YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 20/2002 vp

YmVM 20/2002 vp - HE 100/2002 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys vapaarahoitteiseksi asumisoikeusjärjestelmäksi ja asumisoikeusjärjestelmän muuksi kehittämiseksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 4 päivänä syyskuuta 2002 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen vapaarahoitteiseksi asumisoikeusjärjestelmäksi ja asumisoikeusjärjestelmän muuksi kehittämiseksi (HE 100/2002 vp).

Lausunto

Eduskunnan päätöksen mukaisesti perustuslakivaliokunta on antanut asiasta lausunnon (PeVL 45/2002 vp), joka on otettu tämän mietinnön liitteeksi.

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

ylijohtaja Jouni J. Särkijärvi ja hallitusneuvos Seija Heiskanen-Frösen, ympäristöministeriö

neuvotteleva virkamies Pekka Pelkonen, valtiovarainministeriö

lainsäädäntöneuvos Manne Airaksinen, oikeusministeriö

neuvotteleva virkamies Markku Jänkälä, kauppa- ja teollisuusministeriö

ylitarkastaja Jaakko Ellisaari, sosiaali- ja terveysministeriö

hallintojohtaja Maija Rajakylä, Valtion asuntorahasto

asunto-ohjelmapäällikkö Seppo Kallio, Espoon kaupunki

kiinteistötoimen kehittämispäällikkö Harri Kauppinen, Helsingin kaupunki

asuntotoimen johtaja Risto Koivunoksa, Vantaan kaupunki

erityisasiantuntija Kirsi Mäkinen, Suomen Kuntaliitto

toimitusjohtaja Eero Saastamoinen, Asoasunnot Oy ja Sato-Asumisoikeus Oy, edustaen myös Sato-Yhtymä Oyj:tä ja VVO-yhtymä Oyj:tä

luottojohtaja Harri Hiltunen, Kuntarahoitus Oyj

toimitusjohtaja Juha-Veikko Nikulainen, YH-Asumisoikeus Oy

toiminnanjohtaja Timo Heinonen, Asuntokiinteistö- ja rakennuttajaliitto ASRA ry

johtaja Kaija Erjanti, Suomen Pankkiyhdistys

puheenjohtaja Eric Hällström, varapuheenjohtaja Seppo Alhonsuo ja hallituksen jäsen Petri Heinonen, Suomen Asumisoikeusasukkaat ry

Lisäksi kirjallisen lausunnon on antanut valtiovarainministeriön vero-osasto.

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asumisoikeusasunnoista annettua lakia, asumisoikeusyhdistyksistä annettua lakia, aravalakia sekä vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia.

Tarkoituksena on luoda mahdollisuus tuottaa asumisoikeusasuntoja myös vapaarahoitteisina. Vapaarahoitteisessa tuotannossa asukasvalinta olisi vapaa. Muutoin vapaarahoitteinen asumisoikeus asettaisi talonomistajille ja asumisoikeuden haltijoille vastaavat oikeudet ja velvollisuudet kuin asumisoikeus valtion tukemassa tuotannossa. Järjestelmän pysyvyys ja asumisturva olisivat vastaavalla tavalla suojatut kuin valtion tukemassa tuotannossa. Yleishyödyllistä tuotantoa koskevia säännöksiä tarkistettaisiin siten, että ne koskisivat vain valtion tukemaa tuotantoa.

Asukasvalintaa koskeviin säännöksiin tehtäisiin perustuslaista johtuvia muutoksia. Tarkoituksena on selventää myös sitä, mitä menoja varten käyttövastiketta voidaan periä. Asumisoikeuden haltijoiden oikeuksia ottaa osaa talonomistajan päätöksentekoon selkeytettäisiin. Osallistumisen vähimmäistaso määräytyisi yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain (649/1990) mukaan.

Asumisoikeusmaksujen merkitsemistä tasee-seen selvennettäisiin ja yhtenäistettäisiin. Talonomistajille asetettaisiin velvollisuus huolehtia siitä, että asumisoikeuksien lunastussuorituksia varten on käytettävissä varoja, joita voidaan käyttää tähän tarkoitukseen velkojien oikeuksia loukkaamatta. Asumisoikeusmaksut olisivat kaikkien omistajayhteisöjen kohdalla luonteeltaan omaan pääomaan merkittävä erä.

