YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 1/2013 vp

YmVM 1/2013 vp - HE 181/2012 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koloveden kansallispuistosta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä helmikuuta 2013 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi Koloveden kansallispuistosta (HE 181/2012 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti maa- ja metsätalousvaliokunta on antanut asiasta lausunnon (MmVL 2/2013 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander ja hallitusneuvos Satu Sundberg, ympäristöministeriö

ylitarkastaja Rami Sampalahti, maa- ja metsätalousministeriö

aluejohtaja Matti Määttä, Metsähallitus

diplomi-insinööri Pasi Ryhänen, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

suojeluasiantuntija Sini Eräjää, Suomen luonnonsuojeluliitto ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon ovat antaneet:

  • Enonkosken kunta
  • Heinäveden kunta
  • Savonlinnan kaupunki
  • Etelä-Savon maakuntaliitto
  • Suomen riistakeskus
  • Suomen Metsästäjäliitto ry
  • Pirttimäen erämiehet ry
  • Pölläkän metsästysseura ry
  • Savonrannan riistanhoitoyhdistys
  • Suomen Metsästäjäliiton Suur-Savon piiri ry.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Koloveden kansallispuistosta. Lailla laajennettaisiin vuonna 1990 perustettua Koloveden kansallispuistoa liittämällä siihen noin 3 526 hehtaarin suuruiset valtion omistamat alueet. Samalla Koloveden kansallispuiston rauhoitussäännökset saatettaisiin pääosin vastamaan luonnonsuojelulain säännöksiä. Koloveden kansallispuisto ja siihen nyt liitettäviksi ehdotetut alueet sisältyvät pääosin Natura 2000 -verkostoon. Koloveden kansallispuiston kokonaispinta-ala olisi laajennuksen jälkeen noin 5 834 hehtaaria.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Koloveden kansallispuiston laajentaminen

Ehdotetulla lailla laajennetaan vuonna 1990 perustettua Koloveden kansallispuistoa ja saatetaan samalla kansallispuiston rauhoitussäännökset pääosin vastaamaan uudistetun luonnonsuojelulain (58/2011) säännöksiä. Koloveden kansallispuisto ja siihen nyt liitettäväksi ehdotetut alueet sisältyvät pääosin Natura 2000 -verkostoon ja vuonna 1990 hyväksyttyyn rantojensuojeluohjelmaan. Laajennusalueet ovat suurimmaksi osaksi yksityisiltä ja yhteisöiltä suojelutarkoituksiin hankittuja valtion maita ja vesiä. Lisäksi puistoon esitetään liitettäväksi osa Nahkiaissalon alueesta, jonka Metsähallitus on METSO-periaatepäätöksen mukaisesti osoittanut suojelumetsäksi.

Valiokunta toteaa, että Koloveden kansallispuiston rauhoitusmääräyksistä on säädetty Koloveden kansallispuistosta annetussa asetuksessa (168/1990), joka on annettu Koloveden kansallispuistoa koskevan lain nojalla. Vuonna 2011 voimaan tulleessa luonnonsuojelulain osittaisuudistuksessa kansallispuistojen rauhoitusmääräykset niitä koskevine poikkeuksineen siirrettiin lain tasolla säädettäviksi. Tässä yhteydessä luonnonsuojelulaista poistettiin perustuslain 80 §:n vastaisena mahdollisuus antaa kansallispuistoja koskevia rauhoitussäännöksiä asetuksella. Tämän vuoksi lakiesityksessä ehdotetaan, että nykyinen Koloveden kansallispuistoa koskeva laki kumotaan ja sen tilalle säädetään kokonaan uusi laki Koloveden kansallispuistosta.

Esityksessä ehdotetaan rauhoitussäännösten osalta viittaussäännöstä luonnonsuojelulain kansallispuistoja koskeviin 13—15 §:iin. Nykyiseen Koloveden kansallispuistoasetukseen sisältyvät rauhoitussäännökset vastaavat pääosin näitä lain säännöksiä. Valiokunta toteaa, että kansallispuistoa koskevat rauhoitussäännöt jäävät pääosin ennalleen.

