Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan: "Hallituksen
tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja
työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden
loppuun mennessä."
Tilastokeskuksen uusimman työvoimatutkimuksen mukaan
työttömyys on 9,5 prosenttia. Hallituksen tavoitteeseen
nähden Suomessa on 100 000 ihmistä enemmän
työttömänä. Maan eri osissa
työttömyystilanteessa on suuria eroja.
Nuorten työttömyys on edelleen pahentunut. Myös
pitkäaikaistyöttömyys on tuntuvasti aiempaa
korkeammalla. Itse asiassa massatyöttömyys näkyy
pitkäaikaistyöttömien määrän
kasvussa. Se osoittaa, etteivät työ- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet
vaikuta tehokkaalla tavalla.
Kun mukaan otetaan virallisten lukujen ulkopuolella olevat,
vailla työtä on noin 400 000 suomalaista.
Suomi on työttömyyskriisissä. Työllisyysaste
ei ole noussut vaalikauden aikana lainkaan. Hallitus on epäonnistunut
työllisyys- ja talouspolitiikassaan.
Hallituksen maaliskuun kehysriihi ei muuttanut Suomen suuntaa.
Suomi on näköalattoman leikkaus- ja veronkorotuspolitiikan
kierteessä. Lapsilisien leikkaaminen on tästä viimeisin
osoitus. Maksajiksi joutuvat pienituloiset, tavalliset työssäkäyvät
ja perheet, jotka ovat muutoinkin tiukoilla ja tarvitsevat eniten
palveluja.
Hallitus on omilla toimillaan vaikeuttanut työttömyysongelmaa.
Se on esimerkiksi heikentänyt kotimaisen energian kilpailukykyä kymmenillä prosenteilla
ja
avannut ovet kivihiilen vyörymiselle Suomeen. Tämä on
tarkoittanut vaihtotaseemme tuntuvaa heikkenemistä ja tuhansien
työpaikkojen menettämistä. Metsäteollisuuden
investointiuutiset kuitenkin osoittavat, että juuri biotaloudessa on
mahdollista saada aikaan työpaikkoja.
Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten
verotus kiristyy. Niiden edellytyksiä investoida ja työllistää on
muutenkin vaikeutettu.
Työllisyysmäärärahoja on
toistuvasti jäänyt käyttämättä,
vaikka työttömyys on pahentunut. Kymmenet tuhannet
ihmiset ovat työttöminä, koska yksilölliset
työllistämistoimet on jätetty tekemättä,
vaikka niihin olisi ollut rahaa. Kehysriihessä päätetyssä julkisen
talouden suunnitelmassa työllisyysmäärärahoja
ollaan leikkaamassa.
Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstölle
tehdyn kyselyn mukaan jatkuva hallinnollinen myllerrys on johtanut
siihen, että toimistoissa ei kyetä palvelemaan
asiakkaita kunnolla — ei työttömiä eikä työnantajia.
Juuri vaikeimmassa asemassa olevat työttömät
tarvitsevat henkilökohtaista ja pitkäjänteistä palvelua.
Oppositio pitää kestämättömänä sitä,
että myös työttömyyden alueellisten
erojen tasaamisesta on luovuttu. Suomessa on monia erittäin vaikeassa
työttömyystilanteessa olevia kuntia ja seutuja.
Samalla on ajettu alas esimerkiksi työllisyysperusteinen
investointiavustus, joka on ollut toimiva tapa saada liikkeelle
pysyviä työpaikkoja luoneita hankkeita. Samoin
on käynyt maakuntien elinkeinoelämän
kannalta tärkeälle ja työllisyysvaikutuksiltaan
merkittävälle maakuntien kehittämisrahalle.
Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon, niin
kuin monen muunkin ongelman, hallitus on sysännyt kuntien
vastuulle, samaan aikaan kun kuntien valtionosuuksia on leikattu.
Työttömyys on Suomen talous- ja muidenkin ongelmien
takana. Maamme tilanne on vakava. Siitä huolimatta pääministeri
lähtee ja monta muutakin ministeriä on lähdössä hallituksesta.
Suomi tarvitsee hallituksen, joka tarttuu välittömästi
työttömyysongelman ratkaisemiseen. On saatava
aikaan talouden kasvua ja uusia työpaikkoja. Suomi tarvitsee
viime syksynä sovitun palkkaratkaisun jatkoksi laajassa
yhteistyössä rakennettavan kasvu- ja työllisyysohjelman.