eurneuv_suom_valt_140409.jpg

Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunta

Vuonna 1949 perustettu Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyöjärjestö. Euroopan neuvosto syntyi sodanjälkeiseen Eurooppaan, jonka vakaus ja hyvinvointi haluttiin turvata uusien vastakkainasetteluiden välttämiseksi. Suomi liittyi jäseneksi vuonna 1989. Järjestön tärkeimmät toimielimet ovat ministerikomitea ja parlamentaarinen yleiskokous. Jäsenmaiden parlamentaarikoista koostuva yleiskokous tekee aloitteita ja antaa suosituksia, joiden pohjalta ministerikomitea päättää asioista.

Järjestön perustamissopimuksen 10 allekirjoittajamaata uskoivat, että Euroopan yhtenäisyys voitaisiin turvata vahvistamalla eurooppalaisia arvoja ja luomalla yhteinen oikeusnormisto. Nykyisin jäsenmäärä on 47. Euroopan maista ainoastaan Valko-Venäjä ei ole jäsen. Työn tuloksena on syntynyt muun muassa 200 eri alojen eurooppalaista yleissopimusta.

Euroopan neuvoston keskeisiä toimialoja ovat ihmisoikeuskysymykset, oikeudellinen yhteistyö, opetus-, sivistys- ja kulttuuriyhteistyö, sosiaali- ja terveyskysymykset sekä ympäristöyhteistyö. Vuonna 1989 alkaneen Euroopan neuvoston nopean laajentumisen myötä toiminnan painopiste on siirtynyt yhä enemmän järjestön perusarvojen - ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteiden - puolustamiseen.

Suomen valtuuskunnassa on viisi varsinaista ja viisi varajäsentä. Valtuuskunta antaa eduskunnalle vuosittain selvityksen toiminnastaan. 

​Yleiskokous koolla neljästi vuodessa

Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous keskustelee ajankohtaisista aiheista ja tekee aloitteita, joiden pohjalta päätökset tehdään ministerikomiteassa. Yleiskokouksen aloitteesta ovat syntyneet tärkeimmät Euroopan neuvoston yleissopimukset kuten Euroopan ihmisoikeussopimus (1950) sekä Euroopan sosiaalinen peruskirja (1961). Yleiskokouksen keskustelut, raportit ja tutkimukset ovat johtaneet kansallisten lakien muutoksiin esimerkiksi perhe- ja siviililainsäädännössä, hallinto-oikeudessa, kuluttajansuojakysymyksissä, koe-eläinten käytössä, vähemmistöjen oikeuksissa sekä huume- ja alkoholipolitiikassa.  

Parlamentaarinen yleiskokous kokoontuu vuosittain neljä kertaa noin viikon mittaiseen istuntoon: tammikuussa, huhtikuussa, kesäkuussa ja lokakuussa. Istuntopaikkana on Euroopan neuvoston päämaja Strasbourgissa, ns. Eurooppa-Palatsi (Palais de l'Europe). Istuntokauden alussa tammikuussa valitaan presidentti (puhemies), 19 varapresidenttiä sekä asetetaan kymmenen varsinaista komiteaa (valiokuntaa).

Euroopan neuvoston parlamentaarisella yleiskokouksella on kymmenen pysyvää komiteaa (valiokuntaa). Niiden käsittelemiä aihealueita ovat politiikka, talous- ja kehitysasiat, sosiaali-, terveys- ja perheasiat, oikeudelliset kysymykset ml. ihmisoikeudet, kulttuuri, tiede ja koulutus, ympäristö ja maanviljely, maasta- ja maahanmuutto, pakolaiset ja väestöasiat, tasa-arvo, Euroopan neuvoston menettelytavat sekä jäsenyysvelvoitteiden seuranta (monitorointikomitea).  

Puheenjohtajiston muodostavat yleiskokouksen presidentti ja varapresidentit yhdessä poliittisten ryhmien puheenjohtajien kanssa. Pysyvä komitea (Standing Committee) koostuu yleiskokouksen puheenjohtajistosta sekä erityiskomiteoiden, poliittisten ryhmien ja kansallisten valtuuskuntien puheenjohtajista ja kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa. Se tekee päätöksiä yleiskokouksen puolesta täysistuntojen välillä. Yhteiskomiteassa (Joint Committee) kokoontuvat parlamentaarisen yleiskokouksen ja Euroopan neuvoston päättävän elimen, ministerikomitean, edustajat.  