Koloveden kansallispuiston suojeluarvot

Valiokunta pitää Koloveden kansallispuiston laajentamista eteläisen Suomen luonnonsuojelun edistämisen kannalta erittäin tarpeellisena. Puiston laajennusalueet turvaavat metsien monimuotoisuuden ja maisema-arvojen säilymistä, edistävät saimaannorpan suojelulle asetettuja tavoitteita ja parantavat alueen virkistyskäytön mahdollisuuksia. Kansallispuiston alueeseen kuuluu nykyään lähes yksinomaan saaria, kun taas uuteen laajennettuun kansallispuistoon kuuluu myös mannerrantoja sekä laajoja vesialueita. Liitettävät alueet muodostavat yhdessä nykyisen kansallispuiston kanssa kokonaisuuden, jonka seurauksena puisto on huomattavasti eheämpi suojelualue.

Alueen maisemat ovat erikoisuus suomalaisessa järviluonnossa: maisemaa hallitsevat luodekaakkoissuuntaiset suurmuodot ja kallioperän ruhjeisuus. Kalliojyrkänteet kohoavat vedestä korkeimmillaan yli 50 metriin järvenpinnasta. Koloveden selkävedetkin ovat kapeita ja niiden rannat kallioisia ja karuja. Kansallispuisto ja sen laajennusalue on kokonaisuutena eteläsuomalaisittain poikkeuksellisen erämaisena ja hiljaisena säilynyt alue.

Kolovesi on alueelta kerätyn lajistotiedon perusteella todennäköisesti Etelä-Savon arvokkaimpia vanhojen metsien suojelualueita. Metsistä lähes kaksi kolmasosaa on yli satavuotiaita. Osassa alueen metsiä on vanhan luonnonmetsän piirteitä, osassa kalliometsien nopeasti taantuvia luontotyyppejä ja lajeja. Kalliolouheen ja -murskeen sekä kiven käyttö rakentamisessa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvulla. Uusimpien uhanalaisuusselvitysten mukaan erityisesti kalliometsien luontotyypit ja lajit ovat vähentyneet nopeasti. Valiokunta toteaa, että kansallispuiston laajentamisella toteutetaan osaltaan Natura 2000 -verkoston toimeenpanoon liittyviä Suomen EU-jäsenyysvelvoitteita. Euroopan komissio on hyväksynyt kansallispuiston laajennusalueineen luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY mukaiseksi SCI-alueeksi (kohde FI050001 Kolovesi — Vaaluvirta — Pyttyselkä). Koloveden alueella esiintyy kymmentä luontodirektiivin liitteessä I tarkoitettua luontotyyppiä sekä liitteen II lajeista saimaannorppa ja saukko.

Koloveden kansallispuiston laajennusalueeseen kuuluu saimaannorpalle tärkeitä elinympäristöjä. Puiston vaikutusalueella arvioidaan olevan tällä hetkellä 17 saimaannorppaa. Kuutteja on kuitenkin viime vuosina syntynyt vähän, ja norppakanta on tällä hetkellä taantuva. Vesialueiden liittämisellä puistoon luodaan edellytykset tehostaa saimaannorpan suojelutoimia, ja lisäksi voidaan samalla parantaa uhanalaisen saimaannieriän suojelua. Metsähallitus valtion vesien haltijana ei norpan suojelemiseksi myy Kolovedelle verkkokalastuslupia, mikä osaltaan edesauttaa myös saimaannieriän suojelua.

Kansallispuiston laajentamisen yhteydessä on keskusteltu Nahkiaissalossa sijaitsevan noin 100 hehtaarin suuruisen alueen liittämisestä puiston osaksi. Ehdotettu lisälaajennusalue on valtion omistuksessa ja täyttää tältä osin luonnonsuojelulain 11 §:n edellytykset puistoon liittämisestä. Valiokunta toteaa kuitenkin, että Nahkiaissalon lisälaajennusaluetta ei ole tällä hetkellä sisällytetty minkäänlaisen suojelun piiriin, vaan alue on Metsähallituksen liiketoiminnan omaisuutta. Valiokunta katsoo, että hallituksen tulee selvittää Nahkiaissalon 100 hehtaarin alueen sisältämät luontoarvot ja muut suojelun laajentamiseen liittyvät kysymykset. Tämän selvityksen perusteella tulee myöhemmin arvioida, onko alueen liittämiselle kansallispuistoon olemassa edellytyksiä (Valiokunnan lausumaehdotus).

