Kansanedustajan työ ja tehtävät

Kansanedustaja on lainsäätäjä, yhteiskunnallinen vaikuttaja, alueensa edusmies ja kansainvälinen toimija. Vaikka iso osa kansanedustajan viikosta kuluu valiokunnissa ja täysistunnoissa, Eduskuntatalo ei ole kansanedustajalle ainoa paikka tehdä työtä. Kansanedustaja edustaa puolueensa lisäksi vaalipiiriään ja hänen odotetaan olevan hyvin perillä oman alueensa asioista. Vaalipiirijaon avulla varmistetaan, että myös harvaan asutut alueet ovat edustettuina eduskunnassa.

​Kansanedustajan työ täysistunnossa 

Täysistunto on kansanedustajan eduskuntatyön näkyvin osa. Eduskunnan täysistunto on lainsäädäntötyön ja ajankohtaisen poliittisen keskustelun keskeinen areena. Kevät- ja syysistuntokaudella täysistuntoja on neljä kertaa viikossa tiistaista perjantaihin.

Täysistunnossa edustaja pitää puheenvuoronsa istuntosalin puhujakorokkeelta. Paikaltaan kansanedustaja saa käyttää enintään kahden minuutin pituisen puheenvuoron. Kansanedustajat saavat puheenvuoron täysistunnossa siinä järjestyksessä kuin puheenvuoro on pyydetty. Istunnon aikana varatut puheenvuorot pidetään etukäteen varattujen puheenvuorojen jälkeen.

​Kansanedustajan työ valiokunnissa

Valiokunta on kansanedustajan tärkein vaikutuskanava, sillä kaikki eduskunnan päätökset valmistellaan valiokunnissa. Täysistunnossa käydyn lähetekeskustelun jälkeen hallituksen esitys lähetetään siihen valiokuntaan, jonka erityisalaa asia on. Esimerkiksi kouluja koskevat lait käsitellään sivistysvaliokunnassa ja verolait valtiovarainvaliokunnassa.

Valiokunnissa kansanedustajilla on mahdollisuus kuulla asiantuntijoita, jotka kertovat, mitä vaikutuksia lain säätämisellä on. Asiantuntijat voivat olla esimerkiksi kansalais- ja etujärjestöjen edustajia, yliopistotutkijoita sekä ministeriöiden tai virastojen virkamiehiä. Kansanedustajat pystyvät kysymyksiä esittämällä perehtymään lain sisältöön hyvinkin yksityiskohtaisesti, ja siten tarvittaessa tarkentamaan pykälien sisältöjä. Useimmat kansanedustajat työskentelevät kahdessa eri valiokunnassa.

​Kansanedustajien muut tehtävät ja toimet

Melkein kaikilla kansanedustajilla on eduskuntatyöhön liittyviä tehtäviä, jotka edellyttävät työmatkoja ulkomaille. Eduskunta valitsee keskuudestaan Suomen
edustajat kansainvälisiin järjestöihin kuten Pohjoismaiden neuvostoon, Euroopan neuvostoon sekä Etyjin parlamentaariseen yleiskokoukseen. Valiokunnat perehtyvät oman alansa lainsäädäntöön muissa maissa. Myös kansainväliset järjestöt lähettävät kansanedustajia tarkkailemaan muiden maiden vaaleja.

Nykyisin sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen ovat tärkeä osa edustajien työtä. Pitääkseen yhteyttä äänestäjiin kansanedustajat kiertävät vaalipiiriään tai tapaavat vieraita heidän saapuessa Helsinkiin eduskuntavierailulle. Useat kansanedustajat toimivat myös kotikuntansa kunnallispolitiikassa.

Kansanedustajan aloitteet ja kysymykset

Vaikka eduskunnan työ keskittyykin hallituksen lakiehdotusten käsittelyyn, yksittäinen kansanedustajakin voi panna asian vireille lakialoitteella, talousarvioaloitteella ja toimenpidealoitteella. Kansanedustaja voi myös esittää valtioneuvostolle suullisia ja kirjallisia kysymyksiä sekä tehdä muiden kansanedustajien kanssa yhteistyössä hallitukselle välikysymyksiä.

Lakialoite voi koskea uuden lain säätämistä tai voimassa olevan lain muuttamista tai kumoamista. Lakialoitteet käsitellään eduskunnassa samassa järjestyksessä kuin hallituksen esityksellä vireillepannut lakiehdotukset. Talousarvioaloite sisältää joka ehdotuksen valtion talousarvioon lisättävästä tai siitä poistettavasta määrärahasta tai muusta päätöksestä. Toimenpidealoite sisältää ehdotuksen lainvalmisteluun tai muuhun toimenpiteeseen ryhtymisestä.

Eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat voivat kysellä ministereiltä hallituksen toimista ja arvostella hallituksen politiikkaa. Eduskunta ei tee päätöstä kyselytunnilla käsitellyistä asioista.

Kansanedustaja voi myös esittää valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen. Se osoitetaan sille ministerille, jonka toimialaan asia kuuluu. Ministerin on annettava vastauksensa kirjallisesti 21 päivän kuluessa siitä, kun kysymys on saapunut valtioneuvoston kansliaan.

Vähintään 20 opposition kansanedustajaa voi tehdä hallitukselle välikysymyksen. Välikysymyksellä mitataan hallituksen tai yksittäisen ministerin eduskunnassa nauttima luottamus.  Hallituksen on vastattava välikysymykseen täysistunnossa 15 päivän kuluessa. Saatuaan vastauksen välikysymykseen eduskunta keskustelee asiasta, minkä jälkeen äänestetään valtioneuvoston tai ministerin nauttimasta luottamuksesta.

 Lisää tietoa