Tässä yhteydessä ehdotetaan muutettavaksi asumisoikeuden lunastussuorituksen maksunsaantijärjestystä, jos lunastusta vaaditaan talonomistajan konkurssi- tai purkamistilanteessa.

Ne varat, jotka mahdollisesti kerätään tai varataan ennakkoon talonomistajan lunastusvelvollisuudesta suoriutumista varten, voidaan rahastoida asumisoikeuksien lunastusrahastoksi. Myös tämä rahasto kirjattaisiin taseeseen omaan pääomaan.

Esitykseen sisältyy myös ehdotus asumisoikeusyhdistyksen oikeudesta sulauttaa itseensä osakeyhtiö, jonka koko osakekannan se omistaa. Asumisoikeustaloja omistavien toiminimisäännöksiä ehdotetaan lisäksi yhtenäistettäviksi.

Ehdotetut lait ovat tarkoitetut tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun ne on hyväksytty ja vahvistettu. Vapaarahoitteista asumisoikeustalotuotantoa on tarkoitus saada tarjolle jo vuoden 2002 aikana.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Yleisperustelut

Esityksen puollettavuus

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta puoltaa asumisoikeuslainsäädännön kehittämistä ehdotetulta pohjalta.

Asumisoikeusasuntoja ei ole tällä hetkellä tarjolla vapaarahoitteisena. Tämä on vähentänyt järjestelmän uskottavuutta ja asumisoikeusasuntokannan määrää. Asumisoikeusasunnoille on kuitenkin tarvetta kasvukeskuksissa ja muun muassa ikääntyvien ihmisten asuntoina. Vapaarahoitteisiin asumisoikeusasuntoihin kuuluva asukkaiden valinnan vapaus antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet kohdistaa näitä asuntoja nimenomaan erityisryhmille.

Valiokunta ehdottaa 1. lakiehdotukseen joitakin muutoksia, jotka perustuvat osaksi perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja osaksi muun käsittelyn yhteydessä esille tulleisiin seikkoihin.

Perustuslakivaliokunnan lausunto

Perustuslakivaliokunta tarkastelee lausunnossaan asumisoikeuden haltijan oikeutta saada takaisin asumisoikeusmaksu talon omistajan lunastussuorituksena. Asumisoikeusmaksujen tilinpäätöskäsittelyyn ehdotetuista muutoksista seuraa, että talon omistaja ei nykyisestä poiketen saa täyttää lunastusvelvollisuuttaan, jos lunastussuoritukseen käytettävissä olevia varoja ei ole. Asumisoikeuden haltija voi tällaisessa tapauksessa joutua odottamaan lunastusta. Perustuslakivaliokunta katsoo, että tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä on, että asumisoikeuden haltijan oikeus saada lunastussuoritus kohtuullisessa ajassa varmistetaan lainsäädännöllisin järjestelyin.

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa kiinnitetään lisäksi huomiota maksuunsaantijärjestykseen asumisoikeusyhteisön ja -säätiön purkautuessa (26 c §). Ehdotettu sääntely ei vaikuta perustuslakivaliokunnan mukaan lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen. Selkeyden vuoksi olisi 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöksessä mainittava, ettei 26 c §:n säännöksiä sovelleta ennen lain voimaantuloa alkaneessa purkautumis- tai konkurssitilanteessa.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon johdosta ympäristövaliokunta ehdottaa korjattavaksi 1. lakiehdotuksen voimaantulosäännöstä sekä vahvistettavaksi edellytyksiä asumisoikeuden lunastussuorituksen toteutumiseen.

Lunastussuorituksen toteutumisen vahvistamiseksi valiokunta ehdottaa useita toimia. Ensinnäkin valiokunta ehdottaa, että 1. lakiehdotuksen 51 e §:ssä tarkoitetun asumisoikeuksien lunastusrahaston perustaminen säädetään pakolliseksi. Toiseksi valiokunta ehdottaa, että käyttövastikkeessa kerättyä rahastosiirtoa asumisoikeuksien lunastusrahastoon pidetään luonteeltaan pääomasijoituksena eikä veroteta omistajayhteisön tulona. Ehdotuksen toteuttaminen edellyttää tuloverolain (1535/1992) ja elinkeinotulon verottamisesta annetun lain (360/1968) muuttamista. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa edellytetään hallituksen valmistelevan ja antavan eduskunnalle pikaisesti asiaa koskevat lakiehdotukset (Valiokunnan lausumaehdotus 1).

