59. Avustus kansainvälisen teknologiapalkinnon maksamiseen (siirtomääräraha 2 v)

Vuoden 2002 toisessa lisätalousarviossa oli esillä korkeatasoisen, kansainvälisen teknologiapalkinnon perustaminen. Palkinnon hallinnosta vastaavalle säätiölle myönnettiin tällöin 100 000 euroa avustuksena hallinnointikustannuksiin.

Tämänkertaisessa lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan myönnettäväksi kaksi miljoonaa euroa teknologiapalkinnon maksamista varten. Palkinto on hallituksen esityksen mukaan tarkoitus antaa henkilölle, yhteisölle tai projektille tulevaisuuteen suuntautuvasta teknologiaan pohjautuvasta ja laajasti vaikuttavasta innovaatiosta, joka edistää elämisen laatua ja humaaneja yhteiskunnallisia arvoja.

Valiokunta totesi jo em. vuoden 2002 toista lisätalousarviota koskevassa mietinnössään, että etenkin alkuvaiheessa tarkoitukseen odotetaan valtiovallan panostusta, mutta varojen keräämisen myös muilta tahoilta on tarkoitus alkaa heti säätiön tultua rekisteröidyksi.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille on esitetty lisämäärärahaa palkkaus- ja muiden menojen siirtona kauppa- ja teollisuusministeriön pääluokasta yhteensä 16 henkilön osalta. Lisätalousarvioon liittyvällä kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetun lain muuttamisella kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosaston ulkomaankaupparyhmän toiminnot ja henkilöstö siirretään ulkoasiainministeriöön 1.7.2003 lukien.

Esitys liittyy laajempaan valionhallinnossa tehtävään organisaatiomuutokseen, jonka tavoitteena on kauppa- ja teollisuusministeriön ja ulkoasiainministeriön työnjaon tarkoituksenmukaistaminen ja selkeyttäminen sekä resurssien käytön tehostaminen.

22. Suomalaisten rauhanturvajoukkojen ylläpitomenot (arviomääräraha)

Valiokunta toteaa, että momentin perusteluja laajennettiin jo kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Aiemmin momentin käyttöperusteet olivat suoraan sidoksissa rauhanturvaamislakiin (514/1984). Kuluvan vuoden alusta määrärahaa on voinut käyttää myös kansainvälisen rauhanturvaamisyhteistyön puitteissa annettavaan koulutukseen ja sen materiaalikuluihin. Lisäksi määrärahaa saa käyttää sellaisten kansainvälisten rauhanturvaamisoperaatioiden taloudelliseen tukemiseen, joihin Suomi ei lähetä henkilöstöä tai muutoin osallistu.

Lisätalousarvioesityksessä on nyt ehdotettu momentin käyttöperusteen laajentamista edelleen siten, että määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisen kriisinhallinnan puitteissa kansainvälisen kriisinhallintatyön yksittäisille maille annettavaan tukeen puolustussektorilla sekä vakauttamistehtäviin konfliktien jälkeen. Saadun selvityksen mukaan tämä mahdollistaa määrärahan käytön kohteisiin, joissa toimivien yhteiskuntarakenteiden aikaansaaminen edellyttää myös puolustussektorin toiminnan tukemista. Muutos liittyy siihen, että kriisinhallintatehtäviä ollaan EU:n puitteissa tarkentamassa siten, että niihin sisällytetään viisi uutta tehtävää:

• konfliktien ennaltaehkäisy
• aseriisuntaan liittyvät tehtävät
• koulutus- ja tukitehtävät puolustussektorilla
• vakauttamistehtävät konfliktien jälkeen sekä
• apu kolmansille maille terrorismin vastaisessa toiminnassa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentille esitetystä lisäyksestä 5 miljoonaa euroa on tarkoitus hallituksen esityksen mukaan ohjata vankeinhoitolaitoksen toimintaedellytysten turvaamiseen vankien määrän noustessa.

Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä, muun muassa kuluvan vuoden varsinaisesta talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 40/2002 vp, kiinnittänyt huomiota vankimäärän kasvuun ja siitä johtuvaan vankeinhoitolaitoksen vakavaan rahoitus- ja tilaongelmaan. Viimeksi valiokunta on käsitellyt asiaa hallituksen toimenpidekertomuksesta vuodelta 2002 laatimansa lausunnon (VaVL 7/2003 vp) yhteydessä. Tällöin valiokunta totesi, että vankeinhoitolaitoksen omien laskelmien mukaan määrärahan lisätarve kuluvana vuonna saattaisi olla jopa yli 12 miljoonaa euroa.

Saadun selvityksen mukaan vankeinhoitolaitoksen taloudellinen tilanne ei lisätalousarviossa tehtävän määrärahalisäyksen jälkeenkään poikkea valtiovarainvaliokunnan varsinaiseen talousarviomietintöön kirjaamasta tilanteesta. Valiokunta katsoi tällöin, että vankia kohden käytettävissä olevan määrärahan aleneminen on ristiriidassa vankien terveydenhoidon, kuntoutuksen ja huumeiden vastaisen työn tarpeiden kasvun ja uusintarikollisuuden vähentämisohjelmien ylläpitämisen ja kehittämisen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että määrärahatilanne vaarantaa kuluvan vuoden talousarvioesityksen lukuperusteluissa esitetyt vankeinhoitolaitoksen keskeiset tavoitteet vuodelle 2003.

Taloudellista tilannetta kuvaa toimintamenomomentin siirtyvien erien määrä. Vuodelta 2001 vuodelle 2002 siirtyvän erän suuruus oli saadun selvityksen mukaan 7,132 miljoonaa euroa ja vuodelle 2003 siirtyvän erän suuruus enää 4,595 miljoonaa euroa. Vuodelta 2003 seuraavalle vuodelle siirtyvä erä tulee edelleen pienenemään.

Vankeinhoidon viimeaikaisessa kehityksessä huolestuttavaa on se, että kasvava vankiluku on ohjautunut lähinnä suljettuihin vankiloihin. Samalla vankien osallistuminen tavoitteelliseen päivätoimintaan on merkittävästi vähentynyt ja jäänee selvästi talousarviossa asetetun 60 prosentin tavoitteen alle. Lisämäärärahasta huolimatta todennäköistä onkin, että syksyllä edelleen joudutaan tekemään vankilakohtaisia päätöksiä siitä, miten toiminnot, muun muassa työtoiminta, sopeutetaan käytettävissä oleviin määrärahoihin.

Valtiovarainvaliokunta pitää myös tässä yhteydessä tärkeänä keinoja, joilla vankiluvun kasvua voitaisiin hillitä. Sakon muuntorangaistuksen järjestäminen ja rikosten sovittelu ovat osa keinovalikoimaa. Budjetoinnissa tulee jo vankeinhoitolaitoksen pitkäjänteisen toiminnankin näkökulmasta päästä siihen, että tarvittavat lisämäärärahat otetaan huomioon varsinaisissa talousarvioissa.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtiovarainvaliokunta on useassa yhteydessä kiinnittänyt huomiota Rajavartiolaitoksen toimintaedellytyksiin. Kuluvan vuoden varsinaisesta talousarviosta antamassaan mietinnössä VaVM 40/2002 vp valiokunta piti selvänä, että Rajavartiolaitoksen toimintaympäristön muutokset edellyttävät lisähenkilöstön saamista rajatarkastustehtäviin ja partiointiin tulevina vuosina. Rajanylitysliikenne vilkastuu koko ajan, mikä edellyttää välittömiä toimia. Samalla myös laittomasti maahan pyrkivien määrä on lisääntymässä. Tiedossa on, että Rajavartiolaitos osallistuu yhdessä tullilaitoksen, Senaatti-kiinteistöjen ja tielaitoksen kanssa EU:n pohjoiseen ulottuvuuteen ja Venäjä-strategiaan sisältyvien liikenneyhteyksien kehittämiseen. Suomen kannalta menestysavaintekijänä on, että Suomi voi kehittää asemaansa EU:n ja Venäjän välisenä logistisesti tehokkaana liikenneväylänä siten, että liikennejärjestelmät palvelevat elinkeinoelämää ja kansalaisia sekä edistävät matkailua ja lähialueyhteistyötä luotettavasti ja kilpailukykyisesti.

