Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Esityksen tavoitteena on selkeyttää kasvinsuojeluaineita ja niin sanottuja muita torjunta-aineita koskevaa lainsäädäntöä ja ajanmukaistaa sitä sisällöllisesti. Valiokunta pitää kokonaisuudistusta tarpeellisena ja sääntelyn sisältöä selkeyttävänä. Valiokunta kiinnittää kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunnan huomiota seuraaviin seikkoihin.

Suurin osa kasvinsuojeluaineista luokitellaan ympäristölle vaarallisiksi ja niiden haitaton käyttö edellyttää asianmukaista ja käyttötarkoitukseen sopivaa käyttöä. Kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön tavoite onkin kasvinterveyden tilan turvaamisen ja elintarvikkeiden laadun varmistamisen ohella ehkäistä kasvinsuojeluaineiden käytöstä aiheutuvia haittavaikutuksia ympäristölle ja ravintoketjuun. Asianmukainen hyväksymismenettely, valintavelvollisuus haitallisten kasvinsuojeluaineiden korvaamiseksi vähemmän haitallisilla, käyttäjän terveyden suojelu ja valvonnan riittävyys ovat lainsäädännön keskeisiä osatekijöitä.

Ehdotus laiksi kasvinsuojeluaineista on kirjoitettu varsin yhteneväiseksi kasvinsuojeluaineita koskevan direktiivin kanssa. Tämä on ymmärrettävää, koska kysymys on samalla direktiivin täytäntöönpanosta Suomessa. Valiokunta pitää kuitenkin epäonnistuneena direktiivin sanamuotoon perustuvaa käännöstä lakiehdotuksen tavoitepykälässä (1 §), jonka mukaan kasvinsuojeluaineet eivät saa aiheuttaa "kohtuutonta haittaa ympäristölle" (direktiivissä "unacceptable influence on the environment"). Valiokunta katsoo, että Suomen lainsäädännön systematiikassa tämä "ei-hyväksyttävä ympäristövaikutus" on lähinnä "pilaamista". Ottaen huomioon myös, että meillä on voimassa maaperän pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain 86/2000 7 §) ja pohjaveden pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain 8 §), säännöksessä tulisi kieltää "ympäristön pilaaminen". Vaihtoehtoisesti pykälässä voidaan säätää lain tarkoituksena olevan ehkäistä ja torjua kasvinsuojeluaineiden aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Valiokunta edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa pykälän sanamuotoa esitetyllä tai muulla vastaavalla, Suomen lainsäädäntöön sopivalla tavalla.

Valiokunta korostaa, että kasvinsuojeluaineet ovat kemikaaleja ja niitä koskee myös kemikaalilaki (744/1989). Tämä on kasvinsuojeluaineita koskevan lakiehdotuksen 3 §:n mukaan selvää, mutta yksityiskohtaisissa perusteluissa ei tuoda lainkaan esiin keskeisiä periaatteita, joita sovelletaan myös kasvinsuojeluaineisiin. Näitä ovat huolehtimisvelvollisuus, selvilläolovelvollisuus ja valintavelvolllisuus. Huolehtimisvelvollisuussäännöksen mukaan toiminnanharjoittajan tai saastumisen muun aiheuttajan tulee huolehtia ympäristön puhdistamisesta, jos huolimaton tai varomaton kemikaalin käsittely aiheuttaa ympäristön saastumista. Selvilläolovelvollisuus koskee kemikaalin valmistajan, maahantuojan, jakelijan ja muun toiminnanharjoittajan velvollisuutta hankkia kemikaalin ympäristövaikutuksia koskevia tietoja. Valintavelvollisuus velvoittaa toiminnanharjoittajan, silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valitsemaan käyttöön olemassa olevista vaihtoehtoista kemikaalin, josta aiheutuu vähiten vaaraa. Nämä ovat niin keskeisiä toimintaa ohjaavia periaatteita, että ne on syytä tuoda lain perusteluissa esiin. Valiokunta viittaa myös ankaran vastuun periaatteeseen, josta valiokunta on lannoitevalmistelaista antamassaan lausunnossa YmVL 34/2005 vp lausunut.

