Perustelut
Yleistä
Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja
saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena
ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa bioturvallisuuspöytäkirjan
ja hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.
Sosiaali- ja terveysvaliokunta on lausunnossaan todennut, että pöytäkirja
ei aiheuta Suomen osalta suuria muutoksia sääntelyssä,
koska Euroopan yhteisön ja Suomen säännökset
täyttävät hyvin pöytäkirjan
vaatimukset. Tarvittavat muutokset geenitekniikkalakiin ovat parhaillaan eduskunnan
käsiteltävinä erikseen annetun hallituksen
esityksen yhteydessä (HE 42/2004 vp).
Ympäristövaliokunta toteaa, että muuntogeenisten
organismien lisääntynyt maailmanlaajuinen käyttö on
aiheuttanut tarpeen säännellä niiden
käyttöä sekä tuontia ja vientiä kansainvälisesti.
Biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen (SopS 78/1994)
liittyvä Cartagenan pöytäkirja hyväksyttiin
Montrealissa 29.1.2000, ja se on tullut kansainvälisesti
voimaan 11.9.2003. Sopimuksen on ratifioinut vajaat 100 valtiota
sekä Euroopan yhteisö. Esitys liittyy myös
muuntogeenisten organismien valtioiden rajat ylittävistä siirroista
annetun neuvoston ja parlamentin asetuksen (EY) 1946/2003 täytäntöönpanoon.
Bioturvallisuuspöytäkirja täydentää tärkeällä tavalla
luonnon monimuotoisuussopimuksen periaatteita muuntogeenisten organismien
kansainvälisen kaupan ja muun rajat ylittävän
viennin ja tuonnin osalta. Pöytäkirja on ympäristösopimus,
jossa pääpaino on luonnon monimuotoisuuden suojelulla.
Valiokunta pitää pöytäkirjaa osaltaan
merkittävänä kansainvälisenä sopimuksena,
jonka kautta ennalta varautumisen periaate vakiintuu asteittain
kansainvälisen oikeuden periaatteeksi terveyden ja ympäristönsuojelun aloilla.
Cartagenan pöytäkirjan tavoitteena on ennalta
varautumisen periaatteen mukaisesti vaikuttaa siihen, että nykyaikaisella
biotekniikalla muunnettuja eläviä organismeja
siirretään, käsitellään
ja käytetään tavalla, joka ei aiheuta
haittaa luonnon monimuotoisuudelle ja sen kestävälle
käytölle. Pöytäkirjassa otetaan
huomioon myös ihmisen terveydelle aiheutuvat riskit ja kiinnitetään
erityistä huomiota valtioiden rajat ylittäviin
organismien siirtoihin. Ihmisille tarkoitetut muuntogeenisiä organismeja
sisältävät lääkkeet
eivät kuulu pöytäkirjan soveltamisalaan.
Pöytäkirjassa määritellään
eriytetyt menettelytavat sen mukaan, onko kysymyksessä muuntogeenisten
organismien ympäristöön levittäminen,
käyttö elintarvikkeena, rehuna tai jatkojalostukseen
vai suljettu käyttö. Pöytäkirja
luo tosiasioihin perustuvan ennakkosuostumusmenettelyn. Menettelyn
tavoitteena on turvata se, että osapuolilla olisi käytettävissään
riittävät tiedot muuntogeenisistä organismeista
ja niiden vaikutuksista tehdessään päätöksiä niiden
maahantuonnin sallimisesta. Ennakkosuostumuksen hankkiminen kuuluu
viejäosapuolelle tai viejänä toimivalle
toiminnanharjoittajalle. Tuojaosapuolen tulee vastaavasti kirjallisesti
sallia tai kieltää aiottu tuonti.
Pöytäkirjan mukaan kaikista siirrettävistä muuntogeenisistä organismeista
on tehtävä riskinarviointi. Rajat ylittävissä siirroissa
on varmistuttava siitä, että muuntogeeniset organismit käsitellään,
pakataan ja kuljetetaan turvallisesti. Pöytäkirja
sisältää määräykset
myös mahdollisen tahattoman, valtioiden rajat ylittävän
leviämisen osalta. Sellaisista tapauksista on ilmoitettava
muille vaikutuspiirissä oleville valtioille, bioturvallisuuden
tiedonvälitysjärjestelmään ja asianmukaisille
kansainvälisille järjestöille.
Valiokunta pitää Cartagenan pöytäkirjaa
tärkeänä kansainvälisenä sopimuksena,
jolla on erityinen merkitys kehitysmaiden kannalta. Bioturvallisuuden
tiedonvälitysjärjestelmä (Biosafety Clearing
House, BCH) antaa viranomaisille mahdollisuuden turvautua järjestelmästä saatavaan
asiantuntemukseen, jos paikallista asiantuntemusta ei ole saatavissa.
