Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa bioturvallisuuspöytäkirjan ja hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan todennut, että pöytäkirja ei aiheuta Suomen osalta suuria muutoksia sääntelyssä, koska Euroopan yhteisön ja Suomen säännökset täyttävät hyvin pöytäkirjan vaatimukset. Tarvittavat muutokset geenitekniikkalakiin ovat parhaillaan eduskunnan käsiteltävinä erikseen annetun hallituksen esityksen yhteydessä (HE 42/2004 vp).

Ympäristövaliokunta toteaa, että muuntogeenisten organismien lisääntynyt maailmanlaajuinen käyttö on aiheuttanut tarpeen säännellä niiden käyttöä sekä tuontia ja vientiä kansainvälisesti. Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (SopS 78/1994) liittyvä Cartagenan pöytäkirja hyväksyttiin Montrealissa 29.1.2000, ja se on tullut kansainvälisesti voimaan 11.9.2003. Sopimuksen on ratifioinut vajaat 100 valtiota sekä Euroopan yhteisö. Esitys liittyy myös muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista annetun neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) 1946/2003 täytäntöönpanoon.

Bioturvallisuuspöytäkirja täydentää tärkeällä tavalla luonnon monimuotoisuussopimuksen periaatteita muuntogeenisten organismien kansainvälisen kaupan ja muun rajat ylittävän viennin ja tuonnin osalta. Pöytäkirja on ympäristösopimus, jossa pääpaino on luonnon monimuotoisuuden suojelulla. Valiokunta pitää pöytäkirjaa osaltaan merkittävänä kansainvälisenä sopimuksena, jonka kautta ennalta varautumisen periaate vakiintuu asteittain kansainvälisen oikeuden periaatteeksi terveyden ja ympäristönsuojelun aloilla.

Cartagenan pöytäkirjan tavoitteena on ennalta varautumisen periaatteen mukaisesti vaikuttaa siihen, että nykyaikaisella biotekniikalla muunnettuja eläviä organismeja siirretään, käsitellään ja käytetään tavalla, joka ei aiheuta haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle käytölle. Pöytäkirjassa otetaan huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit ja kiinnitetään erityistä huomiota valtioiden rajat ylittäviin organismien siirtoihin. Ihmisille tarkoitetut muuntogeenisiä organismeja sisältävät lääkkeet eivät kuulu pöytäkirjan soveltamisalaan.

Pöytäkirjassa määritellään eriytetyt menettelytavat sen mukaan, onko kysymyksessä muuntogeenisten organismien ympäristöön levittäminen, käyttö elintarvikkeena, rehuna tai jatkojalostukseen vai suljettu käyttö. Pöytäkirja luo tosiasioihin perustuvan ennakkosuostumusmenettelyn. Menettelyn tavoitteena on turvata se, että osapuolilla olisi käytettävissään riittävät tiedot muuntogeenisistä organismeista ja niiden vaikutuksista tehdessään päätöksiä niiden maahantuonnin sallimisesta. Ennakkosuostumuksen hankkiminen kuuluu viejäosapuolelle tai viejänä toimivalle toiminnanharjoittajalle. Tuojaosapuolen tulee vastaavasti kirjallisesti sallia tai kieltää aiottu tuonti.

Pöytäkirjan mukaan kaikista siirrettävistä muuntogeenisistä organismeista on tehtävä riskinarviointi. Rajat ylittävissä siirroissa on varmistuttava siitä, että muuntogeeniset organismit käsitellään, pakataan ja kuljetetaan turvallisesti. Pöytäkirja sisältää määräykset myös mahdollisen tahattoman, valtioiden rajat ylittävän leviämisen osalta. Sellaisista tapauksista on ilmoitettava muille vaikutuspiirissä oleville valtioille, bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmään ja asianmukaisille kansainvälisille järjestöille.

