VÄLIKYSYMYS 3/2006 vp

VK 3/2006 vp - Annika Lapintie /vas ym.

Tarkistettu versio 2.0

Eläkeläisten taloudellisen aseman parantaminen

Eduskunnalle

Sosiaaliturvajärjestelmässämme huolehditaan eri tavoin siitä, että sosiaalietuja saavien kansalaisten ostovoima säilyy. Eräissä tapauksissa otetaan huomioon myös yleinen ansioiden kehittyminen. Näitä sosiaalietuuksia saavat pääsevät osallisiksi myös yhteiskunnan yleisestä vaurastumisesta, vaikkakaan ei täyteen mittaan saakka.

Kun ansiotason kehitys vaikuttaa ansioeläkkeisiin 20 prosentin ja inflaatio 80 prosentin osuudella, niin kansaneläkkeeseen tulee automaattisesti vain inflaatiotarkistus. Näin ollen koko yhteiskunnan vaurastuminen voi siirtyä eläkkeeseen ainoastaan eduskunnan päätöksellä. Käytännössä eduskunta ei voi tehdä tällaista päätöstä ilman hallituksen esitystä.

Kansaneläkkeen täysi määrä on syyskuusta alkaen 1. kuntaryhmässä 515,86 euroa ja 2. kuntaryhmässä 494,91 euroa kuukaudessa. Naimisissa tai avoliitossa olevalle määrä on tätäkin pienempi eli 455,34 ja 437,50 euroa kuukaudessa.

Täyden kansaneläkkeen ihminen voi saada, jos hänen muut eläkkeensä ovat enintään 47,29 euroa kuukaudessa.

Tätä suuremmilla eläketuloilla onkin kansaneläke sitten jo pienempi. Vaikka näitä summia täydentääkin eläkkeensaajien asumistuki, niin kyse on todella pienistä summista, joilla ihmisen täytyy tulla toimeen.

Eläkeläiset ovat ikääntyneitä kansalaisia, jotka tarvitsevat usein sairauden ja vanhuuden takia tavallista enemmän palveluita. Arkipäivästä selviäminen on vaikeaa varsinkin, kun kuntien tarjoamia palveluita on vähennetty, eikä niitä ole saatavilla tarvetta vastaavasti.

Kansaneläke tehdään verottomaksi vähennyksellä, joka vaikuttaa myös suureen määrään työeläkettä saavia ja keventää heidän verotustaan. Kansaneläkkeen tasokorotukset kulkevat yleensä eri tahtiin kuin palkkatuloja koskeva ansiotulovähennys. Tämän takia ansioeläkkeiden verotus saattaa poiketa palkkatulojen verotuksesta.

Kuluneella vaalikaudella kansaneläkkeeseen on tehty kaksi pienehköä tasotarkistusta, joista ensimmäinen hyvitti viinan hinnan poikkeuksellisen alentamisen vaikutusta indeksiin. Jälkimmäinen, nyt syyskuussa tullut, noin viiden euron tarkistus on suuruudeltaan todella vaatimaton.

Kun otetaan huomioon syyskuun alussa tapahtunut kansaneläkkeen tasokorotus, niin kansaneläkkeen reaalimuutos vuodesta 1993 vuoteen 2006 on arviolta vain 4 prosenttia. Samaan aikaan reaaliansiotaso on noussut 31 prosenttia.

On kiistatta selvää, että kansaneläkettä saavat eivät hyödy yhteiskunnan vaurastumisesta samassa mitassa kuin ansiotyössä olevat. Välillisesti tämä näkyy tietysti myös pienissä työeläkkeissä, joiden eläketulovähennys ei myöskään nouse vastaavalla tavalla.

Valtiontalouden v. 2007—2011 kehysbudjettiin ei ole sisällytetty erillisiä toimenpiteitä, joilla parannettaisiin eläkkeensaajatalouksien ostovoimaa.

Täyden kansaneläkkeen korottaminen jollakin euromäärällä nostaa samalla euromäärällä kaikkia kansaneläkkeitä, sekä täysiä että osittaisia. Samalla nousee se raja, jonka jälkeen kansaneläkettä ei myönnetä.

