YMPÄRISTÖVALIOKUNNAN MIETINTÖ 7/2010 vp

YmVM 7/2010 vp - HE 23/2010 vp

Tarkistettu versio 2.0

Hallituksen esitys laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskunta on 6 päivänä huhtikuuta 2010 lähettänyt ympäristövaliokuntaan valmistelevasti käsiteltäväksi hallituksen esityksen laiksi asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 ja 34 §:n muuttamisesta (HE 23/2010 vp).

Asiantuntijat

Valiokunnassa ovat olleet kuultavina

lainsäädäntöneuvos Jyrki Jauhiainen, oikeusministeriö

päälakimies Jaana-Maarit Huuhka, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

lakimies Anna-Liisa Varala, Suomen Kiinteistöliitto ry

kehityspäällikkö Heikki Kauranen, Suomen Isännöintiliitto ry

Lisäksi valiokunta on saanut seuraavien tahojen kirjalliset lausunnot:

  • Suomen Kiinteistönvälittäjäliitto ry
  • Vuokralaisten Keskusliitto ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi uutta asunto-osakeyhtiölakia siten, että hissin jälkiasennuksen kustannuksista voidaan kokonaan vapauttaa sellaiset muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitetut osakehuoneistot, jotka eivät hyödy hissistä edes osakkeiden arvonnousun muodossa. Tällainen tilanne on esimerkiksi yhtiössä, jossa hissi rakennetaan kerrostaloon, jonka katutasossa on liikehuoneistoja ja autotalleja ja ylemmissä kerroksissa on asuinhuoneistoja. Ehdotus perustuu asunto-osakeyhtiölain säätämiseen johtaneesta hallituksen esityksestä ja eduskunnan ympäristövaliokunnan mietinnöstä ilmenevään tavoitteeseen. Käytännössä on ilmennyt, että muuta kuin asuinhuoneistoa koskevan nimenomaisen säännöksen puuttuminen johtaa epäselvyyteen hissin jälkiasennusta koskevan päätöksen tekemisessä yhtiössä, jossa on eri käyttötarkoituksiin varattuja huoneistoja.

Lisäksi ehdotetaan voimassa olevaa lakia vastaavasti, että tuomioistuimen päätökseen perustuvaa yhtiöjärjestyksen muutosta noudatetaan heti, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

VALIOKUNNAN KANNANOTOT

Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on selventää asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:n 4 momenttia siten, että hissin jälkiasentamisen kulujen kattamiseksi perittävän vastikkeen maksuvelvollisuudesta voidaan kokonaan vapauttaa sellaisen pääsisäänkäynnin tasolla olevan tiettyyn käyttötarkoitukseen varatun huoneiston, esimerkiksi autotallin tai liikehuoneiston, omistaja, joka ei saa etua hissistä edes osakehuoneistonsa arvon nousun muodossa. Pykälän sanamuodon tarkistaminen on tarpeen, koska käytännössä on ilmennyt, että muun käyttötarkoituksen huoneistoja koskevan nimenomaisen viittauksen puuttuminen voi johtaa epäselvyyteen hissin jälkiasennusta koskevan päätöksen tekemisessä. Valiokunta viitaten pykälän perustelujen osalta kokonaisuudistusta koskevaan mietintöönsä YmVM 10/2009 vp sekä hallituksen esityksen 24/2009 vp yksityiskohtaisiin perusteluihin toteaa, että tämä oli tuolloin tavoitteena ja myös valiokunnan näkemys. Hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön perusteluja esimerkiksi arvon nousun käsitteestä tulee siten soveltaa säännöksen tulkintaan.

Valiokunta esittää tässä yhteydessä myös voimaanpanolain tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta koskevaa tarkistusta, joka on osoittautunut tarpeelliseksi lainsäätäjän tarkoituksen selventämiseksi. Valiokunta ehdottaa asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (1600/2009 vp) 11 §:n muuttamista siten, että myös sellainen suurempi asunto-osakeyhtiö, joka on velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asunto-osakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voi valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan ilman, että yhtiöjärjestystä muutetaan. Voimaanpanolain nykyinen 11 §:n säännös soveltuu yhtiöön, joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tilintarkastuslain tai asunto-osakeyhtiölain perusteella. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön (vähintään 30 huoneistoa) yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta, jotka yleensä valitaan siten, että toinen heistä on KHT- tai HTM-tilintarkastajaja ja toinen maallikkotilintarkastaja.