Ehdottaessaan lausumaa valiokunta on ottanut huomioon, että rahastosiirron verovapaudesta on erilaisia käsityksiä. Yhtäältä valiokunnalle on esitetty, ettei verovapaudelle ole perusteita, koska kysymys ei ole elinkeinoverolain eikä tuloverolain tarkoittamasta verovapaasta pääomasijoituksesta ja erän säätäminen verovapaaksi tuloksi tai vähennyskelpoiseksi menoksi on vastoin verojärjestelmän perusteita. Toisaalta valiokunnalle on esitetty, että ilman erityistä sääntelyä lunastusrahastoon siirrettyjen erien verokohtelu jää epäselväksi. Tämä ilmenee myös oikeuskäytännöstä (esim. KHO 1984 II 523, KHO 1980 II 541, KVL 1981:510).

Ympäristövaliokunnan mielestä on tarkoituksenmukaista, ettei käyttövastikkeessa kerättyä rahastosiirtoa katsota asumisoikeustaloyhteisön veronalaiseksi tuloksi. Näin voidaan edistää taloyhteisöjen mahdollisuuksia lunastusrahaston kartuttamiseen ja vahvistaa asumisoikeuden haltijan asemaa lunastustilanteessa, mitä perustuslakivaliokunnan lausunnossa edellytetään.

Ympäristövaliokunnan kannanotto pitää sisällään linjauksen, jonka mukaan asumisoikeustaloyhteisön asukkailta vastaanottamista eristä pääomasijoituksia ovat asumisoikeusmaksut ja asumisoikeuksien lunastusrahastosiirrot siltä osin kuin niitä on kerätty käyttövastikkeissa. Asumisoikeustaloyhteisöjen tuloa ovat vuokrat, muu osa käyttövastiketta, jolla katetaan normaaleja menoja, sekä muusta toiminnasta saatu kate (mm. käyttökorvaukset).

Kolmas keino vahvistaa asumisoikeuden lunastussuoritusten toteutumista on valiokunnan mielestä arava- ja korkotukilainojen lainaehtojen muuttaminen. Tällä hetkellä arava- ja korkotukilainojen epäedulliset lainaehdot nostavat käyttövastikkeet myös asumisoikeusasunnoissa korkeiksi. Käyttövastikkeiden korkeus heikentää mahdollisuuksia asumisoikeuksien lunastusrahaston kartuttamiseen. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi lausuman, jossa valtioneuvoston edellytetään muuttavan arava- ja korkotukilainoituksen ehtoja (Valiokunnan lausumaehdotus 2).

Ehdottaessaan tätä lausumaa valiokunta on tietoinen siitä, että hallitus on tulopoliittisten neuvottelujen yhteydessä sopinut aravalainojen korkeimpien korkojen alentamisesta rajoittamalla enimmäislainakorko kuudeksi prosentiksi. Valiokunta ei pidä pelkästään korkeimpien korkojen leikkaamista riittävänä toimenpiteenä.

Neljänneksi valiokunta toteaa, että eduskunta on äskettäin hyväksynyt kaksi lakia, joissa säädetyillä toimenpiteillä voidaan parantaa taloudellisiin vaikeuksiin joutuneiden asumisoikeustaloyhteisöjen tilannetta. Lait koskevat tervehdyttämisavustusten myöntämistä ja aravalainojen lainaehtojen väliaikaista muuttamista. Nämä toimenpiteet ovat käytettävissä valtion lainoittamassa tuotannossa.

Yksityiskohtaiset perustelut

Laki asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta
4 a §. Asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttävän valinta ja edellytykset.

Valiokunta ehdottaa pykälän 5 momenttiin kielellisen korjauksen.

4 c §. Hakumenettely.

Valiokunta ehdottaa 4 momenttiin kielellisen korjauksen.

4 d §. Talonomistajalle ilmoittautuminen ja asumisoikeuksien tarjoaminen.

Valiokunta ehdottaa 1 momenttiin kielellisen korjauksen.

51 e §. Asumisoikeuksien lunastusrahasto.

