YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO 43/2006 vp

YmVL 43/2006 vp - HE 154/2006 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta

Lakivaliokunnalle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä lokakuuta 2006 lähettäessään hallituksen esityksen ryhmäkannelaiksi ja laiksi Kuluttajavirastosta annetun lain muuttamisesta (HE 154/2006 vp) valmistelevasti käsiteltäväksi lakivaliokuntaan samalla määrännyt, että ympäristövaliokunnan on annettava asiasta lausunto lakivaliokunnalle.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

erityisasiantuntija Maarit Leppänen, oikeusministeriö

lainsäädäntöneuvos Jukka Nurmio, ympäristöministeriö

hallintoneuvos, oikeustieteen tohtori Pekka Vihervuori, korkein hallinto-oikeus

erikoistutkija Jouko Tuomainen, Suomen ympäristökeskus

ylitarkastaja Ilkka Arhi, Länsi-Suomen ympäristökeskus

asianajaja Sakari Niemelä, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ryhmäkannelaki. Ryhmäkanteella tarkoitetaan kannetta, jota ajetaan ilman nimenomaista valtuutusta kanteessa määritellyn ryhmän puolesta siten, että asiassa annettu tuomio tulee ryhmän jäseniä sitovaksi. Lakia ehdotetaan sovellettavaksi vain kuluttajasuhteita koskevissa riita-asioissa kuluttaja-asiamiehen toimivaltuuksien mukaisessa laajuudessa, ei esimerkiksi ympäristövahinkotapauksissa.

Laissa ehdotetaan säädettäväksi niin sanotusta julkisesta eli viranomaisaloitteisesta ryhmäkanteesta. Kantajana ja ryhmän edustajana ryhmäkanneoikeudenkäynnissä toimii viranomainen, kuluttaja-asiamies.

Asian käsittely ryhmäkanteena edellyttää, että usealla henkilöllä on samaa vastaajaa vastaan vaatimus, joka perustuu samoihin tai samankaltaisiin seikkoihin. Lain soveltamisalaa ei rajoiteta koskemaan vain tiettyä kannemuotoa, vaan ryhmäkanteena voi ajaa sekä suorituskannetta että vahvistuskannetta.

Lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan noin kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Valiokunta on tarkastellut hallituksen esitystä toimialansa eli ympäristön ja ympäristövahinkojen kannalta. Valiokunta puoltaa lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Valiokunta pitää perusteltuna hallituksen esityksen lähtökohtaa rajata lain soveltamisala kuluttajan ja elinkeinonharjoittajan välisten riita-asioiden käsittelyyn. Ryhmäkannetyöryhmä IV, johon liittyy 5 eriävää mielipidettä ja 2 lausumaa, esitti ympäristövahinkojen sisällyttämistä lakiin, mutta mietinnöstä saatu lausuntopalaute oli kielteistä. Jos kuluttajansuojan alalla ja Ruotsin vastaavan lain soveltamisesta saadut kokemukset osoittautuvat myönteisiksi, on myöhemmin syytä harkita lain soveltamisalan laajentamista esimerkiksi ympäristövahinkoihin. Periaatteessa ryhmäkannemahdollisuus voisi parantaa haitankärsijöiden asemaa.

Keskeiset perusteet ympäristövahinkojen rajaamiseen tässä vaiheessa lain soveltamisalan ulkopuolelle liittyvät tarveharkintaan ja sopivan vastuuviranomaisen puuttumiseen. Ympäristövahingot ovat monessa suhteessa erilaisia kuin kuluttajasuhteessa aiheutuneet vahingot. Käytännössä esimerkiksi suurin osa vuosittain määrättävistä ympäristövahinkokorvauksista vesistön pilaantumisesta määrätään ympäristönsuojelulain mukaisen luvan yhteydessä hallintomenettelyssä ns. virallisuus- ja samanaikaisuusperiaatteiden mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että toiminnasta mahdollisesti aiheutuvat vahingot selvitetään lupahakemuksen käsittelyn yhteydessä viran puolesta ilman, että vahingonkärsijän tarvitsee vaatia korvausta. Vahingonkärsijän vaatimukset on näin suurelta osin kanavoitu hallintomenettelyyn eikä alioikeuteen, mikä on vahingonkärsijän näkökulmasta edullista. Tarvetta suoritus- tai vahvistuskanteelle ei ympäristöasioissa ole samassa määrin kuin muissa asioissa, koska haitankärsijöiden oikeussuoja laittoman toiminnan lakkauttamista koskevien vaatimusten samoin kuin säännösten ja määräysten noudattamista tarkoittavien vaatimusten osalta on ohjattu hallintoviranomaisessa vireille pantavaan hallintopakkoon. Vaatimuksen voi esittää yksikin haitankärsijä tai säännöksissä tarkoitettu järjestö.

