Perustelut
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana
seuraavin huomautuksin.
Valiokunta toteaa, että esityksen pääasiallinen
tavoite on suhdannepoliittinen rakennusalan elvytys ja työllisyyden
parantaminen. Suhdanneluonteisiin avustuksiin esitetään
varattavaksi valtuutta valtion ensimmäisessä lisätalousarviossa
125 milj. euroa. Avustuksilla tuetaan työllisyyttä arviolta
17 000 henkilötyövuodella, joista uusia
3 200 htv. Valiokunta tukee esitystä todeten,
että vastaavantyyppisestä suhdanneluonteisesta
avustuksesta aikaisemmin saatujen kokemusten perusteella voidaan
olettaa, että avustus toimii tehokkaasti alentaen työttömyyttä.
Olemassaoleva rakennuskantamme ikääntyy ja
sen korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Rakennettu omaisuus muodostaa
70 prosenttia kansallisvarallisuudestamme, ja sen tilan heikkenemisestä on
kannettu huolta. Suomessa on Rakennetun omaisuuden tila 2007 -selvityksen
mukaan rivitaloasuntoja noin 350 000. Rivitalojen keski-ikä on
noin 23 vuotta, ja niiden korjaustarve kasvaa kaksinkertaiseksi
seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kerrostaloasuntoja on noin 1,2
miljoonaa ja talojen keski-ikä 30 vuotta. Myös
kerrostalojen peruskorjaustarve kasvaa tulevina vuosina. Omakotitaloja
puolestaan on noin miljoona ja niiden keski-ikä 41 vuotta.
Rakennuksiin ja asumiseen kohdistuvien toimenpiteiden tavoitteena
tulee olla sekä energiatehokkuuden parantaminen, päästöjen
vähentäminen että uusiutuvan energian
käytön lisääminen. Lakiehdotuksen
tavoitteena onkin paitsi elvyttää rakentamista
ja lisätä rakennusalan työllisyyttä,
myös saada käyntiin kerros- ja rivitalojen asuntokannan laadun
parantamiseksi ja ylläpitämiseksi tarpeellisia
korjaustöitä sekä asunto-osakeyhtiöissä että vuokrataloyhteisöissä.
Pientalojen korjauksia tuetaan pääasiassa
kotitalousvähennyksellä.
Asuntokanta uudistuu vain noin prosentilla vuodessa, ja uudisrakentamisen
kautta saavutettavat tulokset ovat siten marginaalisia rakennuskannan
kokonaistarkastelussa. Valiokunta korostaa, että myös
ilmasto- ja energiastrategia edellyttää olemassaolevan
rakennuskannan parantamista päästötavoitteiden
saavuttamiseksi. Olemassaolevan rakennuskannan peruskorjauksilta
tulee edellyttää energiatehokkuuden olennaista
parantamista, jotta ei menetetä vuosikymmeniksi mahdollisuuksia
energiatehokkuuden parantamiseen ja siten päästövähennyksiin
näissä kohteissa. Korjausrakentamista edistävät
toimenpiteet ovat siten perusteltuja paitsi suhdannepoliittisista,
myös ilmastopoliittisista syistä.
Lakiehdotuksen 3 §:n 3 momentti edellyttää, että toimenpiteiden
tulee olla energiatehokkuuden kannalta hyväksyttäviä.
Käytännössä energiatehokkuuden
kannalta merkitykselliset korjaustoimenpiteet edellyttävät
rakennuslupaa, jolloin lupamenettelyssä arvioidaan toimenpiteen
energiatehokkuus esimerkiksi ikkunoiden, julkisivujen tai uusittavan
talotekniikan osalta. Yleensä esimerkiksi ikkunoiden uusimisen
perusteena on nimenomaan energiatehokkuuden parantaminen. Myös
sellaisten korjaustoimenpiteiden, jotka eivät edellytä lupamenettelyä,
tulee olla energiatehokkuuden kannalta hyväksyttäviä.
Toisaalta suuri osa avustettavista toimenpiteistä on sellaisia,
joiden vaikutus energiatehokkuuteen on vähäinen,
kuten putkityöt ja pihatyöt.
Valiokunta pitää perusteltuna sitä,
että määräaikainen, suhdanneluonteinen
avustus on sekä hakijan kannalta että hallinnollisesti
mahdollisimman yksinkertainen. Siten on pidettävä hyväksyttävänä sitä,
että lakiehdotuksen mukaisen avustuksen myöntämisen
edellytyksenä ei ole samanlaisia pakollisia teknisiä edellytyksiä kuin energia-avustuksen
edellytyksenä on. Valiokunta kuitenkin edellyttää,
että tämä ei merkitse tinkimistä energiatehokkuusvaatimuksesta,
joka on selkeästi avustuksen myöntämisen
edellytys. Valiokunta kiinnittää huomiota myös
siihen, että avustukset tulevat kuntien myönnettäväksi
ja eri kuntien mahdollisuudet tehtävän hoitamiseen ovat
hyvin erilaiset. Ympäristöministeriön
ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen haasteena
on pystyä tuottamaan riittävä ohjeistus
kuntien tukemiseksi ottaen huomioon myös järjestelmän
nopea voimaantulo ja lyhyt voimassaoloaika.
Lakiehdotuksen mukaisia avustuksia voidaan myöntää vain
vuonna 2009. Rakennustyöt on aloitettava aikaisintaan 1.2.2009
ja viimeistään 31.12.2009. Avustettavat työt
on toteutettava viimeistään 31.12.2010. Valiokunnan
asiantuntijakuulemisessa on tullut esiin, että lain määräaikaisuuteen
liittyy riski siitä, että hankkeita ei kyetä toteuttamaan
tavoitellusti esimerkiksi rahoitusvaikeuksien vuoksi taikka että hankesuunnittelu
jää puutteelliseksi kireän aikataulun vuoksi.
Tämä huoli on sinänsä perusteltu.
Valiokunta pitää esitettyä määräaikaisuutta
kuitenkin hyväksyttävänä siksi,
että lain tavoitteena on edistää korjausrakentamishankkeiden
käynnistymistä mahdollisimman nopeasti tilanteessa, jossa
uudisrakentaminen on lähes täysin pysähdyksissä.
Edellä esitettyyn viitaten valiokunta korostaa tarvetta
seurata avustusjärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta
sekä varautua hyvissä ajoin päätöksentekoon
järjestelmän voimassaolon mahdollisesta jatkamisesta
taloudellisen taantuman jatkuessa avustusten myöntämiseksi
myös vuonna 2010. Tässä yhteydessä tulee
tarkastella myös tarvetta edellyttää peruskorjaustoimenpiteiltä energiatehokkuuden
merkittävää parantamista ja porrastaa
avustuksen määrä energiatehokkuuden mukaan (Valiokunnan
lausumaehdotus).