Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin
huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Esityksen tavoitteena on selkeyttää kasvinsuojeluaineita
ja niin sanottuja muita torjunta-aineita koskevaa lainsäädäntöä ja
ajanmukaistaa sitä sisällöllisesti. Valiokunta
pitää kokonaisuudistusta tarpeellisena
ja sääntelyn sisältöä selkeyttävänä.
Valiokunta kiinnittää kuitenkin maa- ja metsätalousvaliokunnan
huomiota seuraaviin seikkoihin.
Suurin osa kasvinsuojeluaineista luokitellaan ympäristölle
vaarallisiksi ja niiden haitaton käyttö edellyttää asianmukaista
ja käyttötarkoitukseen sopivaa käyttöä.
Kasvinsuojeluaineita koskevan lainsäädännön
tavoite onkin kasvinterveyden tilan turvaamisen ja elintarvikkeiden
laadun varmistamisen ohella ehkäistä kasvinsuojeluaineiden
käytöstä aiheutuvia haittavaikutuksia
ympäristölle ja ravintoketjuun. Asianmukainen
hyväksymismenettely, valintavelvollisuus haitallisten kasvinsuojeluaineiden
korvaamiseksi vähemmän haitallisilla, käyttäjän
terveyden suojelu ja valvonnan riittävyys ovat lainsäädännön
keskeisiä osatekijöitä.
Ehdotus laiksi kasvinsuojeluaineista on kirjoitettu varsin yhteneväiseksi
kasvinsuojeluaineita koskevan direktiivin kanssa. Tämä on
ymmärrettävää, koska kysymys
on samalla direktiivin täytäntöönpanosta
Suomessa. Valiokunta pitää kuitenkin epäonnistuneena
direktiivin sanamuotoon perustuvaa käännöstä lakiehdotuksen tavoitepykälässä (1 §),
jonka mukaan kasvinsuojeluaineet eivät saa aiheuttaa "kohtuutonta
haittaa ympäristölle" (direktiivissä "unacceptable influence
on the environment"). Valiokunta katsoo, että Suomen lainsäädännön
systematiikassa tämä "ei-hyväksyttävä ympäristövaikutus"
on lähinnä "pilaamista". Ottaen huomioon myös, että meillä on
voimassa maaperän pilaamiskielto (ympäristönsuojelulain
86/2000 7 §) ja pohjaveden pilaamiskielto
(ympäristönsuojelulain 8 §),
säännöksessä tulisi kieltää "ympäristön
pilaaminen". Vaihtoehtoisesti pykälässä voidaan säätää lain
tarkoituksena olevan ehkäistä ja torjua kasvinsuojeluaineiden
aiheuttamia terveys- ja ympäristöhaittoja. Valiokunta
edellyttää, että maa- ja metsätalousvaliokunta
muuttaa pykälän sanamuotoa esitetyllä tai
muulla vastaavalla, Suomen lainsäädäntöön
sopivalla tavalla.
Valiokunta korostaa, että kasvinsuojeluaineet ovat
kemikaaleja ja niitä koskee myös kemikaalilaki
(744/1989). Tämä on kasvinsuojeluaineita
koskevan lakiehdotuksen 3 §:n mukaan selvää,
mutta yksityiskohtaisissa perusteluissa ei tuoda lainkaan esiin
keskeisiä periaatteita, joita sovelletaan myös
kasvinsuojeluaineisiin. Näitä ovat huolehtimisvelvollisuus,
selvilläolovelvollisuus ja valintavelvolllisuus. Huolehtimisvelvollisuussäännöksen
mukaan toiminnanharjoittajan tai saastumisen muun aiheuttajan tulee huolehtia
ympäristön puhdistamisesta, jos huolimaton tai
varomaton kemikaalin käsittely aiheuttaa ympäristön
saastumista. Selvilläolovelvollisuus koskee kemikaalin
valmistajan, maahantuojan, jakelijan ja muun toiminnanharjoittajan
velvollisuutta hankkia kemikaalin ympäristövaikutuksia
koskevia tietoja. Valintavelvollisuus velvoittaa toiminnanharjoittajan,
silloin kun se on kohtuudella mahdollista, valitsemaan käyttöön
olemassa olevista vaihtoehtoista kemikaalin, josta aiheutuu vähiten
vaaraa. Nämä ovat niin keskeisiä toimintaa
ohjaavia periaatteita, että ne on syytä tuoda
lain perusteluissa esiin. Valiokunta viittaa myös ankaran
vastuun periaatteeseen, josta valiokunta on lannoitevalmistelaista
antamassaan lausunnossa YmVL 34/2005 vp lausunut.