Tiedonvälitysjärjestelmän toimivuus on
siten erityisen keskeistä kehitysmaiden kannalta. Pöytäkirjan
toimivuus riippuu suuresti myös siitä, miten tehokkaasti kehitys-
ja siirtymätalousmaiden bioturvallisuuteen liittyvää hallintoa,
lainsäädäntöä ja tietotaitoa
voidaan kehittää. Tätä kehitystyötä tuetaan erityisesti
Maailmanlaajuisen ympäristörahaston (GEF) kautta.
Valiokunta pitää tärkeänä,
että Suomi osapuoleksi tultuaan tukee myös rahallisesti
tätä kehitystyötä.
Lakiehdotukset
Hallituksen esitykseen sisältyy laki pöytäkirjan lainsäädännön
alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.
Lisäksi esitykseen sisältyy ehdotus rikoslain 48
luvun 1 §:n muuttamisesta. Pöytäkirjan
25 artiklan mukaan kukin osapuoli ryhtyy tarvittaviin kansallisiin
toimiin sellaisten valtioiden rajojen yli tapahtuvien muuntogeenisten
organismien siirtojen estämiseksi, jotka ovat pöytäkirjan
täytäntöön panemiseksi toteutettujen
kansallisten toimenpiteiden vastaisia, sekä säätää tarvittaessa
rangaistukset tällaisista siirroista. Myös EY:n
vientiasetuksen 18 artikla, jolla pannaan yhteisössä täytäntöön
bioturvallisuuspöytäkirjan määräyksiä,
edellyttää, että jäsenmaat säätävät
seuraamuksista kansallisessa lainsäädännössään.
Suomen geenitekniikkalaki ja rikoslaki sisältävät
tällaiset säännökset muuntogeenisten
organismien tuonnin osalta. Ympäristörikoksia
koskevassa rikoslain 48 luvussa ei ole erityissäännöksiä EY:n
vientiasetuksen rikkomisesta. Sen vuoksi yhteisön asetuksen
vastaisesti toimiminen ehdotetaan lisättäväksi
rikoslain 48 luvun 1 §:n 1 momenttiin.
Hallitus antoi eduskunnalle 2.4.2004 esityksen laiksi geenitekniikkalain
sekä rikoslain 34 luvun 4 §:n ja 44 luvun 9 §:n
muuttamisesta (HE 42/2004 vp), josta ympäristövaliokunta
on antanut lausunnon (YmVL 15/2004 vp). Cartagenan pöytäkirjan
hyväksymistä koskeva hallituksen esitys rakentuu
osittain geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen varaan.
Tämän hallituksen esityksen hyväksyminen
edellyttää siten, että eduskunta hyväksyy
myös geenitekniikkalakia koskevan hallituksen esityksen
(StVM 10/2004 vp). Eduskunta on hyväksynyt 27.4.2004
rikoslain 48 luvun 1 §:n muutoksen, joka sisältyi
hallituksen esitykseen ns. Rotterdamin sopimuksen hyväksymisestä (HE
25/2004 vp). Tämän esityksen sisältämä ehdotus
rikoslain 48 luvun 1 §:n muuttamiseksi on sovitettava
yhteen sanotun lainmuutoksen kanssa siten kuin valiokunta esittää.
Valiokunta toteaa, että ehdotettu rikoslain 48 luvun
1 §:n muutos on vaikeahkosti ymmärrettävä,
kun se viittaa yhteisön asetuksen vaikeatajuisiin artikloihin.
Säännöstä on kuitenkin pidettävä hyväksyttävänä,
koska alan toiminnanharjoittajien ammattimaisina toimijoina tulee
ymmärtää alan vaikeatajuisiakin velvoitteita.
Ongelmallisena voidaan pitää myös sitä,
että ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön
täyttyminen eli ympäristön pilaantuminen
tai muu vastaava ympäristön haitallinen muuttuminen
tai vaara terveydelle ei voine täyttyä pelkästään
muuntogeenisten organismien kielletyllä tuonnilla tai viennillä.
Koska tuontiin tai vientiin aina liittyy muuntogeenisen organismin
käyttöön liittyvä tarkoitus,
se voitaneen ottaa huomioon oletuksenomaisesti arvioitaessa sitä,
onko menettely tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla
ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai
sen muuta vastaavaa haitallista muuttumista tai vaaraa terveydelle.
Näin ehdotettua rikosoikeudellista sääntelytapaa
voidaan osittaisesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta pitää hyväksyttävänä ja
ainoana riittävän yksinkertaisena sääntelytapana.