Perustelut

Hallituksen esityksessä mainituista syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää lakiesitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.

Valiokunta toteaa, että aravalain 37 §:n 6 momentin kumoaminen on perusteltua, koska säännöksen soveltamiskäytännössä on ilmennyt epäselvyyttä aravalainasaatavien vanhentumiseen sovellettavasta lainsäädännöstä. Koska aravalainansaajat ovat eriarvoisessa asemassa saatavan perinnän osalta riippuen siitä, minä vuonna ja minkä järjestelmän mukaan heidän aravalainansa on myönnetty, on lakia tarkoituksenmukaista selkeyttää. Muutoksen jälkeen aravalainasaatavien perintä tapahtuisi hakemalla ensin ulosottoperuste. Yleistä vanhentumislainsäädäntöä sovellettaisiin myös aravalainoihin.

Ehdotetulla aravalain 47 §:n muuttamisella voidaan kohtuullistaa avustusluonteisten perusparannuslainojen takaisinperintää tilanteissa, joissa asunnon omistusoikeus on siirtynyt muulle henkilölle vähävaraiselta vanhukselta, jonka asumisolosuhteiden parantamiseksi avustusluonteinen perusparannuslaina on myönnetty. Edellytyksenä avustusluonteisuuden säilyttämiselle on, että asunto on edelleen vanhuksen tai hänen lähiomaisensa vakituisessa käytössä ja lainan takaisinperintää on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana olosuhteet ja tuen tarkoitus huomioon ottaen. Valiokunta pitää muutosta perusteltuna. Muutos koskisi käytännössä vain muutamia kymmeniä avustusluonteisia lainoja, mutta kohtuullistamismahdollisuudella voi kysymykseen tulevien lainansaajien osalta olla huomattava merkitys.