Saadun selvityksen mukaan Rajavartiolaitos ei kuluvalle vuodelle käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa ilman erillistoimia kykene täyttämään sille valtion talousarviossa asetettuja tavoitteita. Rajavartiolaitos ei selviä edellä todetuista haasteista pelkästään sisäisin toimenpitein kohdentamalla olemassa olevaa henkilöstöä uudelleen. Lisääntyneet tehtävät vaativat myös lisähenkilöstöä, jonka palkkaamiseen täytyy löytyä määrärahat. Kuten valiokunta em. mietinnössään totesi, jo kuluvan vuoden varsinainen talousarvioehdotus oli 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin sisäasiainministeriön määrärahaehdotus. Ellei lisämäärärahoja saada, saadun selvityksen mukaan vaarana on muun muassa, että kaikkia raja-asemia ei voida pitää auki ympärivuorokautisesti.

24. Museoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Suomen merimuseon uudelleen sijoittamisesta. Opetusministeriön tarkoituksena on ollut aloittaa siirron suunnittelu jo kuluvana vuonna. Ministeriö ehdotti lisätalousarvioon 302 000 euron suunnittelumäärärahaa, mikä ei kuitenkaan sisälly hallituksen esitykseen. Valiokunta pitää välttämättömänä, että suunnittelutyö voidaan aloittaa viivytyksettä ja tarkoitukseen tulee osoittaa tarvittavat määrärahat.

77. Vesistö- ja vesihuoltotyöt (siirtomääräraha 3 v)

Valtiovarainvaliokunta korosti kuluvan vuoden talousarvioesityksestä antamassaan mietinnössä VaVM 40/2002 vp toimivan vesihuollon merkitystä. Määrärahojen vähyys on useissa tapauksissa estänyt kunnille ja niiden asukkaille tärkeiden ja kiireellisten uusien vesistö- ja vesihuoltohankkeiden käynnistämisen. Useilla alueilla tarve esimerkiksi pienehköihin vesistö- ja vesihuoltotöihin on ollut noin kaksinkertainen saatuihin määrärahoihin verrattuna. Näillä hankkeilla olisi usein myös työllistävää merkitystä.

Lisätalousarvioesityksessä momentille on ehdotettu myönnettäväksi lisäystä 2 miljoonaa euroa helpottamaan työllisyyttä vaikeilla työllisyysalueilla. Lisärahoitus suunnataan jo toteutusvaiheessa oleviin vesistö- ja vesihuoltotöihin. Määrärahaa on tarkoitus siten käyttää erityisesti keskeneräisten hankkeiden toteutuksen nopeuttamiseen. Osa lisämäärärahasta käytetään saadun selvityksen mukaan kiireellisten perusparannustöiden nopeuttamiseen.

Valiokunta toteaa, että toteuttamiskelpoisia hankkeita on runsaasti vielä nyt esitetyllä lisämäärärahalla loppuunsaatettujen hankkeiden jälkeenkin. Tarvittaessa näihin hankkeisiin on voitava valiokunnan aiemman kannan mukaisesti käyttää myös työllisyysmäärärahoja.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v)

Momentin perusteluja on ehdotettu täydennettäväksi siten, että määrärahasta saa käyttää enintään 500 000 euroa tiloilla kuolleiden muiden kuin TSE-valvontaohjelmaan kuuluvien tuotantoeläinten hävittämisestä aiheutuvien kustannusten osittaiseen korvaamiseen valtioneuvoston asetuksella tarkemmin määrättävin perustein. Määrärahaa on tarkoitus momentin perustelujen selvitysosan mukaan käyttää eläinten omistajien vastuulle jäävien hävittämiskustannusten osittaiseksi korvaamiseksi sen varmistamiseksi, että itsestään kuolleet eläimet poistetaan myös tältä osin eläinten ravintoketjusta.