Kansaneläkkeen tasokorotus nostaa myös kansaneläkkeeseen sidottua kunnallisverotuksen eläketulovähennystä. Tasokorotuksesta hyötyvät näin kaikki eläketulovähennyksen piirissä olevat eläkeläiset, myös he, jotka eivät saa kansaneläkettä. Vuonna 2004 kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen saajia oli 890 000, mikä on enemmän kuin kansaneläkkeen saajien määrä.

Hallitus esittää kuntakalleusluokituksen poistamista vuoden 2008 alusta. Tätä korjausta eduskunta on vaatinut toistuvasti. Kalleusluokitus ei ole pitkään aikaan, jos koskaan, aidosti heijastanut elämisen vaihtelevia kustannuksia, joten siitä olikin luovuttava. Poistamista ei voi kuitenkaan pitää korotuksena, vaan yksinomaan vallinneen vääristymän oikaisemisena.

Eläkeläisten arkipäivän sujumiseen vaikuttaa myös, minkälaisia palveluja ja millä hinnalla yhteiskunta heille tarjoaa. Useimmiten palvelut tulisi saada kunnalta. Kuntatalouden ahdingolla on omat tunnetusti kielteiset seurauksensa palvelujen saatavuuteen.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä eläkeläisten ostovoiman kehittämiseksi suhteessa kansakunnan vaurastumiseen ja

aikooko hallitus esittää kansaneläkkeeseen jo voimaan astuneen viiden euron korotuksen lisäksi vielä uutta tasokorotusta?

Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 2006

  • Annika Lapintie /vas
  • Kari Uotila /vas
  • Iivo Polvi /vas
  • Unto Valpas /vas
  • Pentti Tiusanen /vas
  • Matti Kauppila /vas
  • Mikko Kuoppa /vas
  • Veijo Puhjo /vas
  • Mikko Immonen /vas
  • Jaakko Laakso /vas
  • Outi Ojala /vas
  • Matti Kangas /vas
  • Minna Sirnö /vas
  • Esko-Juhani Tennilä /vas
  • Markus Mustajärvi /vas
  • Martti Korhonen /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Anne Huotari /vas
  • Suvi-Anne Siimes /vas
  • Eero Akaan-Penttilä /kok
  • Sirpa Asko-Seljavaara /kok
  • Kaarina Dromberg /kok
  • Leena Harkimo /kok
  • Pertti Hemmilä /kok
  • Hanna-Leena Hemming /kok
  • Anne Holmlund /kok
  • Jyri Häkämies /kok
  • Marjukka Karttunen /kok
  • Jyrki Katainen /kok
  • Jari Koskinen /kok
  • Pekka Kuosmanen /kok
  • Esko Kurvinen /kok
  • Jere Lahti /kok
  • Kalevi Lamminen /kok
  • Jouko Laxell /kok
  • Suvi Lindén /kok
  • Marjo Matikainen-Kallström /kok
  • Olli Nepponen /kok
  • Tuija Nurmi /kok
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Reijo Paajanen /kok
  • Maija Perho /kok
  • Lyly Rajala /kok
  • Paula Risikko /kok
  • Martin Saarikangas /kok
  • Petri Salo /kok
  • Sari Sarkomaa /kok
  • Kimmo Sasi /kok
  • Arto Satonen /kok
  • Timo Seppälä /kok
  • Juhani Sjöblom /kok
  • Marja Tiura /kok
  • Irja Tulonen /kok
  • Raija Vahasalo /kok
  • Jan Vapaavuori /kok
  • Ahti Vielma /kok
  • Jari Vilén /kok
  • Lasse Virén /kok
  • Ben Zyskowicz /kok
  • Erkki Pulliainen /vihr
  • Oras Tynkkynen /vihr
  • Jyrki Kasvi /vihr
  • Rosa Meriläinen /vihr
  • Merikukka Forsius /vihr
  • Janina Andersson /vihr
  • Tuija Brax /vihr
  • Kirsi Ojansuu /vihr
  • Heidi Hautala /vihr
  • Johanna Sumuvuori /vihr
  • Sari Essayah /kd
  • Toimi Kankaanniemi /kd
  • Leena Rauhala /kd
  • Päivi Räsänen /kd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Bjarne Kallis /kd
  • Raimo Vistbacka /ps
  • Timo Soini /ps