Yleisperustelut
Maailmantalouden näkymät ovat heikot, ja vienti
on vaikeuksissa. Vientiä vaikeuttaa dollarin heikentyminen
suhteessa euroon.
Hallitus lähtee siitä, että yksityinen
kulutus on tällöin keskeinen tekijä kokonaistuotannon kasvussa,
ja pyrkii panostamaan siihen ylimääräisellä veronkevennyksellä.
Budjetin työllistävistä toimista hallitus
sen sijaan pidättäytyy.
Tuoreimpien tietojen mukaan bruttokansantuotteen määrä supistui
tammi—maaliskuussa 1,3 prosenttia viime vuoden lopusta,
mikä kertoo ennakoitua heikommasta kehityksestä.
Hallituksen linja
Hallitus on valinnut ratkaisuksi tässä tilanteessa sen,
että ansiotulojen verotusta kevennetään
vielä tänä vuonna talouskasvun ja työllisyyden edellytysten
turvaamiseksi. Esityksen mukaan heinäkuun alusta toteutetaan
veronkevennys, jossa henkilökohtaisia pidätysprosentteja
alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä,
mikä vuositason muutoksena tarkoittaa kaikkien
marginaaliveroprosenttien alentamista 0,5 prosenttiyksiköllä.
Samalla myös kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä tarkistetaan.
Veronkevennys on tällöin vuositasolla 295 milj.
euroa, mistä valtion osuus veroasteikon alennuksen takia
on 166 milj. euroa. Kunnallisverotuksen ansiotulovähennys
pienentää kuntien tuloja 113 milj. euroa,
kansaneläkelaitoksen tuloja 9 milj. euroa ja
kirkollisveron saajien tuloa 7 milj. euroa. Huomioitavaa on, että päinvastoin
kuin aiemmin kuntia ja seurakuntia kohdellaan eriarvoisesti jättämällä seurakunnat
ilman kompensaatiota.
Hallituksen linjaan ei sisälly merkittävää panostusta
työllistäviin toimiin. Lisätalousarvion
sisältämä lisäpanostus on tässä suhteessa mitätön
ja avoimen työttömyyden kasvuun liian tehottomasti
vaikuttava.
Kuntatalouden investoinnit uhkaavat supistua merkittävästi,
mikä supistaa kotimaan kysyntää. Tähän
seikkaan hallitus ei näytä haluavan puuttua. Lisätalousarvion
valtionosuuksien tarkistus on tarkoitettu vain hyvittämään
kunnille tämän vuoden heinäkuun veronkevennysten aiheuttamat
menetykset. Kuntien näkyvissä oleva talouden pysyvä alijäämäisyys
ja sen kattamattomuus on kunnallislain vastaista. Kunnat tarvitsevat
lisärahoitusta palveluiden turvaamiseen ja investointeihin.
Indeksikorotukset tulisi kehyskaudella tehdä täysimääräisesti.
Vasemmistoliitto pitää hallituksen linjaratkaisua
virheellisenä useistakin syistä.
Ensinnäkin pidämme veronalennusten
tehoa epävarmana. On pelättävissä,
että veronalennus ei suinkaan vaikuta koko summallaan yksityiseen
kulutukseen vaan toistuvien irtisanomis- ja lomautusuutisten takia
kansalaisten halukkuus kulutukseen jää heikoksi.
Toiseksi veronalennuslinja on rakenteellisesti kyseenalainen.
Se sisältää julkilausumattoman yrityksen
supistaa julkista sektoria. Jo pelkästään
sen estämiseksi, ettei ennakonpidätys nouse maaliskuussa
2004, verotusta on pakko edelleen keventää vuonna
2004 vähintään 0,5 prosenttiyksiköllä.
Kun ottaa lisäksi huomioon, että hallitus sitoutuu
tuloratkaisujen edistämiseen veronkevennyksin,
on varsin todennäköistä, että hallituksen
ohjelmassaan määrittelemä veronalennusten
vähimmäismäärä ylittyy
selvästi. Heikon kasvun oloissa tällöin
uhkaa syntyä tilanne, jossa vajeen nouseminen johtaa menoleikkauksiin tai
veronkiristyksiin suhdannepolitiikan kannalta väärään
aikaan eli taantuman tai erittäin heikon kasvun oloissa.
Kolmanneksi hallituksen esitys on epäsolidaarinen
siksi, että kevennystä ei ole kohdennettu pieniin
ja keskisuuriin tuloihin. Valtaosa eläkeläisistä jää kokonaan
kevennyksen ulkopuolelle, eivätkä siitä liioin
hyödy työttömyysturvan varassa elävät.
Vasemmistoliiton ehdotukset
Vasemmistoliiton mielestä hallituksen olisi tullut ensinnäkin painottaa
sellaisia elvyttäviä toimia, jotka välittömästi
vaikuttavat työllisyyteen koko painollaan. Vasemmistoliitto
esittää lisäyksiä mm.
seuraaviin kohteisiin:
- Kunnille homekoulujen korjaamiseen
opetusministeriön esittämä 15 milj. euroaI,
sillä ehdotetulla 5 miljoonalla saadaan liikkeelle vain
vajaat 10 kohdetta.
- Erityisesti taajamien liikenneturvallisuutta parantaviin
hankkeisiin, kuten kevyen liikenteen väylät, ministeriön
ehdottama 20 milj. euroaI, koska esitetty 6 miljoonaa menee
vain palveluprojektien jatkamiseen.