Metsästys Koloveden kansallispuistossa

Luonnonsuojelulain säännösten mukaan eläinten tappaminen ja hätyyttäminen on kansallispuistoissa pääsääntöisesti kielletty. Hirvenajo voidaan kuitenkin kansallispuistoissa sallia alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen eli Metsähallituksen luvalla. Pohjoisessa Suomessa metsästyslain 8 §:ssä erikseen määritellyllä alueella sijaitsevien kansallispuistojen perustamisen yhteydessä metsästyskiellosta on kuitenkin säädetty laajoja poikkeuksia paikallisille asukkaille. Eteläisessä Suomessa poikkeus kansallispuistojen hirvenmetsästyskieltoon on sen sijaan säädetty ainoastaan Koloveden kansallispuistossa.

Kansallispuistoa perustettaessa vuonna 1990 säädettiin hirvenmetsästyksen sallimisesta, jotta puiston perustamisen vaikutuksia paikallisten asukkaiden metsästysharrastukseen voitiin lieventää. Nykyisin voimassa olevan Koloveden kansallispuistoasetuksen mukaan paikalliset asukkaat saavat Metsähallituksen luvalla metsästää hirveä suurimmassa osassa kansallispuistoa. Valiokunta toteaa, että paikallisten asukkaiden hirvenmetsästysoikeuksien säilyttäminen on niin sanottu saavutettu etu, jota ei ole haluttu poistaa.

Hallituksen esityksen tavoitteena on ollut löytää nykyisen lainsäädännön puitteissa sellainen järjestely, joka ottaa kohtuudella huomioon alueella toimivien paikallisten asukkaiden tarpeet hirvenmetsästyksen jatkamiseksi alueella. Paikallisten asukkaiden mahdollisuus metsästää hirveä ehdotetaan esityksessä säilytettäväksi jatkossakin suurimmassa osassa nykyistä kansallispuistoa. Lisäksi myös merkittävällä osalla puistoon liitettäviksi ehdotettavista uusista alueista hirvenmetsästys on paikallisille asukkaille edelleen mahdollista alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että ehdotettavat hirvenmetsästysalueet on pitkälti rajattu yhteistyössä alueella toimivien metsästysseurojen kanssa. Valiokunta korostaa lisäksi sitä, että kansallispuistossa säilyy myös edelleen tarve sallia hirvenajo metsästyksen yhteydessä. Hirvenmetsätyksen voi arvioida vaikuttavan vain vähän kansallispuiston muuhun virkistys- ja matkailukäyttöön, koska niitä harjoitetaan pääosin kesäkuukausina hirvenmetsästyskauden ulkopuolella. Retkeilyyn erityisesti osoitetuilla ja sitä varten varustetuilla alueilla hirvenmetsästys ei olisi jatkossa sallittu. Valiokunta toteaa lisäksi, että kansallispuistoon liitettävät alueet muodostavat suurimmalla osalla metsästysseuroista melko pienen osan seurojen kokonaismetsästysalasta.

Perustetta, jolla metsästykseen oikeutetut tahot määräytyvät, ei ole esityksessä tarkoitus muuttaa nykyisestä. Alueella tapahtuneet kuntaliitokset ovat osin laajentaneet sitä asukaspohjaa, jolla vastaisuudessa on oikeus hirvenmetsästykseen kansallispuistossa. Toisaalta Etelä-Savo on maakuntana muuttotappioaluetta, jonka väestö on vähentynyt. Maa- ja metsätalousvaliokunta totesi lausunnossaan, että esitys vähentää hirvenmetsästykseen oikeutettujen henkilöiden määrää alueen metsästysseuroissa muuttoliikkeen takia. Maa- ja metsätalousvaliokunta esitti lausunnossaan ympäristövaliokunnalle lakiehdotuksen 4 §:n muuttamista siten, että Koloveden kansallispuistossa sallittaisiin alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla hirvenmetsästys 2 §:ssä mainittujen kuntien alueella toimivien riistanhoitoyhdistysten jäsenille. Metsästysseurat valitsevat kuitenkin viime kädessä itse omat jäsenensä, ja niiden halukkuus hankkia uusia jäseniä vaikuttaa myös osaltaan hirvenmetsästyksen toteuttamismahdollisuuksiin.

