YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2006 vp

YmVM 1/2006 vp - HE 214/2005 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 2 päivänä joulukuuta 2005 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta (HE 214/2005 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

kehittämisjohtaja Markku Tahvanainen, ylitarkastaja Tommi Laanti ja ylitarkastaja Jorma Pietiläinen, ympäristöministeriö

lakimies Martina Kass ja luottoasiantuntija Maritta Rignel, Valtiokonttori

ylijohtaja Teuvo Ijäs ja rahoitusylitarkastaja Tuomas Toivonen, Valtion asuntorahasto

johtaja Kaija Erjanti, Suomen Pankkiyhdistys

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annettua lakia siten, että omistusasuntolainalle säädettäisiin 25 vuoden enimmäislaina-aika. Nykyisin ei laissa laina-aikaa rajoiteta.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muutettuna seuraavin huomautuksin.

Valtiontakauksen käyttöönoton tavoitteena lakia vuonna 1996 säädettäessä oli vähentää henkilötakauksen tarvetta ja alentaa kynnystä asuntolainan ottamiseen. Laki onkin toiminut tavoitteensa mukaisesti helpottaen asuntolainan saamista. Asuntomarkkinat ovat kuitenkin kymmenen vuoden aikana muuttuneet rajusti. Asuntojen hintojen nousu on ollut nopeaa, ja kotitalouksien asuntorahoitus on hoidettu suurelta osin velanotolla. Asuntoluottokannan voimakasta kasvua on tukenut ennätyksellisen matala korkotaso. Asuntojen hintojen nousu on johtanut lainojen laina-aikojen pidentymiseen, kun tarvittava lainamäärä on aikaisempaa suurempi. Tämän kehityksen seurauksena myös kotitalouksien ylivelkaantumisen riski on kasvanut selvästi.

Valiokunta tukee hallituksen esityksen tavoitetta pienentää lainanottajien ylivelkaantumisen riskiä sekä vaikuttaa välillisesti osaltaan hillitsevästi asuntojen hintakehitykseen. Asuntomarkkinatilanne on ylikuumentunut etenkin kasvukeskuksissa, ja toimenpiteet tilanteen tasoittamiseksi ovat tarpeen. Laina-ajan rajaamisella pääsääntöisesti 25 vuoteen pyritään hillitsemään sekä lainanottajan että valtion riskejä, joita laina-ajan venyminen korkotason noustessa voi aiheuttaa. Lainanottajan mahdollisuuksia arvioida maksukykyynsä suhteutettu kohtuullinen laina tulee tukea, jotta voidaan välttää mahdollisesta ylivelkaantumisesta johtuva ongelmakierre, vaikka 1990-luvun laman aikaista asuntojen hintojen romahtamisesta johtuvaa tilannetta ei ennakoidakaan syntyvän. Edelleen on tärkeää, että jo lainanottovaiheessa otetaan huomioon tietty joustovara esimerkiksi korkotason nousun tai lainanmaksukyvyn väliaikaisen heikkenemisen varalta. Yli 25 vuoden lainoja olisi edelleen mahdollista ottaa, mutta ilman valtiontakausta, jolloin edellytetään muita vakuuksia. Valiokunta esittää kuitenkin ehdotettuun 2 a §:ään säännöstä, jonka perusteella on poikkeuksellisesta syystä mahdollista pidentää mainittu 25 vuoden laina-aika 27 vuoteen.

Yksityiskohtaiset perustelut

2 a §.

Pykälän 1 momenttiin sisältyy säännös siitä, että jos lainansaaja ottaa omistusasuntolainan tilalle uuden lainan, enimmäislaina-aika luetaan kuitenkin alkuperäisen lainan tai sen ensimmäisen erän nostamisesta. Valiokunta täsmentää, että säännöksen tarkoituksena on estää sellaiset näennäisoikeustoimet, joissa pankki ja lainansaaja sopivat muodollisesti uudesta lainasta (uusi lainanumero jne.) saadakseen uudestaan 25 vuoden enimmäislaina-ajan käyttöön, vaikka tosiasiassa kysymys on vain saman velkasuhteen uudelleenjärjestelystä. Sama koskee pankinvaihtotilanteita, joissa lainanottaja ei takausta koskevan soveltamiskäytännön mukaan joudu maksamaan takausmaksua uudestaan. Säännöksen tarkoituksena ei ole rajata valtiontakauksen käyttökertoja vain yhteen, vaan sama henkilö voi saada valtiontakauksen uudestaan hankkiessaan seuraavan vakituisen asuntonsa, johon ottaa uuden asuntolainan ja maksaa takausmaksun.

Valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 2 momentti, jonka mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lainanmyöntäjä voi myöhemmin laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää laina-aikaa enintään 27 vuodeksi, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun näihin verrattavan syyn vuoksi. Valiokunta pitää pidennysmahdollisuutta tarpeellisena kohtuuttomien tilanteiden välttämiseksi. Valiokunta kuitenkin korostaa samalla, että säännöksessä tarkoitetaan ennakoimattomasta elämäntilanteen muutoksesta, kuten sairaudesta, työttömyydestä tai muusta näihin rinnastettavasta syystä johtuvaa lainanhoitokyvyn oleellista heikentymistä, ja se on tarkoitettu tulkittavaksi suppeasti. Lähtökohtana on siten, että lainansaaja mitoittaa lainan määrän siten, että korkotason noustessa laina-aikaa on mahdollista suunnitelmallisesti pidentää esimerkiksi 20 vuodesta 25 vuoteen. Valiokunta korostaa, että myös pankeilla on vastuu tiedottaa järjestelmästä siten, että lainansaajat ovat tietoisia tästä lähtökohdasta.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ympäristövaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muutettuna seuraavasti:

Laki

omistusasuntolainojen valtiontakauksesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

lisätään omistusasuntolainojen valtiontakauksesta 28 päivänä maaliskuuta 1996 annettuun lakiin (204/1996) uusi 2 a § seuraavasti:

2 a §

Enimmäislaina-aika

(1 mom. kuten HE)

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, lainanmyöntäjä voi myöhemmin laina-aikana lainansaajan pyynnöstä pidentää laina-aikaa enintään 27 vuodeksi, jos lainansaajan lainanhoitokyky on oleellisesti heikentynyt sairauden, työttömyyden tai muun näihin rinnastettavan syyn vuoksi. (Uusi 2 mom.)

_______________

Voimaantulosäännös

(Kuten HE)

_______________

Helsingissä 1 päivänä maaliskuuta 2006

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pentti Tiusanen /vas
  • vpj. Heidi Hautala /vihr
  • jäs. Rakel Hiltunen /sd
  • Tuomo Hänninen /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Inkeri Kerola /kesk
  • Miapetra Kumpula-Natri /sd
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Jouko Laxell /kok
  • Heikki A. Ollila /kok
  • Eero Reijonen /kesk
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Satu Taiveaho /sd
  • Unto Valpas /vas
  • Ahti Vielma /kok
  • vjäs. Oras Tynkkynen /vihr

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Marja  Ekroos