Korvausvastuujärjestelmä on myös toiminut pääosin hyvin. Käytännössä lyhytaikaisia, vähäisiä haittoja saattaa jäädä korvaamatta, koska ne kuuluvat pitkälti ympäristövahinkolain ns. sietämisvelvollisuuden piiriin, eli ympäristövahinko korvataan pääsääntöisesti vain, jollei häiriön sietämistä ole pidettävä kohtuullisena. Ryhmäkanteen puolestaan on katsottu sopivan hyvin juuri vähäisiin massavahinkoihin eli sadoille henkilöille aiheutuneeseen identtiseen, määrältään vähäiseen vahinkoon, jossa yksittäisen vahingonkärsijän ei kannata ryhtyä oikeudellisiin toimiin.

Ryhmäkanteen vireillepano-oikeus ympäristöasioissa on työryhmävaiheessa esitetty toteutettavaksi siten, että ympäristöhallinto on keskeisessä asemassa kanteen nostamisessa; toimivaltaiseksi viranomaiseksi ehdotetaan alueellista ympäristökeskusta, kun kuluttaja-asiamiestä vastaava viranomainen puuttuu. Asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että toimivallan antaminen alueelliselle ympäristökeskukselle tai muulle ympäristöhallinnon viranomaiselle vaarantaisi viranomaisen puolueettomuusvaatimuksen. Ympäristökeskuksilla on jo nyt useita keskenään mahdollisesti ristiriidassa olevia tehtäviä, joiden on nähty vaarantavan viranomaistoiminnan objektiivisuutta. Muun muassa tästä syystä on ympäristöhallinnosta annetussa laissa erikseen säädetty siitä, että lakisääteisten lupa- ja valvonta-asioiden hoito tulee järjestää siten, että asioiden käsittelyn puolueettomuus varmistetaan. Viranomaiskantajakysymys edellyttää siten uutta valmistelua.

Valiokunta toteaa, että oikeusministeriön hallinnonalalla on määräraha (25.01.51; 260 000 euroa), jota saa käyttää muun ohella avustuksiin ympäristövahingoista johtuvien oikeudenkäyntien korvaamiseen sekä ympäristönsuojelua koskevissa hallintoasioissa aiheutuneisiin tarpeellisiin edunvalvontakustannuksiin. Avustusta voidaan suorittaa, jos asialla voidaan katsoa olevan tärkeää merkitystä yleisen ympäristönsuojelun edun kannalta tai huomattavaa vaikutusta lukuisten henkilöiden oloihin eikä asianosaiselle tai kantajalle aiheutuvia kuluja voida pitää kohtuullisina ottaen huomioon hänen maksukykynsä. Valiokunta pitää tätä määrärahaa tässä vaiheessa riittävänä varmistuksena mahdollisen vahinkotapauksen varalta ja katsoo, että avustusmahdollisuuden olemassaolosta on syytä nykyistä paremmin tiedottaa.

Lausunto

Lausuntonaan ympäristövaliokunta esittää,

että lakivaliokunta ottaa huomioon, mitä edellä on esitetty.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pentti Tiusanen /vas
  • vpj. Oras Tynkkynen /vihr
  • jäs. Susanna Haapoja /kesk
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Tuomo Hänninen /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Jouko Laxell /kok
  • Mikaela Nylander /r
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Eero Reijonen /kesk
  • Unto Valpas /vas
  • Ahti Vielma /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marja  Ekroos