Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa todetaan: "Hallituksen tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä."

Tilastokeskuksen uusimman työvoimatutkimuksen mukaan työttömyys on 9,5 prosenttia. Hallituksen tavoitteeseen nähden Suomessa on 100 000 ihmistä enemmän työttömänä. Maan eri osissa työttömyystilanteessa on suuria eroja.

Nuorten työttömyys on edelleen pahentunut. Myös pitkäaikaistyöttömyys on tuntuvasti aiempaa korkeammalla. Itse asiassa massatyöttömyys näkyy pitkäaikaistyöttömien määrän kasvussa. Se osoittaa, etteivät työ- ja elinkeinopoliittiset toimenpiteet vaikuta tehokkaalla tavalla.

Kun mukaan otetaan virallisten lukujen ulkopuolella olevat, vailla työtä on noin 400 000 suomalaista. Suomi on työttömyyskriisissä. Työllisyysaste ei ole noussut vaalikauden aikana lainkaan. Hallitus on epäonnistunut työllisyys- ja talouspolitiikassaan.

Hallituksen maaliskuun kehysriihi ei muuttanut Suomen suuntaa. Suomi on näköalattoman leikkaus- ja veronkorotuspolitiikan kierteessä. Lapsilisien leikkaaminen on tästä viimeisin osoitus. Maksajiksi joutuvat pienituloiset, tavalliset työssäkäyvät ja perheet, jotka ovat muutoinkin tiukoilla ja tarvitsevat eniten palveluja.

Hallitus on omilla toimillaan vaikeuttanut työttömyysongelmaa.

Se on esimerkiksi heikentänyt kotimaisen energian kilpailukykyä kymmenillä prosenteilla ja avannut ovet kivihiilen vyörymiselle Suomeen. Tämä on tarkoittanut vaihtotaseemme tuntuvaa heikkenemistä ja tuhansien työpaikkojen menettämistä. Metsäteollisuuden investointiuutiset kuitenkin osoittavat, että juuri biotaloudessa on mahdollista saada aikaan työpaikkoja.

Työllistävien pienten ja keskisuurten yritysten verotus kiristyy. Niiden edellytyksiä investoida ja työllistää on muutenkin vaikeutettu.

Työllisyysmäärärahoja on toistuvasti jäänyt käyttämättä, vaikka työttömyys on pahentunut. Kymmenet tuhannet ihmiset ovat työttöminä, koska yksilölliset työllistämistoimet on jätetty tekemättä, vaikka niihin olisi ollut rahaa. Kehysriihessä päätetyssä julkisen talouden suunnitelmassa työllisyysmäärärahoja ollaan leikkaamassa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen henkilöstölle tehdyn kyselyn mukaan jatkuva hallinnollinen myllerrys on johtanut siihen, että toimistoissa ei kyetä palvelemaan asiakkaita kunnolla — ei työttömiä eikä työnantajia. Juuri vaikeimmassa asemassa olevat työttömät tarvitsevat henkilökohtaista ja pitkäjänteistä palvelua.

Oppositio pitää kestämättömänä sitä, että myös työttömyyden alueellisten erojen tasaamisesta on luovuttu. Suomessa on monia erittäin vaikeassa työttömyystilanteessa olevia kuntia ja seutuja. Samalla on ajettu alas esimerkiksi työllisyysperusteinen investointiavustus, joka on ollut toimiva tapa saada liikkeelle pysyviä työpaikkoja luoneita hankkeita. Samoin on käynyt maakuntien elinkeinoelämän kannalta tärkeälle ja työllisyysvaikutuksiltaan merkittävälle maakuntien kehittämisrahalle.

Pitkäaikaistyöttömyyden hoidon, niin kuin monen muunkin ongelman, hallitus on sysännyt kuntien vastuulle, samaan aikaan kun kuntien valtionosuuksia on leikattu.

Työttömyys on Suomen talous- ja muidenkin ongelmien takana. Maamme tilanne on vakava. Siitä huolimatta pääministeri lähtee ja monta muutakin ministeriä on lähdössä hallituksesta.

Suomi tarvitsee hallituksen, joka tarttuu välittömästi työttömyysongelman ratkaisemiseen. On saatava aikaan talouden kasvua ja uusia työpaikkoja. Suomi tarvitsee viime syksynä sovitun palkkaratkaisun jatkoksi laajassa yhteistyössä rakennettavan kasvu- ja työllisyysohjelman.