Valiokunta ehdottaa pykälän 1 momenttia muutettavaksi siten, että asumisoikeuksien lunastusrahaston perustaminen tulee pakolliseksi. Ehdotus perustuu perustuslakivaliokunnan lausuntoon, jota on selostettu tarkemmin mietinnön yleisperusteluissa.

Vaikka lunastusrahaston perustaminen sinänsä ehdotetaan pakolliseksi, ei siitä seuraa lakisääteistä velvollisuutta rahastosiirtoihin. Rahaston kartuttamisesta päättää kukin taloyhteisö itsenäisesti. Rahaston kartuttaminen olisi mahdollista, kun tilinpäätös osoittaa, että rahastosiirron edellytykset ovat olemassa, eikä näköpiirissä ole muita välttämättömiä menoja, joiden maksamiseen olisi tulevana tilikautena varauduttava.

Kuten yleisperusteluista käy ilmi, valiokunta ehdottaa toteutettavaksi nyt hyväksyttävien lainmuutosten yhteydessä sellaisia toimia, joilla asumisoikeustaloyhteisöjen taloutta voidaan parantaa ja rahastosiirron edellytyksiä lisätä.

59 §. Tarkemmat säännökset.

Valiokunta ehdottaa asetuksenantovaltuutta koskevaa pykälää selkeytettäväksi suhteessa lain 16 §:n 4 momentin 51 ja 58 §:ään.

Voimaantulosäännös.

Voimaantulosäännöksen 2 momentilla ehdotetaan kumottavaksi valtioneuvoston päätös asumisoikeuden haltijoiden valinnasta (900/1990). Kumoamisesta seuraa, että enää ei olisi oikeutta saada uutta asumisoikeutta samalla järjestysnumerolla. Voimaantulosäännöksen 6 ja 7 momentin mukaan oikeus olisi kuitenkin voimassa nyt hyväksyttävän lain voimaantulovuoden loppuun saakka.

Valiokunta katsoo, että tämän nk. etuoikeutetun vaihdon siirtymäaika on liian lyhyt. Valiokunta ehdottaa, että siirtymäaika päättyisi vasta viiden vuoden kuluttua lain voimaantulovuodesta. Tuohon ajankohtaan mennessä voidaan arvioida asumisoikeusasuntomarkkinoiden kehitystä ja tehdä tarvittavat muutokset nykyistä omistajavetoisemman asukasvalinnan luomiseksi.

Valiokunnan ehdottaman muutoksen toteuttamiseksi on voimaantulosäännöksestä poistettava 6 ja 7 momentit ja lisättävä 2 momenttiin säännös viiden vuoden siirtymäajasta.

Valiokunta ehdottaa voimaantulosäännökseen lisäksi uutta 6 momenttia, jossa otetaan huomioon perustuslakivaliokunnan huomautus maksunsaantijärjestyksen ajallisesta sovellettavuudesta.

Säätämisjärjestys

Perustuslakivaliokunnan lausunnossa pidetään tavallisen lainsäätämisjärjestyksen edellytyksenä, että varmistetaan asumisoikeuden haltijan lunastussuorituksen toteutuminen kohtuullisessa ajassa.

Ympäristövaliokunta ehdottaa perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella, että asumisoikeuksien lunastusrahaston perustaminen säädetään pakolliseksi. Lisäksi valiokunta esittää eduskunnan hyväksyttäväksi kaksi lausumaa. Ensimmäisessä edellytetään hallituksen valmistelevan ja antavan eduskunnalle pikaisesti ehdotukset verotuslainsäädännön muuttamiseksi sellaiseksi, ettei asumisoikeuksien rahastoon siirrettäviä varoja pidetä omistajayhteisön verotettavana tulona vaan pääomasijoituksena. Toisessa lausumassa edellytetään arava- ja korkotukilainojen ehtojen muuttamista. Kummankin lausuman toteuttaminen vahvistaa asumisoikeustaloyhteisöjen taloutta ja sitä kautta asumisoikeuden haltijan mahdollisuutta saada takaisin asumisoikeusmaksu lunastussuorituksena.

Valiokunta toteaa lisäksi, että eduskunnan hyväksymät lait tervehdyttämisavustuksista ja aravalainaehtojen väliaikaisesta muuttamisesta parantavat taloudellisissa vaikeuksissa olevien asumisoikeustaloyhteisöjen tilannetta ja näin myös mahdollisuutta lunastussuorituksiin.