Valiokunta toteaa lisäksi, että komissio on heinäkuussa
antamassaan ehdotuksessa EU:n kasvinsuojeluaineasetukseksi (KOM(2006)388) samanaikaisesti
annettuun torjunta-aineiden kestävän käytön
temaattiseen strategiaan (KOM(2006)372) liittyen ehdottanut, että vaarallisimmat
kasvinsuojeluaineet tulisi korvata turvallisemmilla aineilla tai
menetelmillä. Tämän toteuttamiseksi komissio
ehdottaa, että EU:n kasvinsuojeluaineasetus sisältäisi
kasvinsuojeluaineiden vertailevan arvioinnin ja korvausperiaatteen
osana kasvinsuojelutehoaineiden arviointia ja hyväksymistä sekä jäsenvaltioiden
viranomaisten myöntämien kasvinsuojeluaineiden
myyntilupien päätöksentekomenettelyä. Komission
ehdotuksen mukaan tarkoitus on, että kasvinsuojeluaineelta
voidaan evätä hyväksyminen, jos samaan
käyttötarkoitukseen on olemassa vähemmän
riskejä terveydelle ja ympäristölle aiheuttava
valmiste tai menetelmä, jolloin haitallisimmat aineet korvautuvat
turvallisemmilla aineilla tai menetelmillä.
Valiokunta pitää kasvinsuojeluaineen hyväksymismenettelyä koskevia
säännöksiä (9 § ja 15 §)
ja niiden välistä suhdetta epäinformatiivisena.
Tarkoituksena on, että Suomen ympäristökeskus
antaa ympäristöriskien arvioimisen osalta lausunnon
kasvinsuojeluaineiksi tarkoitettujen aineiden hyväksymisen
edellytysten selvittämiseksi. Pykäläehdotuksista
ja perusteluista ei sen sijaan ilmene, että lausuntojen
tarpeesta sovitaan yhdessä asiantuntijaviranomaisen kanssa ja
että asiantuntijaviranomainen voi lausunnossaan ehdottaa
sopivia suojatoimia tai muita riskinhallintatoimia, jos valmisteen
ehdotettu käyttö ei muutoin ole riskinarvioinnin
perusteella hyväksyttävää. Valiokunta
ehdottaa, että 15 §:n sanamuotoa "lausunto
hyväksymisen edellytyksistä" täydennetään
siten, että edellä mainittu suojatoimien tai riskinhallintatoimien
määrittäminen sisältyy asiantuntijaviranomaisen
tehtäviin.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös
lakiehdotuksen lentolevitystä koskevaan 21 §:ään. Kasvinsuojeluaineen
levitys ilma-aluksesta on kielletty, mutta kiellosta on kuitenkin
mahdollista poiketa laissa säädetyin edellytyksin.
Valiokunta katsoo, että ympäristöviranomaiselle
tulee tarvittaessa varata mahdollisuus lausunnon antamiseen ympäristöriskien
arvioimisen osalta ennen lentolevitystä koskevan päätöksen
tekemistä.
Valiokunta korostaa lisäksi riittävän
seurannan ja valvonnan tärkeyttä kemikalisoitumisriskin
vähentämiseksi. Ilmastonmuutoksen kansallisessa
sopeutumisstrategiassaMMM:n julkaisuja 1/2005, s.
170. korostetaan, että ilmaston lämpeneminen
johtanee uusien rikkakasvi-, kasvitauti- ja tuholaisriskien ilmenemisen
takia torjunta-aineiden käytön lisäämistarpeeseen
sekä voimakkaampien torjunta-aineiden käytön
lisääntymiseen. Kaksi viikkoa lisää kasvukautta
merkinnee torjunta-aineilla torjuttaville tuhoojille 1—2
torjuntaruiskutusta enemmän. Valiokunta yhtyy sopeutumisstrategiassa esitettyyn
tarpeeseen pyrkiä vähentämään
mahdollisesti lisääntyvästä torjunta-aineiden
käytöstä aiheutuvia haittoja.
Kasvinsuojeluaineita koskevan lakiehdotuksen 31 §:n
mukaan kasvinsuojeluaineita on valvottava tasapuolisesti ja säännöllisesti.
Valvontaa on tehostettava, jos on epäiltävissä,
että valmiste tai toiminnanharjoittajan toiminta ei täytä vaatimuksia.
Valiokunta pitää säännöstä valvonnan
järjestämisen periaatteista hyvänä korostaen,
että valvonnan järjestämiseen on turvattava
riittävät resurssit.