Valiokunnan ehdottama muutos on tarpeen mainitun hyväksi havaitun käytännön jatkamiseksi ilman, että yhtiöille aiheutuu yhtiöjärjestyksen muutoksista tarpeettomia kuluja. Käytännössä tällaisia asunto-osakeyhtiöitä on arviolta 10 000—15 000 kappaletta. Muutos vastaa sisällöllisesti sitä, mitä hallituksen esityksessä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 24/2009 vp) ja asiaa koskevassa valiokunnan mietinnössä tarkoitetaan. Lain sanamuodon muuttaminen on tämän selventämiseksi kuitenkin tarpeen. Valiokunta toteaa, että 11 §:n toisessa virkkeessä "lailla" tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uutta asunto-osakeyhtiölakia että tilintarkastuslakia.

Valiokunta ehdottaa lisäksi voimaanpanolain 3 §:n kumoamista, koska pykälä on jäänyt erehdyksessä voimaanpanolakiin valiokunnan muutettua hallituksen esitystä tältä osin edellä mainitussa mietinnössään. Pykälä voidaan tarpeettomana poistaa, koska kunnossapitovastuu hanoista on säilytetty taloyhtiöllä hallituksen esityksestä poiketen.

Päätösehdotus

Edellä esitetyn perusteella ympäristövaliokunta ehdottaa,

että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana ja

että hyväksytään uusi 2. lakiehdotus (Valiokunnan muutosehdotukset).

Valiokunnan uusi lakiehdotus

2.

Laki

asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

kumotaan asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta 22 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1600/2009) 3 § ja

muutetaan 11 § seuraavasti:

11 §

Tilintarkastus ja toiminnantarkastus

Uuden lain toiminnantarkastusta koskevia säännöksiä sovelletaan sellaisen tilikauden tarkastukseen, joka alkaa uuden lain tultua voimaan. Jos asunto-osakeyhtiöllä ei ole lain perusteella velvollisuutta valita tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettua tilintarkastajaa, yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otettujen tilintarkastajaa ja tilintarkastusta koskevien määräysten perusteella yhtiön on valittava toiminnantarkastaja tai tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja ja tilintarkastusta koskevien yhtiöjärjestyksen määräysten katsotaan koskevan tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta. Vastaavasti toiminnantarkastajan voi valita toiseksi tarkastajaksi yhtiö, joka on velvollinen valitsemaan tilintarkastajan ja jonka yhtiöjärjestykseen on otettu ennen tämän lain voimaantuloa määräys useammasta tilintarkastajasta. Jos yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun määräyksen perusteella yhtiöllä ei ole velvollisuutta valita tilintarkastajaa, yhtiö ei ole velvollinen valitsemaan toiminnantarkastajaa. Yhtiöjärjestykseen ennen tämän lain voimaantuloa otetun tilinpäätöksen laatimisen ajankohtaa koskevan määräyksen sijasta sovelletaan kirjanpitolain (1336/1997) 3 luvun 6 §:n säännöstä tilinpäätöksen laatimisajankohdasta.

_______________

Tämä laki tulee voimaan   päivänä  kuuta 20  .

_______________

Helsingissä 18 päivänä toukokuuta 2010

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

  • pj. Susanna Huovinen /sd
  • vpj. Pentti Tiusanen /vas
  • jäs. Timo Heinonen /kok
  • Timo Juurikkala /vihr
  • Antti Kaikkonen /kesk
  • Timo Kaunisto /kesk
  • Timo Korhonen /kesk
  • Merja Kuusisto /sd
  • Markku Laukkanen /kesk
  • Tapani Mäkinen /kok
  • Sanna Perkiö /kok
  • Janne Seurujärvi /kesk
  • Tarja Tallqvist /kd
  • Pauliina Viitamies /sd
  • Anne-Mari Virolainen /kok

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Marja Ekroos