Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Teollisuuden päästöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/75/EU yleisenä tavoitteena on yhdenmukaistaa teollisten päästöjen ehkäisemistä ja vähentämistä Euroopassa. Teollisuuspäästödirektiivin 32 artiklassa säädetään polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten tai kaasuturbiinien päästöjen vähentämiseksi tarkoitetusta kansallisesta siirtymäsuunnitelmasta. Direktiivin piirissä on Suomessa noin 300 energiantuotantoyksikköä.

Suuria polttolaitoksia koskevat teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset tulevat voimaan 1.1.2016. Lähes kaikkien polttolaitosten rikkidioksidi-, typenoksidi- tai hiukkaspäästöjen puhdistamisen tehostaminen vaatii merkittäviä investointeja. Valiokunta toteaa, että direktiivin vaatimukset pitää toteuttaa olemassa olevissa polttolaitoksissa varsin tiukalla aikataululla ottaen huomioon tarve poiketa polttolaitosten normaalista investointisyklistä. Teollisuuspäästödirektiiviin sisältyy kuitenkin kolme joustoelementtiä, joiden avulla investointeja päästövähennyslaitteistoihin voidaan jaksottaa useammalle vuodelle. Kansallinen siirtymäsuunnitelma on yksi teollisuuspäästödirektiivin joustoelementeistä, joka mahdollistaa polttolaitosten investointien joustavan toteuttamisen vuosina 2016—2019. Siirtymäsuunnitelman avulla toiminnanharjoittajat voivat porrastaa tehtäviä toimenpiteitä siten, että viimeistään 1.7.2020 kaikkien laitosten tulee täyttää teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset.

Suurten polttolaitosten päästöraja-arvoille asetettujen joustojen hyödyntäminen on Suomessa tarpeen, jotteivät suuret investoinnit kasaudu liian lyhyelle ajanjaksolle. Valiokunta pitää hyvänä, että hallituksen esitys on valmisteltu vuorovaikutteisessa prosessissa siten, että kansallisen siirtymäsuunnitelman käyttöönotosta ja toteuttamisesta on käyty valmisteluvaiheessa laajaa keskustelua ja joustoelementit on hyödynnetty.

Valiokunta toteaa, ettei joustojen käyttöönotto lisää laitosten päästöjä nykytilanteeseen verrattuna, vaan polttolaitokset noudattavat voimassa olevaa ympäristölupaansa joustojen voimassaoloaikana. Joustomahdollisuuden toteuttaminen kansallisen siirtymäsuunnitelman avulla on tarkoituksenmukainen tapa ajoittaa investoinnit porrastetusti. Valiokunta korostaa, että tulevaisuudessa tarvitaan sääntelyn valmisteluvaiheessa tehokkaampaa kokonaisarviointia päästöjen vähentämisen kustannustehokkuudesta ja vertailuja siitä, missä ja miten päästövähennyksiä kannattaa toteuttaa. Erityisesti on kiinnitettävä huomioita rajakustannusten arviointiin.

Kansallisen siirtymäsuunnitelman käyttöönotosta seuraa suunnitelman piiriin kuuluvien laitosten lupien uudistamistarve ympäristölupamääräysten tarkistamisen kautta. Hallituksen esityksen mukaan toiminnanharjoittajien on jätettävä ympäristölupahakemukset aluehallintovirastoihin viimeistään 30.6.2014. Valiokunta pitää välttämättömänä, että aluehallintovirastoille turvataan riittävät resurssit hakemusten ripeäksi käsittelemiseksi. Lisäksi toiminnanharjoittajille on annettava kattavaa ohjeistusta ympäristölupahakemuksen tekemiseen. Toiminnanharjoittajille suunnattavan ohjeistuksen avulla voidaan parantaa lupahakemusten laatua, mikä puolestaan vähentää sekä viranomaisten että toiminnanharjoittajien työmäärää ja nopeuttaa lupien käsittelyä.

Laintulkintojen yhtenäistämiseksi myös aluehallintovirastoille on annettava ohjeistusta, jotta lupaviranomaisten lupakäsittely ja tulkintakäytännöt muotoutuvat samanlaisiksi koko maassa. Valiokunta korostaa lisäksi tarvetta selvittää nykyisiä toimintatapoja alueellisen lupahallinnon kehittämisen osalta siten, että ympäristön tilan kannalta keskeiset lupatehtävät voidaan jatkossa hoitaa tehokkaasti ja yhdenmukaisesti ympäristönsuojelun korkea taso säilyttäen.

Valiokunta pitää lisäksi tärkeänä päästöihin liittyvän raportoinnin ja tiedottamisen kehittämistä. Keskeistä on viranomaisten ja yritysten välinen toimiva tiedonsiirto. Kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksien parantamiseksi ja kehittämiseksi päästötietojen tulee olla myös nykyistä kattavammin saatavilla internetin kautta. Päästötiedot ovat jo nyt julkisia, mutta tietojen saatavuutta tulee jatkossa edistää. Valiokunta pitää myös keskeisenä sitä, että teollisuuslaitosten päästöistä tiedottamista kehitetään edelleen avoimeen ja vuorovaikutteiseen suuntaan.