Perustelut

Yleistä

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa sopimuksen ja hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä.

Ympäristövaliokunta pitää Rotterdamin sopimuksen hyväksymistä erittäin kannatettavana, sillä sopimuksella edistetään kemikaaliturvallisuutta erityisesti kehitysmaissa. Vaarallisten kemikaalien käyttö ja tietämättömyys niiden vaaroista aiheuttaa kehitysmaissa edelleen vakavia ongelmia. Sopimus tulisi hyväksyä mahdollisimman laajasti, jotta kehitysmaita koskevat tavoitteet saavutettaisiin.

Vaaralliset kemikaalit voivat myös kulkeutua ilmakehän virtausten mukana mantereelta toiselle. Näin kehitysmaissa käytettävät vaaralliset kemikaalit voivat vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi Euroopassa aiheuttaen pitkäaikaisia ongelmia ihmisille ja luonnon eliöille.

Suomessa ei valmisteta yleissopimuksessa tarkoitettuja kemikaaleja vientiä varten, mutta EU on merkittävä sopimuksessa tarkoitettujen kemikaalien viejä. EU:n kemianteollisuus valmistaa ja vie useita sopimuksessa tarkoitettuja kemikaaleja EU:n ulkopuolelle. Näitä ovat erityisesti arseeniyhdisteet, hiilitetrakloridi, kloroformi, bentseeni ja permetriini. Valiokunta tähdentää tässä yhteydessä EU:n perustamissopimusten lähtökohtaa, että ympäristö- ja terveystavoitteet asetetaan tavoitteiden ristiriitatilanteessa selkeästi tavaroiden vapaan liikkuvuuden edelle.

Euroopan yhteisö on säätänyt sopimuksen täytäntöönpanosta yhteisössä vaarallisten kemikaalien tuonnista ja viennistä annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella 304/2003/EY. Asetus edellyttää kansallisina täytäntöönpanotoimina kansallisen viranomaisen nimeämistä ja riittävien seuraamusten säätämistä asetuksen velvoitteiden rikkomisesta. Kansalliseksi viranomaiseksi nimettäisiin Suomen ympäristökeskus, joka on jo nyt toiminut yhteisön aikaisemman vastaavan asetuksen nimettynä viranomaisena.

Rangaistussäännöksistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan lisäksi kemikaalirikkomusta koskevan kemikaalilain 52 §:n ja rikoslain ympäristön turmelemista koskevan 48 luvun 1 §:n muuttamista riittävistä seuraamuksista säätämiseksi yhteisön asetuksen ja sopimuksen tarkoittamalla tavalla.

Saamaansa selvitykseen perustuen valiokunta toteaa, että ehdotettu 52 §:n muutos on vaikeahkosti ymmärrettävä, kun se viittaa yhteisön asetuksen vaikeatajuisiin artikloihin. Säännöstä on kuitenkin pidettävä hyväksyttävänä, koska kemikaalin maastaviejä on yleensä ammattimaisesti toimiva yritys, jonka edustajien täytyy ymmärtää alan vaikeatajuisiakin velvoitteita. Koska Suomesta ei ole kemikaalilain voimassaoloaikana eli vuodesta 1990 alkaen lainkaan viety sopimuksessa tarkoitettuja kemikaaleja, ei säännöksestä aiheutune käytännössä ongelmia. Säännös on periaatteellisesti ongelmallinen myös siksi, että siinä viitataan ulkomaisen viranomaisen päätökseen, jolla ilmoitetaan tietyn kemikaalin tuonnin kieltämisestä. Lähtökohtaisesti on pidettävä ongelmallisena rikosoikeudellista järjestelyä, jossa menettelyn rangaistavuus riippuu ulkomaisen viranomaisen kannanotosta. Koska vastaanottajamaan viranomaisen päätös liittyy kansainväliseen järjestelyyn, voidaan ehdotettua sääntelyä kuitenkin pitää hyväksyttävänä.

Rikoslain 48 luvun 1 §:n muutosehdotus on vastaavasti ongelmallinen, koska ympäristön turmelemisen tunnusmerkistön täyttyminen eli vahingon aiheutuminen terveydelle tai ympäristön pilaantuminen ei voine täyttyä pelkästään vaarallisen kemikaalin kielletyllä tuonnilla tai viennillä. Koska tuontiin tai vientiin aina liittyy kemikaalin käyttöön tai käsittelyyn liittyvä tarkoitus, se voitaneen ottaa huomioon oletuksenomaisesti arvioitaessa sitä, onko menettely tunnusmerkistön edellyttämällä tavalla ollut omiaan aiheuttamaan ympäristön pilaantumista tai vaaraa terveydelle. Näin ehdotettua rikosoikeudellista sääntelytapaa voidaan osittaisesta poikkeuksellisuudestaan huolimatta pitää hyväksyttävänä ja ainoana riittävän yksinkertaisena sääntelytapana.