VÄLIKYSYMYS 3/2014 vp

VK 3/2014 vp - Kimmo Tiilikainen /kesk ym.

Tarkistettu versio 2.0

Työttömyystilanne Suomessa

Eduskunnalle

Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan: "Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä."

Tilastokeskuksen uusimman työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys on 9,5 prosenttia. Hallituksen tavoitteeseen nähden Suomessa on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä. Maan eri osissa työttömyystilanteessa on suuria eroja.

Nuorten työttömyys on edelleen pahentunut. Myös pitkäaikaistyöttömyys on tuntuvasti aiempaa korkeammalla. Itse asiassa massatyöttömyys näkyy pitkäaikaistyöttömien määrän kasvussa. Se osoittaa, etteivät työ- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet vaikuta tehokkaalla tavalla.

Kun mukaan otetaan virallisten lukujen ulkopuolella olevat, vailla työtä on noin 400 000 suomalaista. Suomi on työttömyyskriisissä. Työllisyysaste ei ole noussut vaalikauden aikana lainkaan. Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan.

Hallituksen maaliskuun kehysriihi ei muuttanut Suomen suuntaa. Suomi on näköalattoman leikkaus- ja veronkorotuspolitiikan kierteessä. Lapsilisien leikkaaminen on tästä viimeisin osoitus. Maksajiksi joutuvat pienituloiset, tavalliset työssäkäyvät ja perheet, jotka ovat muutoinkin tiukoilla ja tarvitsevat eniten palveluja.

Hallitus on omilla toimillaan vaikeuttanut työttömyysongelmaa.

Se on esimerkiksi heikentänyt kotimaisen energian kilpailukykyä kymmenillä prosenteilla ja avannut ovet kivihiilen vyörymiselle Suomeen. Tämä on tarkoittanut vaihtotaseemme tuntuvaa heikkenemistä ja tuhansien työpaikkojen menettämistä. Metsäteollisuuden investointiuutiset kuitenkin osoittavat, että juuri biotaloudessa on mahdollista saada aikaan työpaikkoja.

Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten verotus kiristyy. Niiden edellytyksiä investoida ja työllistää on muutenkin vaikeutettu.

Työllisyysmäärärahoja on toistuvasti jäänyt käyttämättä, vaikka työttömyys on pahentunut. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat työttöminä, koska yksilölliset työllistämistoimet on jätetty tekemättä, vaikka niihin olisi ollut rahaa. Kehysriihessä päätetyssä julkisen talouden suunnitelmassa työllisyysmäärärahoja ollaan leikkaamassa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan jatkuva hallinnollinen myllerrys on johtanut siihen, että toimistoissa ei kyetä palvelemaan asiakkaita kunnolla — ei työttömiä eikä työnantajia. Juuri vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat henkilökohtaista ja pitkäjänteistä palvelua.

Oppositio pitää kestämättömänä sitä, että myös työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta on luovuttu. Suomessa on monia erittäin vaikeassa työttömyystilanteessa olevia kuntia ja seutuja. Samalla on ajettu alas esimerkiksi työllisyysperusteinen investointiavustus, joka on ollut toimiva tapa saada liikkeelle pysyviä työpaikkoja luoneita hankkeita. Samoin on käynyt maakuntien elinkeinoelämän kannalta tärkeälle ja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävälle maakuntien kehittämisrahalle.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon, niin kuin monen muunkin ongelman, hallitus on sysännyt kuntien vastuulle, samaan aikaan kun kuntien valtionosuuksia on leikattu.

Työttömyys on Suomen talous- ja muidenkin ongelmien takana. Maamme tilanne on vakava. Siitä huolimatta pääministeri lähtee ja monta muutakin ministeriä on lähdössä hallituksesta.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka tarttuu välittömästi työttömyysongelman ratkaisemiseen. On saatava aikaan talouden kasvua ja uusia työpaikkoja. Suomi tarvitsee viime syksynä sovitun palkkaratkaisun jatkoksi laajassa yhteistyössä rakennettavan kasvu- ja työllisyysohjelman.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Mihin uusiin ja välittömiin työttömyyttä vähentäviin ja työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy?

Helsingissä 30 päivänä huhtikuuta 2014

  • Kimmo Tiilikainen /kesk
  • Mikko Alatalo /kesk
  • Sirkka-Liisa Anttila /kesk
  • Lasse Hautala /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Timo Kalli /kesk
  • Anne Kalmari /kesk
  • Elsi Katainen /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Mari Kiviniemi /kesk
  • Esko Kiviranta /kesk
  • Katri Komi /kesk
  • Timo V. Korhonen /kesk
  • Seppo Kääriäinen /kesk
  • Paula Lehtomäki /kesk
  • Jari Leppä /kesk
  • Mika Lintilä /kesk
  • Markus Lohi /kesk
  • Eeva-Maria Maijala /kesk
  • Aila Paloniemi /kesk
  • Mauri Pekkarinen /kesk
  • Arto Pirttilahti /kesk
  • Tuomo Puumala /kesk
  • Antti Rantakangas /kesk
  • Juha Rehula /kesk
  • Eero Reijonen /kesk
  • Markku Rossi /kesk
  • Simo Rundgren /kesk
  • Annika Saarikko /kesk
  • Mikko Savola /kesk
  • Juha Sipilä /kesk
  • Ari Torniainen /kesk
  • Tapani Tölli /kesk
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Anu Vehviläinen /kesk
  • Juho Eerola /ps
  • Ritva Elomaa /ps
  • Teuvo Hakkarainen /ps
  • Jussi Halla-aho /ps
  • Lauri Heikkilä /ps
  • Reijo Hongisto /ps
  • Olli Immonen /ps
  • Ari Jalonen /ps
  • Anssi Joutsenlahti /ps
  • Johanna Jurva /ps
  • Arja Juvonen /ps
  • Pietari Jääskeläinen /ps
  • Pentti Kettunen /ps
  • Kimmo Kivelä /ps
  • Osmo Kokko /ps
  • Laila Koskela /ps
  • Jari Lindström /ps
  • Maria Lohela /ps
  • Anne Louhelainen /ps
  • Pirkko Mattila /ps
  • Lea Mäkipää /ps
  • Hanna Mäntylä /ps
  • Martti Mölsä /ps
  • Mika Niikko /ps
  • Jussi Niinistö /ps
  • Pentti Oinonen /ps
  • Tom Packalén /ps
  • Pirkko Ruohonen-Lerner /ps
  • Vesa-Matti Saarakkala /ps
  • Timo Soini /ps
  • Ismo Soukola /ps
  • Maria Tolppanen /ps
  • Reijo Tossavainen /ps
  • Kaj Turunen /ps
  • Kauko Tuupainen /ps
  • Pertti Virtanen /ps
  • Ville Vähämäki /ps
  • Juha Väätäinen /ps
  • Annika Lapintie /vas
  • Paavo Arhinmäki /vas
  • Anna Kontula /vas
  • Merja Kyllönen /vas
  • Erkki Virtanen /vas
  • Kari Uotila /vas
  • Aino-Kaisa Pekonen /vas
  • Silvia Modig /vas
  • Eila Tiainen /vas
  • Jari Myllykoski /vas
  • Risto Kalliorinne /vas
  • Markus Mustajärvi /vr
  • Jyrki Yrttiaho /vr
  • Martti Korhonen /vas