Ilmastolain uudistaminen

Kesäkuussa 2015 voimaan tullut Suomen ilmastolaki (609/2015) oli maailman ensimmäisiä ilmastolakeja. Jo seuraavana vuonna, marraskuussa 2016, voimaan tuli kuitenkin Pariisin ilmastosopimus. Siinä sitouduttiin vielä ilmastolakiakin voimakkaampiin toimenpiteisiin ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.

Suomi hyväksyi Pariisin ilmastosopimukseen (76/2016) yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Pääministeri Juha Sipilän aloitteesta kahdeksan eduskuntapuoluetta teki tämän sopimuksen mukaisen yhteisen ilmastolinjauksen 20.12.2018. Linjauksessa todettiin seuraavasti:

”Euroopan unionin ja Suomen ilmastopolitiikkaa uudistetaan siten, että teemme oman osamme maailman keskilämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 asteeseen. EU:n pitkän aikavälin ilmastotoimet on rakennettava siten, että EU saavuttaa hiilineutraalisuuden ennen vuotta 2050.”

Myös tätä tavoitetta on tiukennettu. Joulukuussa 2019 toimintansa aloittanut Sanna Marinin hallitus on sitoutunut ”toimimaan tavalla, jonka seurauksena Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen." Hallituksen mukaan toimet tehdään ”nopeuttamalla päästövähennystoimia ja vahvistamalla hiilinieluja”.

Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää ilmastolain uudistamista. Laissa säädetään uusista ilmastotavoitteista, asetetaan päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 sekä uudistetaan ilmastotoimien ohjaus- ja suunnittelujärjestelmää. Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on päivittää lakia siten, että ”tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä toteutuu”.

Hallitusohjelman lisäksi työtä ohjaavat myös eduskunnan hyväksymät kannanotot vuosien 2019 ja 2020 ilmastovuosikertomuksista. Ne edellyttävät, että hallitus uudistaa ilmastovuosikertomusta aikaisempaa strategisemmaksi asiakirjaksi, joka tukee ilmastopoliittista keskustelua ja josta saa selville, mitä eri toimia vaaditaan päästökehityksen saamiseksi toivotulle kehitysuralle.

Lain valmistelua tehdään mahdollisimman avoimesti. Kuulemistilaisuuksien ja kyselyiden tarkoituksena on saada tietoa kansalaisten ja intressiryhmien ilmastotavoitteista. Niin lasten kuin nuortenkin ajatuksia ilmastonmuutoksesta on kuultu.

Hallituksen ilmastopolitiikasta, ilmastolain uudistaminen mukaan lukien, vastaa Ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä (Marinin hallituksen ministerityöryhmät).

Luonnos hallituksen esitykseksi on ollut lausuntokierroksella 2.7.–6.9.2021. Valmis hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle tammikuussa 2022.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Valmisteilla olevan ilmastolain lisäksi monilla erityislainsäädännön säädöksillä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta. Tällaisia erityislakeja ovat muun muassa päästökauppalaki (311/2011), lentoliikenteen päästökaupasta annettu laki (34/2010), Kioton mekanismien käytöstä annettu laki (109/2007) sekä hiilidioksidin talteenotosta ja varastoinnista annettu laki (416/2012).

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma 2019
– Strategiakohta 3.1 Hiilineutraali ja luonnon monimuotoisuuden turvaava Suomi

Ilmastolain uudistamisessa otetaan huomioon erityislainsäädäntö ja ympäristöministeriön lisäksi myös muiden ministeriöiden valmistelemat ilmastotoimet. Työ- ja elinkeinoministeriö valmistelee esimerkiksi parhaillaan ilmasto- ja energiastrategiaa, joka annetaan eduskunnalle selontekona syksyllä 2021.

Ilmastolain uudistamista on valmistellut ympäristöministeriön 16.1.2020 asettama työryhmä. Sen jäseninä on asiantuntijoita myös viidestä muusta ministeriöstä. Ilmastolain uudistaminen, säädösvalmistelun hanke YM036:00/2019.
– hankkeen toimikausi: 1.1.2020–31.12.2021.

Ympäristöministeriö: Ilmastolain uudistus
– hankesivusto lainvalmistelusta ja sen eri vaiheista.

Maankäyttösektorin ilmastotoimenpidekokonaisuus MMM013:00/2020.
– projektiryhmä maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteiden valmisteluun ja ohjaukseen
– hankkeen toimikausi: 26.2.2020–30.6.2023.

Tampereen yliopisto: Kysely ilmastolain uudistamistarpeista
– tiivistelmä kansalaiskyselyn tuloksista.

