Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Hallituksen valvonta


Hallituksen valvonta

Eduskunta valvoo hallituksen ja hallinnon toimintaa sekä poliittisesti että oikeudellisesti. Poliittisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että hallituksen toiminnalla on eduskunnan enemmistön tuki. Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus.

Eduskunnan valvonnan keinoja ovat välikysymykset sekä kirjalliset ja suulliset kysymykset. Hallituksen itsevalvonnan keinoja ovat hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset, selonteot, tiedonannot ja pääministerin ilmoitukset.

Lisäksi valvontaa suorittavat tarkastusvaliokunta, oikeuskanslerin virasto, valtiontalouden tarkastusvirasto ja Eduskunnan oikeusasiamies.

​Poliittinen valvonta

Suomen perustuslain mukaan hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta. Eduskunnalla on oikeus saada tarvitsemiaan tietoja hallituksen ja sen alaisten viranomaisten toiminnasta. Hallituksen eduskunnalle antamien kertomusten, selontekojen, tiedonantojen sekä pääministerin ilmoitusten käsittelyn yhteydessä kansanedustajat voivat esittää arvionsa hallituksen ja viranomaisten toiminnasta.

Opposition keinot hallituksen valvontaan

Vähintään 20 kansanedustajaa voi tehdä välikysymyksen hallituksen politiikasta tai ministerin toiminnasta. Valtioneuvoston on vastattava välikysymykseen 15 päivän kuluessa kysymyksen tiedoksi saamisesta. Välikysymykseen vastaa yleensä pääministeri tai se ministeri, jonka toimialaa välikysymys koskee.

Välikysymyksen tekemisen tarkoituksena on tavallisesti käydä keskustelu jostakin tärkeäksi koetusta asiasta, jossa hallituksen katsotaan menetelleen virheellisesti tai jossa sen toimia pidetään riittämättöminä. Välikysymyksen käsittelyn päätteeksi toimitetaan äänestys valtioneuvoston tai yksittäisen ministerin nauttimasta luottamuksesta, jos keskustelun aikana on kannatettu ehdotusta epäluottamuslauseen antamisesta. Luottamus todetaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä, eli hallituksella on eduskunnan luottamus, jos annettuja jaa-ääniä on enemmän kuin annettuja ei-ääniä.

Välikysymys keskusteluineen ja äänestyksineen on aina merkittävä eduskuntatapahtuma. Välikysymystä pidetään järeimpänä parlamentarismin toteuttamisen välineenä. 

Kansanedustajien keinot hallituksen valvontaan

Kansanedustajat voivat esittää ministerille kirjallisen tai suullisen kysymyksen ministerin toimialaan kuuluvasta asiasta. Kirjallinen kysymys on kansanedustajan osoittama kirjallinen selvityspyyntö ministerille tämän toimialaan kuuluvasta asiasta. Ministeri vastaa kirjalliseen kysymykseen kirjallisesti viimeistään 21 päivän kuluessa kysymyksen toimittamisesta valtioneuvostoon.

Suullinen kyselytunti pidetään torstaisin klo 16.00 alkavan täysistunnon alussa. Kansanedustajat voivat esittää kyselytunnilla valtioneuvoston jäsenille lyhyitä suullisia kysymyksiä, johon asianomainen ministeri vastaa. Ministerit eivät etukäteen saa tietoonsa esitettäviä kysymyksiä, joten kyselytunnilla punnitaan ministerin kyky hallita hallinnonalansa ajankohtaiset asiat. Eduskunta ei tee päätöstä kyselytunnilla käsitellyistä asioista.

Tarkastusvaliokunta huolehtii parlamentaarisesta jälkivalvonnasta

Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on huolehtia valtiontalouden parlamentaarisesta jälkivalvonnasta. Valiokunta ottaa omasta aloitteestaan asioita käsiteltäväkseen ja toimittaa merkittävät valvontahavaintonsa koko eduskunnan tietoon täysistunnossa käsiteltävässä valiokunnan mietinnössä.

Tarkastusvaliokunta käsittelee muun muassa eduskunnalle annettavat valtion tilinpäätöskertomuksen, valtiontalouden tarkastusviraston kertomuksen toiminnastaan ja eduskunnan tilintarkastajien tilintarkastuskertomukset sekä valmistelee valtion taloudenhoidon valvontaa koskevat asiat. Tarkastusvaliokunnalla on oikeus omasta aloitteestaan ottaa käsiteltäväkseen toimialaansa kuuluva asia sekä laatia siitä mietintö täysistunnolle.

​Oikeudellinen valvonta

Oikeudellisella valvonnalla varmistetaan ministerin virkatoimien lainmukaisuus. Suomen ylimmät laillisuusvalvojat ovat tasavallan presidentin nimittämä oikeuskansleri ja eduskunnan valitsema eduskunnan oikeusasiamies.

