Perustelut
Esityksessä ehdotetaan Maa- ja elintarviketalouden
tutkimuskeskuksen (MTT), Metsäntutkimuslaitoksen (Metla)
ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) yhdistämistä uudeksi
Luonnonvarakeskukseksi vuoden 2015 alusta. Luonnonvarakeskuksesta
tulisi Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos, johon yhdistettäisiin myös
maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen
tilastotehtävät ja maataloustuotteiden hintaseuranta.
Lakiehdotuksen tavoitteena on edistää maa- ja
metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimuksen
yhteiskunnallista ja tieteellistä vaikuttavuutta sekä toiminnallista
tehokkuutta. Tavoitteen toteuttamiseksi pyritään
luomaan kilpailukykyinen sekä tehokas tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatio,
joka pystyy nykyistä eriytettyä rakennetta paremmin
vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön
haasteisiin. Kokonaisvaltaisella tutkimuksella tulee vastata kehittyvän
biotalouden ja esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon tarpeisiin.
Valiokunta toteaa, että uusiutuvien luonnonvarojen
kestävän käytön ja suojelun
yhteensovittaminen vaatii uudenlaista tietoa ja ratkaisumallien
kehittämistä.
Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota Luonnonvarakeskukselle
asetettuihin kunnianhimoisiin tavoitteisiin ja samanaikaiseen resurssien
voimakkaaseen vähentämiseen. Luonnonvarakeskuksen
perustamisen suurimpana haasteena on resurssien merkittävä ja
nopea leikkaaminen. Lakiehdotuksen mukaan uuden keskuksen toimintamenorahoitus
vähenee vuoteen 2017 mennessä noin 20 miljoonaa
euroa vuoden 2013 tasoon verrattuna, joka tarkoittaa noin 25 prosentin
säästöjä. Lisäksi valtionhallinnon
muut säästötoimenpiteet vähentävät
rahoitusta siten, että muutosten yhteisvaikutus keskuksen
kehykseen on noin 21,9 miljoonaa euroa. Lisäksi hallituksen
kehyspäätös 25.3.2014 saattaa leikata Luonnonvarakeskukselta
vielä vuosittain 0,5—0,7 miljoonaa euroa. Organisaatiomuutoksen
toteuttaminen lisää myös aluksi toiminnan
kustannuksia, mutta fuusiosta seuraavat synergiaedut ja säästöt
syntyvät vasta pidemmällä aikavälillä. Muutokseen
varautumista varten keskuksen perustamishankkeessa on laadittu talous-
ja rakenneohjelma.
Toiminnallisesta näkökulmasta uuteen Luonnonvarakeskukseen
siirtyvät kaikkien erillislaitosten lakisääteiset
sekä viranomaisluontoiset tehtävät ja
velvoitteet. Valiokunta toteaa, että budjettirahoituksen
voimakkaasti pienentyessä näiden tehtävien
osuus toiminnasta saattaa kasvaa, mikä vastaavasti voi
vähentää toimialan elinkeinojen sekä uusien
palveluiden ja muiden innovaatioiden kehittämiseen käytettävissä olevia
resursseja. Samanaikaisesti esitykseen sisältyviä tavoitteita
tutkimustoiminnan kansainvälisen kilpailukyvyn parantamisesta
sekä innostavan ja houkuttelevan yhteistyökumppanin
ja kilpailukykyisen työnantajan rakentamisesta voidaankin
pitää erittäin kunnianhimoisina tavoitteina.
Rahoitusrakenteen voimakkaaseen muutokseen sopeudutaan lisäämällä ulkopuolisen
rahoituksen hankintaa, tehostamalla toimintoja ja vähentämällä kustannuksia.
Luonnonvaratutkimuksen resursseja ja korkeaa osaamistasoa pyritään
esityksen mukaan turvaamaan lisäämällä etenkin
keskuksen täydentävää rahoitusta.
Tavoitteena on kompensoida kolmannes vähenevästä kehysrahoituksesta
hankkimalla täydentävää rahoitusta
sekä uusista rahoitusinstrumenteista että perinteisistä rahoituslähteistä.
Täydentävän rahoituksen hankkiminen edellyttää kuitenkin
tutkimuksen huippuosaajien sitoutumista laitoksen toimintaan, mikä voi
vaikeutua tutkimusrahoituksen vähentyessä merkittävästi. Tutkimuslaitosten
kannalta rahoitusuudistuksen ongelmana on myös se, että uusien
rahoitusinstrumenttien rahoitus kootaan lähes
yksinomaan tutkimuslaitoksilta, joiden osuus koko tutkimusvolyymistä on
kuitenkin alle kolmannes. Sen sijaan uusia rahoitusinstrumentteja
on jakamassa yli kolminkertainen määrä tutkijoita (ml.
yliopistot, ammattikorkeakoulut ja konsultit), joten kilpailu rahoituksesta
tulee vääjäämättä kiristymään.
Valiokunta painottaa hallintotoimintojen mahdollisimman tehokasta
hyödyntämistä toimintoja yhdistämällä.