Ilmastolain uudistus : katsaus kuulemisiin, 19.5.2020
– tiivistelmä kuulemistilaisuuksissa annetuista palautteista

Lainvalmistelun tietoperustaa on vahvistettu tilaamalla kaksi ulkopuolista selvitystä:
Ilmastolain kytkennöistä muuhun lainsäädäntöön sekä perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin : Ympäristöministeriön toimeksiannosta 2020 laadittu selvitys / Ari Ekroos et al. Aalto-yliopiston julkaisusarja Tiede + teknologia, 4/2020.
Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla / Mikael Hidén et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2021:5.

Luonnos hallituksen esitykseksi uudeksi ilmastolaiksi, 2.7.2021

Käsittely eduskunnassa

Aiheen aikaisempi käsittely

Ensimmäisen kerran käsitettä ”ilmastonmuutos” on käytetty eduskuntakeskustelussa vuonna 1990. Siitä lähtien asiasta on puhuttu ja sitä on käsitelty lukemattomien eri valtiopäiväasioiden yhteydessä.

Vuonna 2015 voimaan tulleen ilmastolain uudistamisesta kansanedustajat eivät ole esittäneet kirjallisia tai suullisia kysymyksiä. Asiasta on kuitenkin keskusteltu erityisesti kolmen asian yhteydessä, kun on käsitelty valtioneuvoston selontekoa, ilmastovuosikertomusta ja eurooppalaista ilmastolakia.

Valtioneuvoston selonteko VNS 7/2017 keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030.

Valtioneuvoston Ilmastovuosikertomus on annettu eduskunnalle vuosina 2019, 2020 ja 2021. Ensimmäistä vuosikertomusta käsitellessään eduskunta samalla hyväksyi ympäristövaliokunnan ehdotuksen (YmVM 1/2020) mukaisen kannanoton ilmastolain uudistamisesta.

Ilmastovuosikertomus 2019 K (17/2019), EK 2/2020

Vuoden 2020 ilmastovuosikertomusta käsitellessään (K 18/2020) eduskunta teki uuden kannanoton (EK 52/2020) ilmastolain uudistamisesta. 

Vuoden 2021 ilmastonvuosikertomus annettiin eduskunnalle kesällä 2021 (K 18/2021).

Ilmastolain uudistaminen on ollut eduskunnassa esillä myös silloin, kun on käsitelty niin sanottua eurooppalaista ilmastolakia: Valtioneuvoston kirjelmä U 11/2020 eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

Oikeusvertailevaa aineistoa

Ilmaistolain luonnoksessa viitataan useisiin kansainvälisiin sopimuksiin, Euroopan unionin tavoitteisiin ja eri maiden ilmastolainsäädäntöön.

Kansainvälinen sääntely

Ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimus (SopS 61/1994)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen Kioton pöytäkirja (SopS 12/2005) ja (SopS 13/2005)

Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukseen liittyvä Pariisin sopimus (SopS 75/2016)

United Nations: Katowice climate package
– Pariisin sopimuksen toimeenpanoasiakirjat, niin sanottu Katowicen sääntökirja vuodelta 2018.

Sääntely Euroopan unionissa

Komission tiedonanto : Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, COM/2019/640 final.

Ilmasto- ja ympäristöhätätila : Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. marraskuuta 2019 ilmasto- ja ympäristöhätätilasta (2019/2930(RSP))

Communication from the commission to the European parliament, the Council, the European economic and social committee and the Committee of the regions, COM/2020/788 final.
– Komission aloite: eurooppalainen ilmastosopimus.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (2021/1119), annettu 30. päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki)

Komission tiedonanto 14.7.2021 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Valmiina 55:een: Vuoden 2030 ilmastotavoitteesta totta matkalla kohti ilmastoneutraaliutta, COM/2021/550 final.

Sääntely muissa maissa

Climate Change Laws of the World / LSE, The London School of Economics and Political Science, Grantham Research Institute of Climate Change and the Environment 
– Database to search and browse climate laws, policies and litigation cases globally

Alankomaat

Klimaatwet, Staadsblat 2019/253

Norja

Lov om klimamål (klimaloven), LOV-2017-06-16-60

Ruotsi

Klimatlag (2017:720)

Saksa

Bundes-Klimaschutzgesetz (KSG), 2513/2019

Tanska

Lov om Klima, LOV nr 965 af 26/06/2020

Yhdistynyt kuningaskunta

Climate Change Act 2008, chapter 27

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Hallituksen esityksen luonnoksessa vedotaan toistuvasti kolmen tutkimusorganisaation tuottamaan tutkimustietoon: Hallitustenväliseen ilmastonmuutospaneeliin, Ilmatieteen laitokseen ja Suomen ilmastopaneeliin.