Valiokunta katsoo, että hirvenmetsästysoikeuden rajaaminen sijaintikunnan vakinaisiin asukkaisiin esityksen mukaisesti kuten tälläkin hetkellä on selkeä ja metsästyslain 8 §:n mukainen menettely, joka kuntaliitosten myötä takaa alueella riittävän potentiaalisen hirvenmetsästäjien joukon myös tulevaisuudessa. Koloveden kansallispuiston kolmen sijaintikunnan (Enonkoski, Heinävesi ja Savonlinna) yhteenlaskettu asukasmäärä oli vuoden 2012 lopussa noin 41 800 henkilöä, joiden joukosta hirvien ampumiseen osallistuvien metsästysseurojen jäsenten tulee jatkossa löytyä. Metsästyseurojen muut jäsenet voivat osallistua hirvenajoon ja muihin metsästykseen liittyviin tehtäviin.

Puiston laajentaminen pienentää Metsähallituksen nykyistä pienriistan lupametsästysaluetta. Valiokunta toteaa, että vieraslajien, kuten minkin ja supikoiran, pyynti on edelleen sallittua koko kansallispuiston alueella.

Liikkumisrajoitukset kansallispuistossa

Valiokunta toteaa, että Metsähallitus on vuonna 2010 laatinut Koloveden kansallispuistolle ja siihen nyt liitettäväksi ehdotetuille laajennusalueille luonnonsuojelulain 19 §:ssä tarkoitetun hoito- ja käyttösuunnitelman, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä. Käyttö- ja hoitosuunnitelman pohjalta Metsähallitus voi aloittaa järjestyssäännön laatimisen sen jälkeen, kun Koloveden kansallispuistolaki on tullut voimaan.

Luonnonsuojelulain 20 §:n mukaan kansallispuiston järjestyssäännössä annetaan tarpeelliset liikkumisrajoitukset, joista säädetään lain 18 §:n 2 momentissa. Liikkumis- ja maihinnousukielto tai -rajoitus edellyttää sitä, että alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen nimenomaisesti vaatii erityisten kieltojen tai rajoitusten asettamista. Valiokunta pitää tarpeellisena, että nykyiset liikkumisrajoitukset tarkistetaan ja sellaiset poistetaan, joita eläimistön tai kasvillisuuden säilyminen kansallispuistossa ei uuden luonnontieteellisen tiedon perusteella enää edellytä. Hoito- ja käyttösuunnitelma antaa esimerkiksi mahdollisuuden poistaa liikkumisrajoitukset Vaajasalon pohjoisosasta ja Ukonlahdelta. Selvitysten mukaan saimaannorpat eivät ole enää viime vuosina käyttäneet kyseisiä alueita karvanvaihtoon, minkä vuoksi liikkumista ei ole tarpeen näillä alueilla enää rajoittaa. Valiokunta toteaa, että selkeillä ja oikein sijoitetuilla rantautumisalueilla voidaan vähentää retkeilyn mahdollisia haittavaikutuksia luonnonarvoille.

Mikkelin lääninhallitus on veneliikennelain 3 a §:n ja 10 §:n (607/1977) nojalla kieltänyt moottoriveneilyn Kolovedellä. Kielto on annettu alueen helposti häiriintyvien erämaisten lajien, ennen kaikkea uhanalaisen saimaannorpan, suojelemiseksi. Kielto on tullut voimaan vuonna 1995. Polttomoottoriveneiden käyttö on kuitenkin sallittu alueen kiinteistöjen omistajille, ammatinharjoittajille ja Metsähallituksen tehtävissä. Valiokunta pitää moottorikiellon asettamista ja siihen liittyviä nykyisiä poikkeuksia asianmukaisina. Kansallispuiston laajennus edistää puiston kehittämistä yhtenä eteläisen Suomen hiljaisimmista alueista.