Valiokunta kiinnittää huomiota pienteurastamoille asetettuihin vaatimuksiin jätteiden hävittämisessä. Maa- ja metsätalousministeriö on katsonut, että teurastamoihin sivutuoteasetuksen vuoksi kohdistuvien lisävaatimusten toimeenpano on elinkeinon omalla vastuulla, kuten muidenkin hygieniamääräysten osalta. Ministeriö ei ole suunnitellut teurastuspaikoissa syntyvän riskimateriaalin keräyksen ja käsittelyn tukemista, koska keräilyä ja käsittelyä ei tueta myöskään tavallisten teurastamoiden osalta. Valiokunta toteaa, että suurilla teurastamoilla on em. tarkoitusta varten valmis infrastruktuuri. Pienteurastamot ovat tässä suhteessa selkeästi huonommassa asemassa.

21. Perustienpito (siirtomääräraha 2 v)

Perustienpitoon on osoitettu kuluvana vuonna yhteensä noin 606 miljoonaa euroa. Määrärahaan sisältyy noin 50 miljoonan euron tilapäinen lisäys, joka sisältyi myös vuoden 2002 talousarvioon. Jatkossa menokehyksiin perustuvan suunnittelun lähtökohtana on kuitenkin se, että perustienpidon vuosittainen taso alenee 560 miljoonaan euroon.

Valiokunta on erittäin huolissaan tieverkon huonosta kunnosta. Liikennemäärien kasvaessa ja määrärahatason laskiessa etenkin alemman tieverkon kunto heikkenee entisestään.

Valiokunta pitää välttämättömänä, että elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukyvyn kannalta tärkeiden liikenneyhteyksien kunnosta pidetään huolta ja että perustienpitoon suunnataan jatkossa riittävä rahoitus. Liikenneväylien kunnossapito on yhteiskunnan kokonaismenojen kannalta kannattavaa, sillä huonokuntoisen tieverkon kuntoon saattaminen aiheuttaa myöhemmin tuntuvia lisäkustannuksia. Tiehankkeilla on myös selkeä työllisyyttä parantava vaikutus. Esim. liikenneturvallisuutta parantavat taajamahankkeet olisivat heikkenevä työllisyystilanne huomioon ottaen perusteltuja.

79. Tieverkon jälkirahoitus- ja kokonaisrahoitushankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Valiokunta on erittäin tyytyväinen siihen, että vt 6 Koskenkylä—Kouvola-hanke toteutetaan myös Pukaron ja Mustilan väliseltä osalta. Vaikka hankkeen kokonaiskustannukset nousevat, on valtiontalouden kannalta edullisempaa toteuttaa koko hanke yhtäjaksoisesti. Valiokunta viittaa tässä yhteydessä aiempiin kannanottoihinsa ja pitää tärkeänä, että myös hanke vt 21 Kemi—Tornio saatetaan alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti loppuun rakentamalla uudet Kemijoen ylittävät sillat.

