Perustelut

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.

Lakiehdotuksen tarkoituksena on selventää asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 32 §:n 4 momenttia siten, että hissin jälkiasentamisen kulujen kattamiseksi perittävän vastikkeen maksuvelvollisuudesta voidaan kokonaan vapauttaa sellaisen pääsisäänkäynnin tasolla olevan tiettyyn käyttötarkoitukseen varatun huoneiston, esimerkiksi autotallin tai liikehuoneiston, omistaja, joka ei saa etua hissistä edes osakehuoneistonsa arvon nousun muodossa. Pykälän sanamuodon tarkistaminen on tarpeen, koska käytännössä on ilmennyt, että muun käyttötarkoituksen huoneistoja koskevan nimenomaisen viittauksen puuttuminen voi johtaa epäselvyyteen hissin jälkiasennusta koskevan päätöksen tekemisessä. Valiokunta viitaten pykälän perustelujen osalta kokonaisuudistusta koskevaan mietintöönsä YmVM 10/2009 vp sekä hallituksen esityksen 24/2009 vp yksityiskohtaisiin perusteluihin toteaa, että tämä oli tuolloin tavoitteena ja myös valiokunnan näkemys. Hallituksen esityksen ja valiokunnan mietinnön perusteluja esimerkiksi arvon nousun käsitteestä tulee siten soveltaa säännöksen tulkintaan.

Valiokunta esittää tässä yhteydessä myös voimaanpanolain tilintarkastusta ja toiminnantarkastusta koskevaa tarkistusta, joka on osoittautunut tarpeelliseksi lainsäätäjän tarkoituksen selventämiseksi. Valiokunta ehdottaa asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta annetun lain (1600/2009 vp) 11 §:n muuttamista siten, että myös sellainen suurempi asunto-osakeyhtiö, joka on velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajan asunto-osakeyhtiölain tai tilintarkastuslain perusteella, voi valita toiseksi tarkastajaksi toiminnantarkastajan ilman, että yhtiöjärjestystä muutetaan. Voimaanpanolain nykyinen 11 §:n säännös soveltuu yhtiöön, joka ei ole lainkaan velvollinen valitsemaan KHT- tai HTM-tilintarkastajaa tilintarkastuslain tai asunto-osakeyhtiölain perusteella. Käytännössä on yleistä, että tilintarkastusvelvollisen yhtiön (vähintään 30 huoneistoa) yhtiöjärjestyksessä määrätään kahdesta tilintarkastajasta, jotka yleensä valitaan siten, että toinen heistä on KHT- tai HTM-tilintarkastajaja ja toinen maallikkotilintarkastaja.

Valiokunnan ehdottama muutos on tarpeen mainitun hyväksi havaitun käytännön jatkamiseksi ilman, että yhtiöille aiheutuu yhtiöjärjestyksen muutoksista tarpeettomia kuluja. Käytännössä tällaisia asunto-osakeyhtiöitä on arviolta 10 000—15 000 kappaletta. Muutos vastaa sisällöllisesti sitä, mitä hallituksen esityksessä uudeksi asunto-osakeyhtiölaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi (HE 24/2009 vp) ja asiaa koskevassa valiokunnan mietinnössä tarkoitetaan. Lain sanamuodon muuttaminen on tämän selventämiseksi kuitenkin tarpeen. Valiokunta toteaa, että 11 §:n toisessa virkkeessä "lailla" tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä uutta asunto-osakeyhtiölakia että tilintarkastuslakia.

Valiokunta ehdottaa lisäksi voimaanpanolain 3 §:n kumoamista, koska pykälä on jäänyt erehdyksessä voimaanpanolakiin valiokunnan muutettua hallituksen esitystä tältä osin edellä mainitussa mietinnössään. Pykälä voidaan tarpeettomana poistaa, koska kunnossapitovastuu hanoista on säilytetty taloyhtiöllä hallituksen esityksestä poiketen.