Valiokunta toteaa lisäksi, että komissio on heinäkuussa antamassaan ehdotuksessa EU:n kasvinsuojeluaineasetukseksi (KOM(2006)388) samanaikaisesti annettuun torjunta-aineiden kestävän käytön temaattiseen strategiaan (KOM(2006)372) liittyen ehdottanut, että vaarallisimmat kasvinsuojeluaineet tulisi korvata turvallisemmilla aineilla tai menetelmillä. Tämän toteuttamiseksi komissio ehdottaa, että EU:n kasvinsuojeluaineasetus sisältäisi kasvinsuojeluaineiden vertailevan arvioinnin ja korvausperiaatteen osana kasvinsuojelutehoaineiden arviointia ja hyväksymistä sekä jäsenvaltioiden viranomaisten myöntämien kasvinsuojeluaineiden myyntilupien päätöksentekomenettelyä. Komission ehdotuksen mukaan tarkoitus on, että kasvinsuojeluaineelta voidaan evätä hyväksyminen, jos samaan käyttötarkoitukseen on olemassa vähemmän riskejä terveydelle ja ympäristölle aiheuttava valmiste tai menetelmä, jolloin haitallisimmat aineet korvautuvat turvallisemmilla aineilla tai menetelmillä.

Valiokunta pitää kasvinsuojeluaineen hyväksymismenettelyä koskevia säännöksiä (9 § ja 15 §) ja niiden välistä suhdetta epäinformatiivisena. Tarkoituksena on, että Suomen ympäristökeskus antaa ympäristöriskien arvioimisen osalta lausunnon kasvinsuojeluaineiksi tarkoitettujen aineiden hyväksymisen edellytysten selvittämiseksi. Pykäläehdotuksista ja perusteluista ei sen sijaan ilmene, että lausuntojen tarpeesta sovitaan yhdessä asiantuntijaviranomaisen kanssa ja että asiantuntijaviranomainen voi lausunnossaan ehdottaa sopivia suojatoimia tai muita riskinhallintatoimia, jos valmisteen ehdotettu käyttö ei muutoin ole riskinarvioinnin perusteella hyväksyttävää. Valiokunta ehdottaa, että 15 §:n sanamuotoa "lausunto hyväksymisen edellytyksistä" täydennetään siten, että edellä mainittu suojatoimien tai riskinhallintatoimien määrittäminen sisältyy asiantuntijaviranomaisen tehtäviin.

Valiokunta kiinnittää huomiota myös lakiehdotuksen lentolevitystä koskevaan 21 §:ään. Kasvinsuojeluaineen levitys ilma-aluksesta on kielletty, mutta kiellosta on kuitenkin mahdollista poiketa laissa säädetyin edellytyksin. Valiokunta katsoo, että ympäristöviranomaiselle tulee tarvittaessa varata mahdollisuus lausunnon antamiseen ympäristöriskien arvioimisen osalta ennen lentolevitystä koskevan päätöksen tekemistä.

Valiokunta korostaa lisäksi riittävän seurannan ja valvonnan tärkeyttä kemikalisoitumisriskin vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen kansallisessa sopeutumisstrategiassaMMM:n julkaisuja 1/2005, s. 170. korostetaan, että ilmaston lämpeneminen johtanee uusien rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaisriskien ilmenemisen takia torjunta-aineiden käytön lisäämistarpeeseen sekä voimakkaampien torjunta-aineiden käytön lisääntymiseen. Kaksi viikkoa lisää kasvukautta merkinnee torjunta-aineilla torjuttaville tuhoojille 1—2 torjuntaruiskutusta enemmän. Valiokunta yhtyy sopeutumisstrategiassa esitettyyn tarpeeseen pyrkiä vähentämään mahdollisesti lisääntyvästä torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvia haittoja.

Kasvinsuojeluaineita koskevan lakiehdotuksen 31 §:n mukaan kasvinsuojeluaineita on valvottava tasapuolisesti ja säännöllisesti. Valvontaa on tehostettava, jos on epäiltävissä, että valmiste tai toiminnanharjoittajan toiminta ei täytä vaatimuksia. Valiokunta pitää säännöstä valvonnan järjestämisen periaatteista hyvänä korostaen, että valvonnan järjestämiseen on turvattava riittävät resurssit.