21. Perusradanpito (siirtomääräraha 2 v)

Perusradanpitoon ehdotetaan noin 45,4 miljoonan euron lisäystä, josta korvausinvestointeihin on tarkoitus käyttää 30 miljoonaa euroa. Tämä lisärahoitus huomioon ottaen kuluvana vuonna korvausinvestointeihin on käytettävissä noin 150 miljoonaa euroa. Saadun selvityksen mukaan rataverkon kunnossapito edellyttää, että korvausinvestointeihin on käytettävissä vuosittain 170 miljoonaa euroa. Perusradanpidon rahoitus on kuitenkin vähentynyt viime vuosina ja liikennerajoitukset ovat lisääntyneet. Uusia käyttörajoituksia joudutaan harkitsemaan useille rataosuuksille sekä myös ratapihoille. Nykyinen rataverkko on peruskorjattu pääosin 1960— 1970-luvuilla, ja sen päällysrakenteesta lähes 30 prosenttia on käyttöikänsä lopussa.

Nyt ehdotetun lisämäärärahan turvin rataverkon perusparannustöitä voidaan saadun selvityksen mukaan jatkaa ensi syksyyn saakka. Sen jälkeen tilanne on taas ongelmallinen, sillä töiden jatkaminen edellyttää tänä vuonna vielä noin 25 miljoonan euron lisämäärärahaa. Mikäli tätä rahoitusvajetta ei korjata, työvoimaa joudutaan lomauttamaan jo ensi syksynä.

Rataverkon huono kunto vaikeuttaa teollisuuden kuljetuksia ja heikentää talouden kilpailukykyä. Lisäksi on vaarana, että raskaita kuljetuksia siirtyy yhä enemmän maanteille. Myös työllisyyden turvaamisen kannalta valiokunta pitää välttämättömänä, että syksyn lisätalousarviossa perusradanpitoon osoitetaan tarvittava lisämääräraha. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että rataverkon peruskorjauksessa kiinnitetään huomiota kokonaistaloudellisuuteen siten, että rataosuuden peruskunnostuksen yhteydessä tehdään myös nopean junaliikenteen edellyttämät muutostyöt. Näin voidaan toimia taloudellisesti järkevällä tavalla, vähentää rakennustöiden aiheuttamaa häiriötä junaliikenteelle ja saada investointien tuoma hyöty nopeammin käyttöön.

63. Joukkoliikenteen palvelujen osto ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v)

Joukkoliikenteen määrärahoja ei ole tarvetta korottaa kuluvana vuonna, mutta ensi vuosi on määrärahojen riittävyyden kannalta ongelmallinen. Vuonna 2004 joukkoliikenteen määrärahojen kehys on 3,7 miljoonaa euroa tätä vuotta alhaisempi, mistä johtuen liikenteen ostoja joudutaan supistamaan noin 10 prosentilla nykyisestä. Saadun selvityksen mukaan joukkoliikenteen kehittäminen edellyttäisi kuitenkin sitä, että määrärahakehystä nostettaisiin vähitellen 6—8 miljoonalla eurolla.

Hallitusohjelman mukaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja palvelua on tarkoitus parantaa ja myös sen rahoitusta on tarkoitus lisätä. Myös elinkeinoelämän ja kansainvälisen vientiteollisuuden tarvitsemien yhteyksien kannalta tärkeiden vähäliikenteisten lentoreittien toimivuus turvataan.

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviomietintöönsä ja siinä esitettyihin kannanottoihin. Valiokunta korostaa sitä, että joukkoliikennettä kehitetään ja että rahoituksesta huolehditaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla.

Valiokunta kiinnitti kuluvan vuoden talousarviota koskevassa mietinnössään huomiota Talgo Oy:n junanvaunutehtaan toimintaan. Tulevaisuuden näkymät ovat muun muassa taloudellisen taantuman vuoksi entisestään heikentyneet. Monien tuotteiden tuotanto on päättymässä, eikä näköpiirissä ole riittävästi uutta tilauskantaa. Näin siitä huolimatta, että Talgon tuotteet ovat hinta-laatusuhteeltaan varsin kilpailukykyisiä. Espanjalainen emoyhtiö on ohjannut Suomeen valmistettavaksi vaunutuotantoa, mutta Otanmäen tehtaan pitäisi saada tilauksia myös kotimaasta. Otanmäen junanvaunutehdas työllistää noin 500 henkeä, ja välillisesti tehtaan vaikutus Kainuussa on noin 1 500 työpaikkaa. Yritys on antanut koko henkilökunnalle lomautusvaroituksen. Mikäli tehdas lopetetaan, menetetään huomattava määrä työpaikkoja sekä myös vaununrakennusalan osaamista, jota on myöhemmin mahdoton saada takaisin. Valiokunta kiinnittää asiaan vakavaa huomiota ja toteaa, että muun muassa pääkaupunkiseudun joukkoliikennettä koskevat ratkaisut luovat osaltaan edellytyksiä muun muassa VR:n investointipäätöksille.