Kansallispuiston kehittäminen

Koloveden matkailullisen vetovoiman keskeisimmät elementit ovat hiljaisuus ja alueen luonnontilaisuus. Tärkeimpiä kävijäryhmiä ovat melojat, soutajat ja patikkaretkeilijät. Kansallispuistossa vieraili vuonna 2011 noin 8 000 kävijää, joista noin 85 prosenttia yöpyi alueella. Manneralueiden liittäminen kansallispuistoon parantaa mahdollisuuksia kohdentaa puiston yleisöpalvelut niille alueille, joilla ne aiheuttavat mahdollisimman vähän haittaa suojelutavoitteiden saavuttamiselle. Puiston laajennuksen myötä tavoite on kasvattaa kävijämäärä noin 16 000 retkeilijään vuodessa. Valiokunta katsoo, että herkät luontoarvot voidaan parhaiten turvata kehittämällä matkailupalveluita erityisesti melontaretkeilyn ja päiväpatikoinnin näkökulmista. Päiväpatikoinnin mahdollisuuksien paraneminen pidentää todennäköisesti kävijöiden alueella viettämää aikaa, mikä puolestaan kasvattaa lähialueilla majoituksen ja muiden palveluiden kysyntää.

Koloveden kansallispuisto on jo nykyään aluetaloudellisesti tärkeä matkailukohde. Ulkomaisten matkailijoiden prosentuaalinen osuus on kansallispuistoistamme suurin, mikä luo hyvät edellytykset kasvattaa kestävää ja kannattavaa matkailutoimintaa edelleen. Valiokunta katsoo, että kansallispuiston hoidon ja käytön tulee tukea luonto- ja kulttuuriarvot huomioivaa virkistyskäyttöä ja kehittyvää luontomatkailutoimintaa. Valiokunta pitää myös välttämättömänä, että kansallispuiston laajentamiseen osoitetaan Metsähallituksen luontopalvelulle tarvittavat taloudelliset resurssit, jotta laajennuksen myötä kasvava kävijämäärä voidaan ohjata hallitusti alueelle.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ympäristövaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että hyväksytään yksi lausuma (Valiokunnan lausumaehdotus).

Valiokunnan lausumaehdotus

Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää Nahkaissalon 100 hehtaarin alueen sisältämät luontoarvot ja muut suojelun laajentamiseen liittyvät seikat sekä arvioi tämän selvityksen perusteella, täyttyvätkö edellytykset alueen liittämiselle Koloveden kansallispuistoon.

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2013

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Martti Korhonen /vas
  • vpj. Rakel Hiltunen /sd
  • jäs. Timo Heinonen /kok
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Pauli Kiuru /kok
  • Jukka Kärnä /sd
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Sari Palm /kd
  • Anni Sinnemäki /vihr
  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Juha Väätäinen /ps
  • vjäs. Susanna Huovinen /sd

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Jaakko Autio

VASTALAUSE

Perustelut

Koloveden kansallispuistoa koskevassa hallituksen esityksessä hirvenmetsästys on ehdotettu sallittavaksi ainoastaan Savonlinnan, Enonkosken ja Heinäveden asukkaille. Asukas on henkilö, jonka kotipaikka on jossain kansallispuiston sijaintikunnassa.

Alueella on paljon vapaa-ajan asukkaita ja alueelta kotoisin olevia ihmisiä, jotka kuuluvat alueella toimiviin riistanhoitoyhdistyksiin. Heille ei valiokunnan enemmistön mielestä tulisi oikeutta osallistua hirvenmetsästykseen.

Keskustan eduskuntaryhmä katsoo, että rajaus vaikeuttaa jatkossa huomattavasti hirvenmetsästyksen järjestämistä ja alueen hirvikannan erittäin tarpeellista säätelyä. Tämän vuoksi katsomme, että metsästys tulisi sallia paikallisille asukkaille ja alueella toimivien riistanhoitoyhdistyksen jäsenille.

Ehdotus

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että lakiehdotus hyväksytään muutoin valiokunnan mietinnön mukaisena paitsi 4 § muutettuna (Vastalauseen muutosehdotus).

Vastalauseen muutosehdotus

Laki

Koloveden kansallispuistosta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1—3 §

(kuten YmVM)

4 §

Metsästys

Sen estämättä, mitä luonnonsuojelulain 13 § 1 momentin 5 kohdassa säädetään, Koloveden kansallispuistossa on alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla sallittu hirven metsästys 2 §:ssä mainittujen kuntien asukkaille ja kuntien alueella toimivien riistanhoitoyhdistysten jäsenille lain liitteenä olevaan karttaan merkityillä alueilla.

5 §

(kuten YmVM)

_______________

Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2013

  • Mirja Vehkaperä /kesk
  • Antti Kaikkonen /kesk