Eduskunnan varsinainen laillisuusvalvonta kohdistuu hallituksen jäsenten toiminnan lainmukaisuuteen. Eduskunta voi tarvittaessa tehdä päätöksen syytteen nostamisesta, jos ministerin katsotaan syyllistyneen lainvastaiseen menettelyyn virkatoimessaan.

Oikeuskansleri valvoo päätösten lainmukaisuutta

Oikeuskansleri toimii valtioneuvoston yhteydessä. Hän valvoo valtioneuvoston eli hallituksen ja ministeriöiden sekä tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden lainmukaisuutta. Valtioneuvoston laillisuusvalvonta on oikeuskanslerin tärkeimpiä tehtäviä. Oikeuskansleri ratkaisee erityisesti valtioneuvoston valvontaa koskevat asiat sekä periaatteelliset ja laajakantoiset asiat.

Oikeuskansleri valvoo viranomaisia käsittelemällä niitä koskevia kirjallisia kanteluita. Oikeuskansleri voi ottaa asian käsiteltäväksi myös omasta aloitteestaan.

Oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen tehtävien jaosta on säädetty laissa. Oikeuskansleri ja oikeusasiamies eivät tutki yhtä aikaa samaa asiaa. He ovat toisistaan riippumattomia asemaltaan rinnasteisia laillisuusvalvojia, eivätkä valvo toistensa menettelyä.

Eduskunnan oikeusasiamies 

Eduskunnan oikeusasiamies valvoo viranomaisten toiminnan laillisuutta. Oikeusasiamies valvoo myös valtioneuvoston, valtioneuvoston jäsenten sekä tasavallan presidentin päätösten ja toimenpiteiden laillisuutta.
 
Eduskunnan oikeusasiamies hoitaa tehtäväänsä puolueettomana ja eduskunnasta riippumattomana. Oikeusasiamies raportoi työstään eduskunnalle vuosittain toimintakertomuksessaan ja tarvittaessa erilliskertomuksin.

Oikeusasiamiehelle voi kannella jokainen, joka katsoo valvottavan menetelleen lainvastaisesti hoitaessaan tehtäväänsä tai jättäneen täyttämättä velvollisuutensa. Oikeusasiamies voi ottaa laillisuusvalvontaansa kuuluvan asian käsiteltäväkseen myös omasta aloitteestaan.

Perustuslakivaliokunta

Perustusvaliokunnan pääasiallisena tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. 

Perustuslakivaliokunta käsittelee myös ministerivastuuasiat, oikeuskanslerin ja eduskunnan oikeusasiamiehen kertomukset. Perustuslakivaliokunta voi kuulla asiantuntijana muun muassa oikeuskansleria ja eduskunnan oikeusasiamiestä.

​Hallituksen itsevalvonta

Hallituksen itsevalvonnan keinoja ovat muun muassa hallituksen eduskunnalle antamat kertomukset, selonteot, tiedonannot ja kirjelmät sekä pääministerin ilmoitukset. Pääministerin ilmoitus sekä hallituksen selonteot ja tiedonannot ovat keinoja, joilla hallitus voi tuoda haluamansa asian eduskunnan keskusteltavaksi.  

Kertomukset ja kirjelmät

Suomen perustuslain 46 §:n mukaan valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Valiokuntakäsittelyn jälkeen kertomus käsitellään eduskunnan täysistunnossa.

Lisäksi valtioneuvosto antaa eduskunnalle kirjelmiä valtioneuvoston jäsenten sidonnaisuuksista. Kirjelmät esitellään eduskunnan täysistunnossa. Eduskunta ei tee päätöstä kirjelmän johdosta, mutta täysistunto voi keskustella asiasta.

Selonteot, tiedonannot ja pääministerin ilmoitukset

Hallitus voi antaa eduskunnalle selonteon tai tiedonannon jostakin ajankohtaisesta asiasta tai hallituksen valmistelemasta merkittävästä kehittämishankkeesta. Selonteko ja tiedonanto käsitellään täysistunnossa. Selonteon käsittelyssä ei voida tehdä päätöstä valtioneuvoston tai sen jäsenen nauttimasta luottamuksesta.

Tiedonantokeskustelussa voidaan esittää hallitukselle epäluottamuslausetta. Tiedonannon käsittely päättyykin yleensä äänestykseen hallituksen luottamuksesta. Ennen äänestystä tiedonanto voi käydä myös eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä.

Pääministerin ilmoituksessa pääministeri esittelee esille ottamansa aiheen, minkä jälkeen eduskunta keskustelee asiasta. Päätöksiä asiasta ei tehdä.