjoittama yleispalvelun myynti vapautetaan arvonlisäverosta. Verottomuus edellyttäisi siis sitä, että postiyritykselle on asetettu yleispalveluvelvollisuus ja kysymys on yleispalveluun kuuluvasta suoritteesta. Muu myynti säilyisi nykyiseen tapaan verollisena tavaran kuljetuspalveluna.

Verovapauden taustalla on arvonlisäverodirektiivissä säilytetty tavoite suosia tiettyjä yleishyödyllisiä toimintoja — tässä tavoitetta tarjota alennettuun hintaan väestön keskeisiä tarpeita vastaavia postipalveluita, vaikka postiala on vapautunut kilpailulle.

Valiokunta pitää esitystä ja siinä omaksuttuja rajauksia perusteltuina ja yhteensopivina arvonlisäverodirektiivin ja sen tulkintaa tarkentavan TNT Post -tuomion kanssa. Koska kysymys on poikkeuksesta yleisestä myynnin verollisuudesta, verovapauden piiriä tulee tulkita suppeasti ja yleishyödyllistä tarkoitusta vastaavasti. Tämä on todettu nimenomaisesti myös tuomion perusteluissa. Tuomio rajaa vastaavasti verovapauden ulkopuolelle palvelut, "jotka on erotettavissa yleishyödyllisistä palveluista ja joihin kuuluvat ne palvelut, joilla vastataan taloudellisten toimijoiden erityisiin tarpeisiin". Tämä sulkee verovapauden ulkopuolelle tuomiossa suoritteet, "joiden ehdot on neuvoteltu yksilöllisesti".

Tavoite suosia rajattua, yleishyödylliseksi katsottua osaa postitoiminnasta ilmenee hyvin myös postilakiesityksen perusteluissa. Yleispalvelun käsitteen tarkennus merkitsee esityksen mukaan käytännössä sitä, että yleispalvelun piiriin kuuluisivat kuluttajien ja vastaavin ehdoin yleispalvelulähetyksiä lähettävien pienten ja keskisuurten yritysten postipalvelut. Nämä ovat ryhmiä, joiden postipalveluiden turvaamistarve on yleensä suurin. Yleispalveluun eivät kuuluisi yrityksille ja yhteisöille suunnatut postipalvelut, jotka laskutetaan asiakkaalta erillisen sopimuksen mukaisesti. Tällaisia palveluita ei rasittaisi toisaalta postilain yleispalvelun hinnoittelua koskeva sääntely, vaan niiden hinnoittelu tapahtuisi markkinaehtoisesti.

Se seikka, että yleispalveluun kuuluvien postilähetysten yhtenä kriteerinä on käytetty postilakiesityksessä käteismaksullisuutta, ei vaikuta valiokunnan mielestä asian arviointiin. Yleispalvelu on määritelty postidirektiivissä (97/67/EY) määrättyjä kirje- ja pakettipalveluita koskevan vähimmäistason perusteella. Tämä taso täyttyy postilakiesityksessä, ja palvelut ovat kaikkien käytettävissä. Koska postimerkki on käytännössä pienasiakkaiden yleisesti käyttämä lähetysten maksutapa, käteismaksullisuus on tarkoituksenmukainen määrittelyperuste yhtenä kriteerinä käytetyn painorajan sisällä. Liikenne- ja viestintäministeriön käsityksen mukaan esityksellä turvataan se, että kaikille käyttäjille on tarjolla direktiivin vähimmäistason täyttäviä kirje- ja pakettipalveluita koko maassa, kohtuulliseen hintaan ja säännellyllä palvelutasolla. Valiokunta yhtyy tähän näkemykseen.

Postilakiehdotuksen mukainen yleispalvelun määritelmä on siis valiokunnan käsityksen mukaan EU-oikeuden mukainen ja vastaa hyvin arvonlisäverovapauden perusteena olevaa yleishyödyllistä tarkoitusta. Se, että pääosa vähennykseen oikeuttavaa toimintaa harjoittaville yrityksille myytävistä palveluista tulee jäämään verolliseksi, edistää puolestaan arvonlisäverotuksen neutraalisuutta. Postilakiesityksen määritelmä on selkeä ja helpottaa sen piiriin kuuluvien tuotteiden erottelua muista postiyrityksen tuotteista. Se palvelee puolestaan käytännön toimijoita ja on siten perusteltu.

Voimaantulo

Lainmuutosten on kaavailtu tulevan voimaan maaliskuun alusta. Koska asian käsittely on viivästynyt postilakia koskevan esityksen käsittelyn vuoksi, voimaantulo siirtyy arvioidusta hieman eteenpäin. Valiokunta pitää tärkeänä, että laki saatetaan voimaan joka tapauksessa mahdollisimman pian ja yhtä aikaa postilain kanssa. Voimaantulon ajoituksessa on syytä ottaa huomioon lisäksi Itella Oyj:n informointivelvollisuuden asettamat vaatimukset.

Voimaantulon myöhennys pienentää myös hieman arvioitua vuosittaista verotuottomenetystä (9 milj. euroa) tältä vuodelta.

Tarkennus esityksen perusteluihin

Valiokunta huomauttaa lopuksi, että hallituksen esityksen perusteluissa kohdassa "Asian valmistelu" on käytetty Ahvenanmaan maakunnan hallituksen nimeä sen aiemmassa muodossa. Sama virhe sisältyy myös ruotsinkieliseen versioon, jossa kuuluisi käyttää niin ikään nykymuotoa Ålands landskapsregering.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella valtiovarainvaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana.

Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 2011

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • vpj. Kari Rajamäki /sd
  • jäs. Matti Ahde /sd
  • Christina Gestrin /r
  • Pertti Hemmilä /kok (osittain)
  • Bjarne Kallis /kd
  • Kyösti Karjula /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Reijo Laitinen /sd
  • Mika Lintilä /kesk
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok (osittain)
  • Kirsi Ojansuu /vihr (osittain)
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Markku Rossi /kesk
  • Matti Saarinen /sd
  • Minna Sirnö /vas
  • Pia Viitanen /sd (osittain)
  • vjäs. Lauri Kähkönen /sd
  • Reijo Paajanen /kok (osittain)
  • Kimmo Sasi /kok

Valiokunnan sihteerinä jaostokäsittelyssä on toiminut

valiokuntaneuvos Maarit Pekkanen