- 25 milj. Ieuroa radanpitoon, sillä esitetyllä 30
miljoonalla on pystytty edellisen hallituksen päätöksen
mukaisesti torjumaan satojen työntekijöiden
lomautukset vain vuoden alkupuoliskolla. Ilman lisärahaa lomautukset
ovat edessä heti syksyllä.
- Kemi—Tornio-tien puuttuvien siltojen rakentamiseen
8,4 milj. euroa.
- Työllistämistuloksia saadaan nopeasti myös
lisäämällä ympäristötöiden
momentille 10 milj. euroaI. Valmiita hankkeita tällä sektorilla
on runsaasti.
Lisätalousarviossa meillä on ollut mahdollista tehdä ehdotuksia
vain niihin momentteihin, jotka ovat hallituksen esityksessä.
Katsomme kuitenkin, että hallituksen olisi lisätalousarviota laajemmin
tullut tuoda eduskunnalle esitys työllisyyden parantamiseen
tähtäävistä toimista. Pidämme
välttämättömänä,
että hallitus tuo eduskunnan käsittelyyn vielä toisen
lisätalousarvion tänä vuonna. Sen tulee
käsittää kattava työttömyydentorjuntaohjelma.
Nyt tarvitaan myös selkeitä lisäpanostuksia mm.
monilla kriisipaikkakunnilla, kuten Uudessakaupungissa, Raahessa,
Otanmäessä, Porissa, sekä tilausten puutteesta
kärsivillä telakkapaikkakunnilla jne. pahenevien
työllisyysongelmien helpottamiseksi.
Samalla on syytä kiinnittää huomiota
siihen, että tähän asti merkittävästi
kasvanutta informaatio- ja viestintäalaa koettelevat työvoimavähennykset.
Eräiden tietojen mukaan pelkästään
huhti-toukokuussa ilmoitetut henkilöstövähennykset
koskivat noin 9 000 työpaikkaa. Valtiovallan tulee
osaltaan vaikuttaa siihen, että irtisanomisen uhatessa
voidaan panostaa uhan alla olevan henkilöstön
uudelleen- tai täydennyskoulutukseen.
Toiseksi veronkevennysten asemasta olisi ollut
perusteltua kohdennetuin toimin tukea kaikkein vaikeimmassa asemassa
olevia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on omalta osaltaan
tehnyt aloitteita, joilla osoitetaan ne keskeiset kohdat, joihin
tällöin olisi syytä puuttua. Vasemmistoliiton
eduskuntaryhmä on halunnut haastaa hallituksen kamppailuun
köyhyysongelmia vastaan. Hallitus kuitenkin keskittyy veronalennuksiin,
joilla ei helpoteta vaikeimmassa asemassa olevia.
Hallitus tyytyy köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyssä vain
toivomaan työllisyyden paranemista. Vaikka työllistyminen
on tärkeää köyhyyden torjunnassa,
se ei yksin riitä. Pienimpien etuuksien korottamisella
on edelleenkin tärkeä osa köyhyysongelman
voittamisessa.
Vasemmistoliiton ehdotus köyhyysongelmaan puuttumiseksi
koostuu useasta osasta.
Vasemmistoliitto haluaa, että myös toimeentulotukea
saavat lapsiperheet hyötyvät lapsilisien
korotuksista. Lisäksi toimeentulotuen ja asumistuen yhteensovittamisen
7 prosentin omavastuu vaikeuttaa vaikeimmassa asemassa olevien
asemaa, ja siksi vasemmistoliitto esittää sen poistamista.
Opiskelijoiden asumislisän saaminen ympärivuotiseksi
on ratkaisu moneen ongelmaan. Kor-jaamalla opiskelijan taloustilannetta
nopeutetaan opintojen loppuunsaattamista. Kuntien toimeentulotukimenot
vähenevät tällä uudistuksella.
Myös opintorahaan tarvitaan tasokorotus.
Kansaneläkkeeseen tarvitaan tasokorotus välittömästi.
Hallituksen täksi vuodeksi esittämä veronalennus
ei näitä eläkeläisiä koske.
Pienimpiä äitiyspäivärahoja
ja yhdistelmätukea vasemmistoliitto haluaa myös
korottaa osana köyhyydenvastaista ohjelmaa.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä valmistelee köyhyyden
vastaiseen kamppailuun liittyviä ryhmäaloitteita.
Vähintä, mitä hallitus olisi voinut
tehdä, olisi aientaa kansaneläkkeen tasokorotus
ensi vuoden alkuun ja tehdä tasokorotus myös työttömyysturvan
peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.
Tuloverolain ja vuoden 2003 veroasteikkolain osalta olemme valiokunnassa
myös tarjonneet vaihtoehtoa, kevennys olisi pienempi ja
painottuisi pieni- ja keskituloisiin.
Edellä olevan perusteella ehdotamme yleisperusteluissa
lausuttavaksi:
Vastalauseen lausumaehdotukset
Eduskunta toteaa, että mm. Uudessakaupungissa,
Raahessa, Otanmäessä, Porissa sekä tilausten
puutteesta kärsivillä telakkapaikkakunnilla
työllisyysongelmat pahenevat, ja edellyttää hallitukselta pikaisia
toimia kriisipaikkakuntien auttamiseksi.
Eduskunta toteaa, että vastoin odotuksia bruttokansantuotteen
määrä supistui tammi—maaliskuussa
1,3 prosenttia viime vuoden lopusta ja että on pelättävissä irtisanomisten
ja lomautusten määrän edelleen kasvavan.
Tämän johdosta eduskunta edellyttää hallituksen
tuovan pikaisesti eduskunnan käsittelyyn kattavan työttömyyden
torjuntaohjelman sisältävän toisen lisätalousarvion.