Ympäristövaliokunta katsoo, että ehdotetut toimet varmistavat pitkälle asumisoikeusyhteisöjen mahdollisuudet lunastussuoritusten maksamiseen kohtuullisessa ajassa muissa kuin konkurssitilanteissa. Valiokunta ehdottaa lakiehdotukset hyväksyttäväksi tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Päätösehdotus

Edellä olevan perusteella ympäristövaliokunta ehdottaa kunnioittaen,

että 2.—4. lakiehdotukset hyväksytään muuttamattomina,

että 1. lakiehdotus hyväksytään muutettuna (Valiokunnan muutosehdotus) ja

että hyväksytään kaksi lausumaa (Valiokunnan lausumaehdotukset).

Valiokunnan muutosehdotukset

1.

Laki

asumisoikeusasunnoista annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan asumisoikeusasunnoista 16 päivänä heinäkuuta 1990 annetun lain (650/1990) 1 §:n 1 momentti, 3 §:n 1 momentti, 4 §:n 1 momentti, 18 §:n otsikko, 1 ja 2 momentti, 23 §:n 1 ja 2 momentti, 28 §, 31 §:n 3 momentti, 39 §, 45 §:n 1 momentti ja 51 § sekä 58 ja 59 §, sellaisina kuin niistä ovat 1 §:n 1 momentti ja 3 §:n 1 momentti sekä 45 §:n 1 momentti laissa 1206/1993, sekä

lisätään lakiin uusi 1 a—1 c §, 3 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1206/1993, uusi 3 momentti, lakiin uusi 3 a, 4 a—4 f §, lakiin uusi 9 a §, 13 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 16 a ja 16 b § sekä uusi 5 a luku, 46 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1195/1993, uusi 2 momentti, 47 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1206/1993, uusi 3 momentti, lakiin uusi 47 b ja 48 a—48 c §, 49 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi mainitussa laissa 1195/1993, uusi 3 ja 4 momentti, lakiin uusi 50 a §, uusi 11 a luku sekä uusi 58 a—58 c § seuraavasti:

1, 1 a—1 c, 3, 3 a ja 4 §

(Kuten HE)

4 a §

Asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttävän valinta ja edellytykset

(1—4 mom. kuten HE)

Milloin asumisoikeusasunto tai asuntoryhmä on rakennettu tai hankittu erityistä ryhmäasumista varten, voidaan tällainen asunto tai asuntoryhmä julistaa ryhmän haettavaksi. Ryhmän yksittäisen jäsenen vaihtuessa ei sovelleta, mitä tämän pykälän 3—4 momentissa säädetään. Mitä tässä pykälässä säädetään, ei myöskään sovelleta asumisoikeuden haltijaksi hyväksyttyjen tai asumisoikeuden tämän lain mukaisesti muutoin saaneiden vaihtaessa keskenään asumisoikeuksiaan.

4 b §

(Kuten HE)

4 c §

Hakumenettely

(1—3 mom. kuten HE)

Jos hakijalle on tarjottu hänen ilmoituksensa mukaista ja hänen asunnon tarvettaan kohtuudella vastaavaa asuntoa ja hän kieltäytyy kolmannesta tällaisesta asunnosta, kunta siirtää hänet järjestysnumeroltaan muiden hakijoiden jälkeen. Tarjotusta asumisoikeudesta kieltäytymisenä pidetään myös sitä, että hakija talon omistajan asettamassa kohtuullisessa määräajassa ei vastaa hänelle tehtyyn tarjoukseen tai hänelle annettuun ilmoituksen täsmentämiskehotukseen taikka ei esitä tarpeellista selvitystä asumisoikeusasunnon tarpeen arviointiin vaadituista seikoista. Määräaika ei saa olla kahta viikkoa lyhyempi.