Valiokunta pitää Cartagenan pöytäkirjaa tärkeänä kansainvälisenä sopimuksena, jolla on erityinen merkitys kehitysmaiden kannalta. Bioturvallisuuden tiedonvälitysjärjestelmä (Biosafety Clearing House, BCH) antaa viranomaisille mahdollisuuden turvautua järjestelmästä saatavaan asiantuntemukseen, jos paikallista asiantuntemusta ei ole saatavissa. Tiedonvälitysjärjestelmän toimivuus on siten erityisen keskeistä kehitysmaiden kannalta. Pöytäkirjan toimivuus riippuu suuresti myös siitä, miten tehokkaasti kehitys- ja siirtymätalousmaiden bioturvallisuuteen liittyvää hallintoa, lainsäädäntöä ja tietotaitoa voidaan kehittää. Tätä kehitystyötä tuetaan erityisesti Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) kautta. Valiokunta pitää tärkeänä, että Suomi osapuoleksi tultuaan tukee myös rahallisesti tätä kehitystyötä.

Lakiehdotukset

Hallituksen esitykseen sisältyy laki pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamisesta. Pöytäkirjan 25 artiklan mukaan kukin osapuoli ryhtyy tarvittaviin kansallisiin toimiin sellaisten valtioiden rajojen yli tapahtuvien muuntogeenisten organismien siirtojen estämiseksi, jotka ovat pöytäkirjan täytäntöön panemiseksi toteutettujen kansallisten toimenpiteiden vastaisia, sekä säätää tarvittaessa rangaistukset tällaisista siirroista. Myös EY:n vientiasetuksen 18 artikla, jolla pannaan yhteisössä täytäntöön bioturvallisuuspöytäkirjan määräyksiä, edellyttää, että jäsenmaat säätävät seuraamuksista kansallisessa lainsäädännössään. Suomen geenitekniikkalaki ja rikoslaki sisältävät tällaiset säännökset muuntogeenisten organismien tuonnin osalta. Ympäristörikoksia koskevassa rikoslain 48 luvussa ei ole erityissäännöksiä EY:n vientiasetuksen rikkomisesta. Sen vuoksi yhteisön asetuksen vastaisesti toimiminen ehdotetaan lisättäväksi rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momenttiin.

Hallitus antoi eduskunnalle 2.4.2004 esityksen laiksi geenitekniikkalain sekä rikoslain 34 luvun 4 §:n ja 44 luvun 9 §:n muuttamisesta (HE 42/2004 vp), josta ympäristövaliokunta on antanut lausunnon (YmVL 15/2004 vp). Cartagenan pöytäkirjan hyväksymistä koskeva hallituksen esitys rakentuu osittain geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen varaan. Tämän hallituksen esityksen hyväksyminen edellyttää siten, että eduskunta hyväksyy myös geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen (StVM 10/2004 vp). Eduskunta on hyväksynyt 27.4.2004 rikoslain 48 luvun 1 §:n muutoksen, joka sisältyi hallituksen esitykseen ns. Rotterdamin sopimuksen hyväksymisestä (HE 25/2004 vp). Tämän esityksen sisältämä ehdotus rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamiseksi on sovitettava yhteen sanotun lainmuutoksen kanssa siten kuin valiokunta esittää.

Valiokunta toteaa, että ehdotettu rikoslain 48 luvun 1 §:n muutos on vaikeahkosti ymmärrettävä, kun se viittaa yhteisön asetuksen vaikeatajuisiin artikloihin. Säännöstä on kuitenkin pidettävä hyväksyttävänä, koska alan toiminnanharjoittajien ammattimaisina toimijoina tulee ymmärtää alan vaikeatajuisiakin velvoitteita. Ongelmallisena voidaan pitää myös sitä, että ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön täyttyminen eli ympäristön pilaantuminen tai muu vastaava ympäristön haitallinen muuttuminen tai vaara terveydelle ei voine täyttyä pelkästään muuntogeenisten organismien kielletyllä tuonnilla tai viennillä. Koska tuontiin tai vientiin aina liittyy muuntogeenisen organismin käyttöön liittyvä tarkoitus, se voitaneen ottaa huomioon oletuksenomaisesti arvioitaessa sitä, onko menettely tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai sen muuta vastaavaa haitallista muuttumista tai vaaraa terveydelle. Näin ehdotettua rikosoikeudellista sääntelytapaa voidaan osittaisesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta pitää hyväksyttävänä ja ainoana riittävän yksinkertaisena sääntelytapana.