Perustelut

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Esityksessä ehdotetaan alusjätelakia ja ympäristönsuojelulakia muutettavaksi vain siltä osin kuin alusjätedirektiivin täytäntöönpano muutosta edellyttää. Alusjätelainsäädännön kokonaisuudistus on kuitenkin tarkoitus aloittaa lähiaikoina, koska laki ei enää teknisesti vastaa nykyisiä lakiteknisiä vaatimuksia siihen tehtyjen lukuisten muutosten vuoksi.

Ympäristövaliokunta pitää erittäin tärkeänä kokonaisuudistuksen mahdollisimman pikaista aloittamista. Kokonaisuudistustyössä on valiokunnan mielestä pohdittava mahdollisuuksia säätää ja ottaa käyttöön uusia toimenpiteitä, joilla tehokkaasti estetään jatkuvasti edelleen tapahtuvia laittomia öljypäästöjä. Öljypäästöt eivät ole merkittävästi vähentyneet, vaikka alusjätteen jättöpakko on ollut voimassa vuodesta 1999 ja pakollinen ei erityismaksua -perusteinen maksujärjestelmä vuodesta 2000. Koko Itämeren alueella päästöjä arvioidaan edelleen tapahtuvan noin 400—500 vuosittain. On arvioitu, että laittomien pilssivesien yhteenlaskettu määrä ylittää tapahtuneissa onnettomuuksissa mereen päässeet päästömäärät.

Valiokunta on useissa lausunnoissaan edellyttänyt uusien toimenpiteiden käyttöönottamista merensuojelun tehostamiseksi. Valiokunta toistaa nämä kannanottonsa ja kiirehtii talousvyöhykkeen perustamista tarkoittavan lainsäädännön pikaista saattamista eduskunnan käsiteltäväksi. Mahdollisuus sakottaa Suomen aluevesirajojen ulkopuolella talousvyöhykkeellä tapahtuvista laittomista öljypäästöistä on yksi keino, jolla on mahdollista tehostaa merensuojelua. Oikeusministeriö on asettanut 28. päivänä elokuuta 2003 työryhmän, jonka tulee tehdä ehdotus hallinnollisesta maksujärjestelmästä, jota sovellettaisiin aluksista tapahtuviin laittomiin öljypäästöihin. Valiokunta pitää tätä erittäin tärkeänä ja edellyttää, että myös hallinnollista maksujärjestelmää koskeva lainsäädäntöehdotus valmistellaan mahdollisimman nopealla aikataululla. Myös yhteistyötä Venäjän ja Baltian maiden kanssa tulee kehittää kaikin mahdollisin keinoin valvontatilanteen kohentamiseksi.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty siihen, että ei erityismaksua -järjestelmä ei kannusta jätteiden määrän vähentämiseen. Valiokunta pitää tätä sinänsä valitettavana, mutta toteaa, että merensuojelun tavoitteiden kannalta on kuitenkin ensisijaista saada laittomat päästöt kuriin. Järjestelmän tarkoituksena on luoda tilanne, jossa ei synny taloudellista houkutinta päästää öljyä mereen, koska satamassa on joka tapauksessa maksettava ei erityismaksua -järjestelmän mukainen maksu. Säännöllisessä liikenteessä oleville aluksille, joilla on jätehuoltosopimus pätevän jätehuoltoalan yrityksen tai sataman kanssa, voidaan myöntää poikkeus jättöpakosta, jolloin niiden ei myöskään tarvitse maksaa ei erityismaksua -järjestelmän mukaista maksua öljyisistä jätteistä.

Valiokunta toteaa myös, että voimassa olevan lain mukaan satamat voivat myöntää alennuksia aluksille, joilla syntyy tavanomaista vähemmän jätettä. Tätä mahdollisuutta satamat eivät kuitenkaan ole käyttäneet. Valiokunta tukee ehdotettua maksujärjestelmää, mutta edellyttää, että lain kokonaisuudistustyössä selvitetään mahdollisuudet jätteiden syntymisen ehkäisemistä ja määrän vähentämistä kannustavien toimenpiteiden käyttöön ottamiseen.

Valiokunnan huomiota on kiinnitetty myös sääntelyn selkeyteen siinä suhteessa, tuleeko satamissa olevien jätteiden vastaanottolaitteiden olla kiinteitä vai ei. Vastaanottolaitteiden tulee olla riittävät niitä tavallisesti käyttävien alusten tarpeisiin nähden. Valiokunta toteaa saamaansa selvitykseen viitaten, että kiinteiden laitteiden lisäksi myös esimerkiksi muualta tilattava säiliöauto täyttää vastaanottolaitteita koskevan vaatimuksen. Lainkohtaa ei ehdoteta sisällöllisesti muutettavaksi.

Satamia koskeva velvollisuus ylläpitää tarpeellisia jätteiden vastaanottolaitteita koskee myös huvivenesatamia. Huviveneiden käymäläjätevesiä varten on varsinkin sisävesien huvivenesatamiin hankittu viime vuosina lisää vastaanottolaitteita, mutta niiden määrä ei ole vielä täysin riittävä. Venesatamat ovat yleensä sisällyttäneet laitteista aiheutuvat kustannukset laituripaikkamaksuihin. Alle 12 henkilöä kuljettavat huvialukset ja kalastusalukset eivät kuulu ei erityismaksua -järjestelmään. Näiltä aluksilta satama voi periä jätehuoltokustannuksia vastaavan maksun. Alusöljyjätelain muutosehdotuksen 26 b §:n 2 momentin mukaan maksua öljypitoisten jätteiden ja kiinteän jätteen vastaanottamisesta ei peritä kalastusaluksilta ja aluksilta, jotka voivat ottaa enintään 12 matkustajaa. Valiokunta katsoo, että säännöstä tulisi selventää viittaamalla 1 momentissa tarkoitettuun maksuun eli ei erityismaksua -järjestelmän mukaisiin maksuihin. Muita maksuja pieniltä aluksilta voidaan luonnollisesti periä.

Suomen lainsäädäntö olisi tullut saattaa alusjätedirektiivin mukaiseksi 28. päivään joulukuuta 2002 mennessä. Valiokunta kiirehtii osaltaan direktiivin mukaisen lainsäädännön voimaan saattamista. Suomen tulee toimia aktiivisesti täyttääkseen direktiivin vaatimukset, sillä Itämeren suojelun tehostamisen ja kansainvälisen yhteistyön kannalta ei ole suotavaa, että oma täytäntöönpano viipyy.