(5 mom. kuten HE)

4 d §

Talonomistajalle ilmoittautuminen ja asumisoikeuksien tarjoaminen

Talonomistaja on velvollinen yleisesti ja julkisesti ilmoittamaan siitä, milloin se on valmis vastaanottamaan asumisoikeuden haltijaksi haluavien ilmoittautumisia. Ilmoittautumisia voidaan ottaa vastaan ilmoitettuna ilmoittautumisaikana tai jatkuvasti taikka vain tietyn talon osalta taikka yleensä niiden talojen osalta, joita kyseinen talonomistaja omistaa tai tulee omistamaan. Talonomistaja voi myös määrätä, että asumisoikeuden hakijoiden ilmoittautumiset ovat voimassa määräajan, joka on edellä mainitussa ilmoituksessa mainittava. Talonomistaja voi myös vaatia, että ilmoitusten edelleen voimassa oleminen edellyttää, että ne tietyn ajan kuluttua uudistetaan. Myös tämän velvoitteen asettamisesta on mainittava edellä mainitussa ilmoituksessa tai, jos uudistamisvelvoite asetetaan hakijoille heidän ilmoittautumisensa jälkeen, velvoitteesta on yleisesti ja julkisesti ilmoitettava sekä erikseen kirjallisesti ilmoitettava kullekin ilmoittautuneelle hänen ilmoittamallaan osoitteella.

(2 ja 3 mom. kuten HE)

4 e, 4 f, 9 a, 13, 16 a, 16 b, 18 ja 23 §

(Kuten HE)

5 a luku

Asumisoikeuksien lunastussuoritukset

26 a—26 c, 28, 31, 39, 45, 46, 47, 47 b, 48 a—48 c, 49, 50 a ja 51 §

(Kuten HE)

11 a luku

Tilinpäätös ja talon omistajan varojen käyttäminen

51 a—51 d §

(Kuten HE)

51 e §

Asumisoikeuksien lunastusrahasto

Asumisoikeustalon omistajan on asumisoikeuksien lunastamisvelvollisuutensa täyttämistä varten perustettava asumisoikeuksien lunastusrahasto. Rahastoa kartutetaan määrällä, joka yhtiöjärjestyksen, yhteisön sääntöjen tai yhteisöä koskevan lainsäädännön mukaisen päätösvaltaisen toimielimen päätöksen perusteella on siirrettävä tähän rahastoon. Jos omistaja on osakeyhtiö, rahastoa saadaan kartuttaa vain sellaisista varoista, joita osakeyhtiölain 12 luvun 2 §:n mukaan olisi voitu käyttää voitonjakoon.

(2—4 mom. kuten HE)

51 f—51 h, 58 ja 58 a—58 c §

(Kuten HE)

59 §

Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella siitä, mitä 51 §:ssä säädetään, ja ympäristöministeriön asetuksella siitä, mitä 16 §:n 4 momentissa ja 58 §:ssä säädetään.

_______________

Voimaantulosäännös

(1 mom. kuten HE)

Tällä lailla kumotaan valtioneuvoston 27 päivänä syyskuuta 1990 antama päätös asumisoikeuden haltijoiden valinnasta (900/1990) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Mainitun päätöksen 6 §:n 2 momentin ja 8 §:n 2 momentin säännöksiä sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaantulosta viidennen kalenterivuoden loppuun saakka.

(3—5 mom. kuten HE)

(6 ja 7 mom. poist.)

Mitä 26 c §:ssä säädetään, ei sovelleta ennen tämän lain voimaantuloa alkaneessa purkamis- tai konkurssitilanteessa. (Uusi)

(7—11 mom. kuten HE:n 8—12 mom.)

_______________

Valiokunnan lausumaehdotukset

1.

Eduskunta edellyttää hallituksen valmistelevan ja antavan eduskunnalle pikaisesti ehdotukset verotuslainsäädännön muuttamisesta niin, että asumisoikeuksien lunastusrahastoon tehty rahastosiirto, jota varten on kerätty käyttövastiketta, määritellään omistajayhteisön pääomasijoitukseksi.

2.

Eduskunta edellyttää, että valtioneuvosto muuttaa arava- ja korkotukilainojen lainaehdot nykyistä paremmin rahamarkkinoiden muutoksia vastaaviksi.

Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2002

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Pentti Tiusanen /vas
  • jäs. Mikko Elo /sd
  • Christina Gestrin /r
  • Rakel Hiltunen /sd
  • Anne Holmlund /kok
  • Seppo Kanerva /kok
  • Tarja Kautto /sd
  • Riitta Korhonen /kok
  • Kari Kärkkäinen /kd
  • Rauha-Maria Mertjärvi /vihr (osittain)
  • Säde Tahvanainen /sd
  • Hannu Takkula /kesk
  • Pia Viitanen /sd
  • Pekka Vilkuna /kesk
  • vjäs. Antti Rantakangas /kesk

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos  Salme  Kandolin