Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana seuraavin huomautuksin.

Valiokunta toteaa, että esityksen pääasiallinen tavoite on suhdannepoliittinen rakennusalan elvytys ja työllisyyden parantaminen. Suhdanneluonteisiin avustuksiin esitetään varattavaksi valtuutta valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa 125 milj. euroa. Avustuksilla tuetaan työllisyyttä arviolta 17 000 henkilötyövuodella, joista uusia 3 200 htv. Valiokunta tukee esitystä todeten, että vastaavantyyppisestä suhdanneluonteisesta avustuksesta aikaisemmin saatujen kokemusten perusteella voidaan olettaa, että avustus toimii tehokkaasti alentaen työttömyyttä.

Olemassaoleva rakennuskantamme ikääntyy ja sen korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Rakennettu omaisuus muodostaa 70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, ja sen tilan heikkenemisestä on kannettu huolta. Suomessa on Rakennetun omaisuuden tila 2007 -selvityksen mukaan rivitaloasuntoja noin 350 000. Rivitalojen keski-ikä on noin 23 vuotta, ja niiden korjaustarve kasvaa kaksinkertaiseksi seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kerrostaloasuntoja on noin 1,2 miljoonaa ja talojen keski-ikä 30 vuotta. Myös kerrostalojen peruskorjaustarve kasvaa tulevina vuosina. Omakotitaloja puolestaan on noin miljoona ja niiden keski-ikä 41 vuotta. Rakennuksiin ja asumiseen kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena tulee olla sekä energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen vähentäminen että uusiutuvan energian käytön lisääminen. Lakiehdotuksen tavoitteena onkin paitsi elvyttää rakentamista ja lisätä rakennusalan työllisyyttä, myös saada käyntiin kerros- ja rivitalojen asuntokannan laadun parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisia korjaustöitä sekä asunto-osakeyhtiöissä että vuokrataloyhteisöissä. Pientalojen korjauksia tuetaan pääasiassa kotitalousvähennyksellä.

Asuntokanta uudistuu vain noin prosentilla vuodessa, ja uudisrakentamisen kautta saavutettavat tulokset ovat siten marginaalisia rakennuskannan kokonaistarkastelussa. Valiokunta korostaa, että myös ilmasto- ja energiastrategia edellyttää olemassaolevan rakennuskannan parantamista päästötavoitteiden saavuttamiseksi. Olemassaolevan rakennuskannan peruskorjauksilta tulee edellyttää energiatehokkuuden olennaista parantamista, jotta ei menetetä vuosikymmeniksi mahdollisuuksia energiatehokkuuden parantamiseen ja siten päästövähennyksiin näissä kohteissa. Korjausrakentamista edistävät toimenpiteet ovat siten perusteltuja paitsi suhdannepoliittisista, myös ilmastopoliittisista syistä.

Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentti edellyttää, että toimenpiteiden tulee olla energiatehokkuuden kannalta hyväksyttäviä. Käytännössä energiatehokkuuden kannalta merkitykselliset korjaustoimenpiteet edellyttävät rakennuslupaa, jolloin lupamenettelyssä arvioidaan toimenpiteen energiatehokkuus esimerkiksi ikkunoiden, julkisivujen tai uusittavan talotekniikan osalta. Yleensä esimerkiksi ikkunoiden uusimisen perusteena on nimenomaan energiatehokkuuden parantaminen. Myös sellaisten korjaustoimenpiteiden, jotka eivät edellytä lupamenettelyä, tulee olla energiatehokkuuden kannalta hyväksyttäviä. Toisaalta suuri osa avustettavista toimenpiteistä on sellaisia, joiden vaikutus energiatehokkuuteen on vähäinen, kuten putkityöt ja pihatyöt.

Valiokunta pitää perusteltuna sitä, että määräaikainen, suhdanneluonteinen avustus on sekä hakijan kannalta että hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertainen. Siten on pidettävä hyväksyttävänä sitä, että lakiehdotuksen mukaisen avustuksen myöntämisen edellytyksenä ei ole samanlaisia pakollisia teknisiä edellytyksiä kuin energia-avustuksen edellytyksenä on. Valiokunta kuitenkin edellyttää, että tämä ei merkitse tinkimistä energiatehokkuusvaatimuksesta, joka on selkeästi avustuksen myöntämisen edellytys. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että avustukset tulevat kuntien myönnettäväksi ja eri kuntien mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen ovat hyvin erilaiset. Ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen haasteena on pystyä tuottamaan riittävä ohjeistus kuntien tukemiseksi ottaen huomioon myös järjestelmän nopea voimaantulo ja lyhyt voimassaoloaika.

Lakiehdotuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää vain vuonna 2009. Rakennustyöt on aloitettava aikaisintaan 1.2.2009 ja viimeistään 31.12.2009. Avustettavat työt on toteutettava viimeistään 31.12.2010. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että lain määräaikaisuuteen liittyy riski siitä, että hankkeita ei kyetä toteuttamaan tavoitellusti esimerkiksi rahoitusvaikeuksien vuoksi taikka että hankesuunnittelu jää puutteelliseksi kireän aikataulun vuoksi. Tämä huoli on sinänsä perusteltu. Valiokunta pitää esitettyä määräaikaisuutta kuitenkin hyväksyttävänä siksi, että lain tavoitteena on edistää korjausrakentamishankkeiden käynnistymistä mahdollisimman nopeasti tilanteessa, jossa uudisrakentaminen on lähes täysin pysähdyksissä.

Edellä esitettyyn viitaten valiokunta korostaa tarvetta seurata avustusjärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä varautua hyvissä ajoin päätöksentekoon järjestelmän voimassaolon mahdollisesta jatkamisesta taloudellisen taantuman jatkuessa avustusten myöntämiseksi myös vuonna 2010. Tässä yhteydessä tulee tarkastella myös tarvetta edellyttää peruskorjaustoimenpiteiltä energiatehokkuuden merkittävää parantamista ja porrastaa avustuksen määrä energiatehokkuuden mukaan (Valiokunnan lausumaehdotus).