Perustelut

Asuntomarkkinoiden suuret muutokset eivät alkaneet äkillisesti viime syksynä. Normaalien vuokra-asuntojen rakentaminen pysähtyi käytännössä jo vuosia sitten. Asetetuista tavoitteista on jääty selvästi. Yhteiskunnan tuella onkin rakennettu vuokra-asuntoja lähinnä vain erityisryhmille.

Hallituksen vuoden 2009 talousarviossa ei luoda riittäviä edellytyksiä tavallisten kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tuotannolle. Talousarvioon liittyvä hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi on sinänsä oikean suuntainen, mutta riittämätön askel vuokra-asuntotuotannon elvyttämisessä.

Esitetyssä mallissa vuokrat määräytyvät markkinaehtoisesti, jolloin toimenpide ei lisää eniten kysyttyjen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjontaa. Viime syksynä uuden valtion korkotuella tehtävän ara-vuokratalon omakustannusvuokratasoksi arvioitiin kasvukeskuksissa 13—15 euroa/m²/kk ja Helsingin seudulla vielä 2—3 euroa/m²/kk korkeammaksi. Kun ara-tuotannossa on pidetty tavoitteena tuottaa vuokra-asuntoja ensisijaisesti pieni- ja keskituloisille vuokra-asukkaille, eivät edellä mainitun tasoiset vuokrat sekä pieni- ja keskituloisten maksukyky voi todellisuudessa kohdata toisiaan.

Jotta kohtuuhintaisessa vuokra-asuntotuotannossa voitaisiin päästä edes lähelle asetettuja määrällisiä tavoitteita ja jotta ihmisille voitaisiin jatkossakin tarjota kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, ara-vuokra-asuntojen uustuotannon korkotukilainoituksen ehtoja olisi korjattava pikaisesti siten, että korkotuen nykyinen omavastuukorko 3,4 % puolitettaisiin. Näin päästäisiin pääkaupunkiseudullakin noin 10 euron/m² lähtövuokratasoon, jota voidaan pitää asumisen nykyhinnoissa kohtuullisena.

Jos arvioidaan, että vuonna 2009 rakennettavia vuokra-asuntoja olisi 5 000, korkotasoksi oletetaan 5 % ja hankinta-arvoksi 2 500 euroa/m², tulisi tavallisten vuokra-asuntojen investointiavustuksiin varata noin 60 miljoonan euron myöntövaltuus. Tällöin valtion korkotukimenot kasvaisivat ensimmäisen vuoden aikana noin 8 miljoonaa euroa.

Myös ara-vuokra-asuntojen perusparannusjärjestelmä tulisi uusia siten, että korkotukilainoituksen ehtoja parannetaan ja tuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen. Vanhojen vuokratalojen peruskorjaus on kiireellistä saada liikkeelle erityisesti ottaen huomioon synkentynyt taloudellinen tilanne ja kuluvan sekä ensi vuoden rakennusalan työllisyysnäkymät. Samalla on mahdollista huolehtia remonttien energiatehokkuudesta siten, että korkotuki sidotaan korjausten energiatehokkuuteen niin, että alhaisimman koron saa eniten energiatehokkuutta edistävä remontti. Järjestelmä olisi yksinkertaisesti porrastettu siten, että omavastuuosuus laskisi asteittain energiatehokkuuden toteutumisen suhteen ja alhaisin omavastuu eli 1,7 % on sellaisilla remonteilla, jotka täyttävät kaikki ennalta asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Huomattavaan osaan varsinkin kuntien omistamista vuokra-asunnoista ei ole tehty merkittäviä korjaustoimenpiteitä talojen valmistumisen jälkeen. Näiden vuokratalojen korjausvelka on näin noussut sellaiseksi, ettei näitä taloja enää pystytä korjaamaan ilman, että korjattujen talojen vuokrat muodostuisivat kohtuuttomiksi pieni- ja keskituloisille ihmisille ja perheille.

Lisäksi olisi tarvittaessa varmistettava se, että jos rahalaitokset eivät myönnä korkotukituotantoon uustuotantoon ja perusparannuksiin lainoitusta, valtio käynnistäisi itse korkotukilainojen myöntämisen esimerkiksi Valtiokonttorin kautta.

Perustelut

Valiokunnan mietinnössä 10 vuoden korkotukilainojen perusomavastuukoroksi ehdotetaan säädettäväksi 3,4 %. Kun korkotukilainojen yleisimpänä viitekorkona käytetty 12 kk:n euribor on laskenut noin 2 %:n tasolle, niin nykytilanteessa korkotukea ei käytännössä makseta. Olisikin syytä alentaa perusomavastuukorkoa 1,9 prosenttiyksilöllä 3,4 %:sta 1,5 %:iin.

Korkotukijärjestelmien on oltava oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa, siksi pieni- ja keskituloisille tarkoitettujen tavanomaisten ARA-asuntojen korkotuen on oltava lyhyttä korkotukea parempi. Mikäli lyhyen korkotuen perusomavastuukorkoa alennetaan, on myös perinteisen pitkän korkotuen omavastuukorkoa vastaavasti alennettava. Tämä edellyttää muutosta valtioneuvoston asetukseen vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta (666/2001). Siksi ehdotankin eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman (Vastalauseen lausumaehdotus).