21. Toimintamenot (siirtomääräraha 2 v )

Valiokunta viittaa kuluvan vuoden talousarviota koskevaan mietintöönsä ja kiirehtii edelleen Pohjanmaan säätutkahankkeen käynnistämistä. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alue on tutkaverkoston katvealueella, ja nykyistä parempia säätutkatietoja tarvitaan mm. liikenteen, maatalouden ja ilmavoimien toiminnoissa.

63. Eräät erityishankkeet (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan 1 miljoonan euron lisäystä kansallisen alkoholiohjelman toimeenpanon tehostamiseen.

Alkoholintuontia koskevien rajoitusten poistuminen ja EU:n laajentuminen vaikuttavat selkeästi myös Suomen alkoholipoliittiseen tilanteeseen. Odotettavissa on, että alkoholin hintataso laskee ja kulutus lisääntyy, jolloin myös alkoholin käyttöön liittyvät haittavaikutukset lisääntyvät. Onkin erittäin tärkeää, että tähän muutokseen varaudutaan ja että kansallisen alkoholiohjelman vaatimia voimavaroja lisätään. Valiokunta korostaa erityisesti ennaltaehkäisevien toimenpiteiden tärkeyttä. Myös eri viranomaisten sekä muiden tahojen tehokkaalla yhteistyöllä on keskeinen merkitys alkoholiohjelman toimeenpanossa.

60. Valtion osuus sairausvakuutuslaista johtuvista menoista (arviomääräraha)

Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntoutuksesta annettua lakia on muutettu siten, että alle 65-vuotiaat korotettua tai erityishoitotukea saavat vaikeavammaiset eläkkeensaajat alkavat saada Kansaneläkelaitoksen järjestämää vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta. Näin vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta saavat myös ne henkilöt, jotka siirtyvät työeläkelakien mukaiselle varhaiseläkkeelle alle 65-vuotiaina. Lainmuutos tulee voimaan 1.8.2003.

Valiokunta on tyytyväinen tehtyyn lainmuutokseen, jolla lisätään vaikeavammaisten yhdenvertaisuutta ja selkeytetään etuusjärjestelmää vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen osalta.

51. Valtion korvaus partisaanien uhreille (siirtomääräraha 3 v)

Hallitus on ehdottanut korvauksen maksamista eräille Neuvostoliiton partisaani-iskujen kohteeksi joutuneille henkilöille. Korvaus suoritetaan kertakorvauksena 1.9.2003 lukien niille henkilöille, joiden sairauden syntyminen todennäköisillä syillä liittyy partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen. Kertakorvauksen määrä on 1 500 euroa. Arvioiden mukaan korvaukseen oikeutettuja olisi noin 700 henkeä.

Eduskunta on useaan kertaan edellyttänyt tällaista lainmuutosta, ja onkin erittäin myönteistä, että lainsäädäntöön ollaan tekemässä tarvittavat muutokset. Kun korvaus maksetaan kertakorvauksena, on jokaisella korvauksen saajalla mahdollisuus käyttää tämä summa oman elämäntilanteensa mukaisesti esim. kuntoutuksen hankkimiseen. Hallituksen esityksen mukaan useimmissa tapauksissa hakemuksen tueksi riittää paikallisesta terveyskeskuksesta hankittu lääkärin lausunto. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että korvauksen myöntämiseen tarvittavat tutkimukset eivät muodostuisi terveydenhuollon resursseihin nähden liian raskaiksi ja aikaavieviksi.