Riittävästi ulkopuolista rahoitusta hankkimalla
tutkimusresurssit ja korkea osaamistaso tulee säilyttää.
Esityksen tavoitteiden ja keskukselle varattujen resurssien välillä on
kuitenkin epätasapainoa, jonka vaikutuksia tulee arvioida.
Valiokunta korostaa tutkimusrahoituksen riittävyyden seurantaa
ja tarvittaessa tutkimusresurssien lisäämistä budjettirahoituksen
kautta, jos ulkopuolista rahoitusta ei ole mahdollista hankkia suunnitellusti.
Valiokunta katsoo luonnonvarakeskusta koskevan uudistuksen luovan
myös mahdollisuuksia luonnonvara-alan ja biotalouden tutkimuksen
kehittämiselle sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden
lisäämiselle. Luonnonvara-alan tutkimustarve on
maailmanlaajuisesti voimakkaassa kasvussa. Globaalit ilmiöt,
kuten ilmastonmuutos sekä raaka-aineiden ja fossiilisen
energian ehtyminen, rajaavat tulevaisuudessa ihmisen hyvinvointia
aikaisempaa enemmän. Ihmiskunnan haasteet lisäävät
tarvetta alan tutkimukselle. Maapallon resurssit eivät
riitä kaikkeen nykyiseen kulutukseen, ja vaatimus raaka-aineiden
kestävästä käytöstä ja
uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaammasta hyödyntämisestä kasvaa
jatkuvasti. Luonnonvarakeskuksen perustamisella tulee vahvistaa
tutkimusta, jota tarvitaan biotalouden ja siihen pohjautuvan hyvinvoinnin
rakentamisessa. Valiokunta toteaa, että luonnonvarojen
kestävä käyttö edellyttää jatkossa
eri tieteenalojen osaamista innovatiivisesti yhdistävää tutkimusta
ja syvää asiantuntemusta. Valiokunta pitää tärkeänä,
että Luonnonvarakeskuksella vahvistetaan biotalouden kehittämiseen
perustuvaa tutkimusta kokonaisvaltaisesti.
Keskuksen tutkimustyön odotetaan tehostuvan tutkimustyötä kilpailuttamalla,
mutta esimerkiksi pitkäaikaista luonnonvarojen kestävän käytön
kannalta keskeistä ympäristöseurantaa
ei voida käytännössä toteuttaa
kilpailuttamalla. Valiokunta korostaa erityisesti ympäristöseurantojen
pitkien aikasarjojen merkitystä erityisesti metsä-,
riista- ja kalantutkimuksessa. Valiokunta katsoo, että Luonnonvarakeskuksen
perustamisen yhteydessä tulee huolellisesti arvioida tärkeimmät
pitkäaikaiset ympäristöseurannat ja jatkaa
tärkeimpiä seurantoja. Pitkäkestoiset
seurannat ovat olleet erityisesti Metlan ja RKTL:n vahvuus. Valiokunta
pitää tarpeellisena, että Luonnonvarakeskuksessa
ympäristön- ja luonnonsuojelua tukevan tutkimus-
ja seurantatiedon tuottaminen huomioidaan riittävällä painoarvolla.
Esityksessä todetaan, että Luonnonvarakeskuksen
toimipaikkaverkko kattaa koko Suomen. Säästötavoitteista
johtuen tavoitteena on kuitenkin tulevaisuudessa ylläpitää nykyistä vähemmän
toimipaikkoja ja keskittää toimintaa tutkimuksen,
toimintojen ja alueellisen sijoittumisen kannalta keskeisille seuduille
etenkin yliopistojen läheisyyteen. Valiokunta korostaa
viranomaisyhteistyön ja tutkitun tiedon tehokkaan hyödyntämisen
kannalta sitä, että keskuksen toiminnan tulee
säilyä aidosti koko Suomen kattavana. Toimipaikkojen
karsimisen tulee pohjautua perusteellisiin vaikuttavuusarviointeihin, eikä vuokrakustannussäästöihin.
Alueellinen kattavuus on tällä hetkellä nykyisten
tutkimuslaitosten selkeä vahvuus, joka tulee säilyttää. Tutkimuksen
osalta tulee toimipaikkojen sijoittelussa huomioida hyvän
alueellisen vuorovaikutuksen säilyminen esimerkiksi Merenkurkussa
ja Euroopankin mittakaavassa merkittävä kokeellinen
kalantutkimus Paltamossa. Myös arktisten luonnonvara-asioiden
erikoisosaamista tulee edistää.
LYNET on maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön
hallinnonalaisten tutkimuslaitosten (Elintarvikevirasto Evira, Geodeettinen
laitos, MTT, Metla, RKTL ja Suomen ympäristökeskus
SYKE) muodostama yhteenliittymä, jonka avulla on pyritty
lisäämään tutkimuksen vaikuttavuutta
ja tehostamaan toimintaa yhteisillä tutkimusohjelmilla
ja asiantuntijapalveluilla. Valiokunta pitää tärkeänä,
että yhteistyötä LYNETin puitteissa kehitetään
edelleen nykyisen toimivaksi osoittautuneen mallin mukaisesti.