Suomen valtuuskunnalla on yksi varsinainen ja yksi varajäsenpaikka yhdeksässä komiteassa sekä näiden alakomiteoissa. Lisäksi Suomella on kaksi edustajaa jäsenvelvoitteiden seurantakomiteassa (monitorointikomiteassa). Suomen valtuuskunta päättää keskuudessaan jäsenyyksistä ja varajäsenyyksistä varsinaisissa komiteoissa.

Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska. Euroopan neuvoston päämaja sekä noin 1300 virkamiehestä koostuva sihteeristö sijaitsee Strasbourgissa Ranskassa.

​Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ja ihmisoikeusvaltuutettu

Vuonna 1959 toimintansa aloittanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuin huolehtii viime kädessä siitä, että sopimusvaltiot noudattavat ihmisoikeussopimuksen velvoitteita. Se ei voi toimia omasta aloitteestaan, vaan ainoastaan yksittäisen henkilön, henkilöryhmän tai valtion pyynnöstä. Ihmisoikeustuomioistuimelle voi valittaa teoista, joista kyseisen valtion julkinen viranomainen (esim. tuomioistuin tai hallintoviranomainen) on vastuussa. Se ei siis voi tutkia valituksia yksityishenkilöitä, järjestöjä tai yrityksiä vastaan.

Vuodesta 1999 lähtien Euroopan neuvostolla on ollut ihmisoikeusvaltuutettu, jonka yleiskokous valitsee ministerikomitean ehdotuksen pohjalta kuuden vuoden kaudeksi kerrallaan. Ihmisoikeusvaltuutettu kiertää tutustumassa jäsenmaiden ihmisoikeustilanteeseen ja antaa tarvittaessa hallituksille suosituksia. Valtuutetu ei ota vastaan yksittäisiä valituksia, vaan ne tulee suunnata ihmisoikeustuomioistuimelle.

​Ministerikomitean puheenjohtajuus kiertää

Hallitukset ohjaavat Euroopan neuvoston työtä sen päättävän elimen, ministerikomitean kautta. Jäsenvaltioiden ulkoministereistä koostuva ministerikomitea kokoontuu kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa. Ministereiden sijaiset, jäsenmaiden Euroopan neuvoston edustustojen päälliköt, kokoontuvat viikoittain.

Ministerikomitea päättää mm. järjestön budjetista, uusien jäsenmaiden hyväksymisestä sekä järjestön harjoittaman politiikan ja toiminnan päälinjoista. Ministerikomitean puheenjohtajuus kiertää kuuden kuukauden välein aakkosjärjestyksessä maalta toiselle. Puheenjohtaja edustaa Euroopan neuvostoa muissa kansainvälisissä yhteyksissä.

 Puheenjohtaja

 

 

Maria Guzeninahttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/926.aspxMaria GuzeninaSosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

 Varapuheenjohtaja

 

 

Sirkka-Liisa Anttilahttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/127.aspxSirkka-Liisa AnttilaKeskustan eduskuntaryhmä

 Jäsenet

 

 

Anne Kalmarihttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/953.aspxAnne KalmariKeskustan eduskuntaryhmä
Tom Packalénhttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1095.aspxTom PackalénPerussuomalaisten eduskuntaryhmä
Anne-Mari Virolainenhttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/948.aspxAnne-Mari VirolainenKansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

 Varajäsenet

 

 

Petri Honkonenhttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1331.aspxPetri HonkonenKeskustan eduskuntaryhmä
Susanna Huovinenhttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/565.aspxSusanna HuovinenSosialidemokraattinen eduskuntaryhmä
Olli-Poika Parviainenhttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1304.aspxOlli-Poika ParviainenVihreä eduskuntaryhmä
Sinuhe Wallinheimohttps://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/1131.aspxSinuhe WallinheimoKansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

 Yhteystiedot

​Kansainvälisten asiain neuvos, valtuuskunnan sihteeri
Gunilla Carlander
00102 EDUSKUNTA
Puh. 09 432 3551, 050 324 3019
gunilla.carlander(at)eduskunta.fi

 Lisää tietoa