70. Ympäristövahinkojen torjunta-alusten peruskorjaus (siirtomääräraha 3 v)

Lisätalousarvioon sisältyy tilausvaltuus öljyntorjuntavarustuksen hankkimiseksi kahteen Rajavartiolaitoksen vartiolaivaan. Torjuntavarustuksen kokonaishinta on 12,6 miljoonaa euroa ja kustannukset on tarkoitus jakaa vuosille 2003 ja 2004. Nämä kustannukset on tarkoitus periä valtiolle öljysuojarahastosta. Rahaston maksuvalmiuden turvaamiseksi korotetun öljysuojamaksun perimistä on tarkoitus jatkaa, mutta asiaa koskevaa hallituksen esitystä ei ole vielä annettu eduskunnalle.

Mikäli väylänhoitoalus Seilin ja nyt kyseessä olevien kahden aluksen öljyntorjuntavarustukseen liittyvät kustannukset korvataan valtiolle täysimääräisesti öljysuojarahastosta, aiheutuu siitä rahastolle yhteensä 20,6 miljoonan euron menot. Hallitusohjelman mukaan Suomeen hankitaan lisäksi öljyntorjuntaan soveltuva monitoimimurtaja. Sen hankintahinnaksi on arvioitu 40—60 miljoonaa euroa, josta öljyntorjuntavarustuksen osuus olisi arviolta 10 miljoonaa euroa. Jos kaikkien neljän alushankkeen öljyntorjuntavarustus korvataan valtiolle öljysuojarahastosta, on korotetun öljysuojamaksun voimassaoloaikaa jatkettava selkeästi tai maksuun on tehtävä tuntuva korotus.

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on mm. todettu, että öljyntorjunta-alusten hankintakustannusten korvaaminen ei voi kuulua öljysuojarahaston tehtäviin, koska Suomeen suuntautuvien öljynkuljetusten riskit eivät ole kasvaneet. Kyseessä on lähinnä varautuminen Venäjän satamista lähtevien öljynkuljetusten riskeihin, ja maksujen korottaminen on öljyn kotimaisten maahantuojien näkökulmasta kohtuutonta.

Suomenlahden öljynkuljetusten lisääntyessä voimakkaasti on tärkeää, että öljyntorjuntavalmiutta parannetaan niin merellä kuin myös rannikolla. Öljysuojarahastosta annetun lain mukaan rahaston ensisijainen tarkoitus on varmistaa korvaukset öljyvahingoista kärsimään joutuneille ja niitä torjuneille viranomaisille. Rahastosta korvataan myös kunnille öljyntorjuntavalmiuden hankkimisesta ja ylläpidosta aiheutuneet menot. Valtion hankinnat korvataan lain mukaan harkinnanvaraisesti.

Uuden monitoimimurtajan hankintaa varten on asetettu työryhmä. Valiokunta pitää tärkeänä, että viimeistään tämän työryhmän selvitystyön yhteydessä kiinnitetään huomiota myös öljysuojarahaston tehtäviin ja toimintaan sekä rahaston korvausvelvollisuutta koskeviin periaatteisiin.

77. Ympäristötyöt (siirtomääräraha 3 v)

Momentille ehdotetaan yhden miljoonan euron lisäystä keskeneräisten hankkeiden nopeuttamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että ympäristötöihin suunnataan lisää voimavaroja. Ympäristötöillä on selkeä työllistävä vaikutus, ja käynnistämistä odottavia ympäristöhankkeita on moninkertainen määrä toteutettaviin hankkeisiin nähden. Valiokunta katsoo, että ympäristötöihin tulisi suunnata nykyistä enemmän myös työllisyysmäärärahoja.