IPCC, Intergovernmental Panel on Climate Change
– hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli

Climate change 2021 : the physical science Basis / Intergovernmental Panel on Climate Change, IPPC
– IPPC:n raportti 6.8.2021

Ilmatieteen laitos, tutkimustoiminta

Suomen ilmastopaneeli

Hallituksen esityksen luonnoksessa mainitaan, että valmistelutyön taustalla ovat Suomen ilmastopaneelin antamat lausunnot, muun muassa mainitaan, että hallituksen esityksen valmistelun taustalla ovat Suomen ilmastopaneelin antamat lausunnot ja suositukset ilmastolain kehittämiseksi ja uusien ilmastotavoitteiden asettamiseksi, erityisesti Suomen ilmastopaneelin raportti 1/2021:

Ilmastolakiin kirjattavat pitkän aikavälin päästö ja nielutavoitteet : ilmastopaneelin analyysi ja suositukset.

Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan myös muita tutkimuksia:

Ilmastolain uudistus : kansalaisosallistuminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tiedonsaanti. Raportti ilmastolain verkkokuulemisen tuloksista / Taina Aitamurto, Isak Vento. Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -projekti (BIBU) 5/2021.

Ilmastolain uudistuksen vaikutusten arviointi / Sanna-Riikka Saarela, Tiina Piiroinen, Paula Leskinen. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:20.

SAAMI : Saamelaisten sopeutuminen ilmastonmuutokseen -hankkeen tieteellinen loppuraportti / Klemetti Näkkäläjärvi, Suvi Juntunen, Jouni Jaakkola. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2020:25.

Taakanjakosektorin päästökehitys ja päästövähennystoimet vuoteen 2030 / Tomi J. Lindroos, Tommi Ekholm. Teknologian Tutkimuskeskus VTT, 2016.

Muuta tutkimusaineistoa

Ei hukata ketään murrokseen : kansalaiset, legitimiteetti ja Suomen muutos hiilineutraaliksi hyvinvointivaltioksi (2035Legitimacy) : tilannekuvaraportti 2021 / Kati Kulovesi et al. Suomen Akatemia, strateginen tutkimus, 2021

Ilmastonmuutos ja valtion positiiviset toimintavelvoitteet : valtion ilmastovastuu ihmisoikeuskysymyksenä / Samuel Bashmakov. Johtamisen ja talouden tiedekunta, Tampereen yliopisto, Pro gradu -tutkielma, 2021.

Ilmastopolitiikan hyväksyttävyys ja kansalaisosallistuminen ilmastolain uudistuksessa / Eerika Albrecht, Jukka Viljanen, Elina Vaara. Artikkeli julkaisussa: Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirja XIII 2020, s. 369–415.
​​​​–​ Ympäristöpolitiikan ja -oikeuden vuosikirjan saatavuus Eduskunnan kirjastossa​​
​​– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Miltä näyttää vahva ilmastolaki? : oikeustieteilijöiden suosituksia Suomen ilmastolain uudistustyöhön / Kati Kulovesi et al. University of Eastern Finland, Policy Brief No. 1, March 2020.

Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet / Elina Pekkarinen & Terhi Tuukkanen (toim.). Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2020:4.

Ilmastopolitiikka oikeudenkäynnin kohteena : onko valtion ilmastotoimien riittävyys mahdollista saattaa tuomioistuinten arvioitavaksi hallintoriitana? / Liisa Selvenius–Hurme. Artikkeli julkaisussa Oikeus, 48(1), s. 67–78. Helsinki 2019.
Oikeus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa

Ilmastolaki : laki ilmastopolitiikan tekemisestä / Tuomas Aarnio. Ympäristöjuridiikka 4/2016.
Ympäristöjuridiikka-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Ympäristöperusoikeus politiikkainstrumenttina ja kansalaisoikeutena : dikotomian yhteensovittaminen / Siina Raskulla. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 58, 2016.
Politiikka-lehden saatavuus Eduskunna kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Ota kantaa: Ilmastolain uudistuksen verkkokuuleminen

Valtioneuvoston kanslia: Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä, VNK091:00/2020

Nuorten Akatemia: Vaikuta ilmastolakiin yhdessä nuorten kanssa!

Suomalaiset kehitysjärjestöt – Finnish Development NGOs Fingo ry: Ilmasto-oikeudenmukaisuus

Sisällöllinen toimitus: Timo Turja, syyskuu 2021, päivitetty 30.9.2021, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi