Kotitalouksien velkaantumisen rajoittaminen

Yksityishenkilöiden ja kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomessa kasvanut lähes yhtäjaksoisesti noin 20 vuoden ajan ja noussut historiallisen korkeaksi. Muun muassa asuntolainat, vakuudettomat kulutusluotot ja taloyhtiölainat ovat vaikuttaneet velkaantumiseen. Samalla myös maksuhäiriöt ovat lisääntyneet. 

Suomessa on tällä hetkellä käytössä Euroopan unionin lainsäädännössä olevat makrovakauden valvontavälineet siinä laajuudessa kuin ne ovat EU:n vakavaraisuusasetuksessa ja luottolaitosdirektiivissä.

Valtiovarainministeriö asetti 31.8.2018 työryhmän arvioimaan keinoja, joilla yksityishenkilöiden ja kotitalouksien liiallista velkaantumiskehitystä voitaisiin estää ja vähentää. Tavoitteena oli arvioida muun ohella kansainvälisten kokemusten perusteella vaihtoehtoja tehokkaiden välineiden soveltamisalasta ja sisällöstä. Kotitalouksien ylivelkaantumisen ehkäiseminen on nostettu tavoitteeksi myös pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa.

Työryhmän selvitys valmistui ja oli lausuntokierroksella syksyllä 2019. Sen jälkeen valmistelua jatkettiin valtiovarainministeriössä ja luonnos hallituksen esitykseksi oli lausunnoilla 28.1.–11.3.2022.

Ehdotetuilla muutoksilla asetettaisiin:

  • uusien asuntoluottojen enimmäispituudeksi 30 vuotta
  • uudisrakentamisessa asuntoyhteisöluottojen osuudelle 60 prosentin rajoite myytävien asuntojen velattomasta hinnasta
  • uudisrakentamisessa käytettävien asuntoyhteisöluottojen enimmäispituudeksi 30 vuotta, sekä lyhennysvapaita koskeva kielto ensimmäiselle viidelle vuodelle rakennuksen valmistumisesta
  • lyhennysvapaa olisi kuitenkin mahdollinen ensimmäisen vuoden aikana.

Kotitalouksille tai yksityishenkilöille ei ehdoteta tulosidonnaista enimmäisvelkasuhdetta eli niin sanottua velkakattoa.

Työryhmä pitää tärkeänä, että perustetaan julkisen sektorin ylläpitämä positiivinen luottotietorekisteri, josta luotonantajat näkevät henkilön kaikki luotot ja tulotiedot. Luottotietorekisteri perustettaisiin 2019 toimintansa aloittaneen Tulorekisterin yhteyteen. Asiassa on annettu hallituksen esitys HE 22/2022. Tästä säädöshankkeesta on Eduskunnan kirjastossa tehty tietopaketti Positiivinen luottotietorekisteri.

Hallituksen esitys HE 101/2022 kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 16.6.2022. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.7.2023.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Kotitalouksien velkaantumista rajoittavat makrovakauden valvontavälineet. Valtiovarainministeriön hanke VM119:00/2018. Hankkeen toimikausi oli 1.9.2018–30.8.2019.

Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista : työryhmän mietintö, 1.10.2019. Valtiovarainministeriön julkaisu 2019:56.

Lausunnot 1.10.–29.11.2019. Lausuntopalvelu.fi

Lausuntoyhteenveto valtiovarainministeriön selvityksestä koskien keinoja ehkäistä kotitalouksien velkaantumista, 4.12.2019. Valtiovarainministeriö VM119:00/2018.

Lausuntopyyntö eräitä makrovakauden valvontavälineitä koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. 28.1.2022

Hallituksen esitys eduskunnalle eräistä makrovakauden valvontavälineistä. Hallituksen esitysluonnos 25.1.2022

Lausunnot 28.1.–11.3.2022. Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalaute – kotitalouksien velkaantuminen, VN/10675/2019. Valtiovarainministeriön muistio 18.3.2022

Lainsäädännön arviointineuvoston lausunto valtiovarainministeriölle hallituksen esityksen luonnoksesta kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi, 10.5.2022

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 101/2022 kotitalouksien velkaantumista rajoittavaksi lainsäädännöksi annettiin eduskunnalle 16.6.2022.

Lähetekeskustelussa 21.6.2022 asia lähetettiin talousvaliokuntaan mietintöä varten.

Aiheen aikaisempi käsittely

Kirjallinen kysymys KK 705/2004: Positiivisen luottorekisterin perustamisesta / Valto Koskinen, sd

Suullisen kyselytunnin asia SKT 84/2006: Kotitalouksien velkaantuminen / Toimi Kankaanniemi, kd

Kirjallinen kysymys KK 210/2010: Viivästyskoron enimmäiskertymän rajaamisesta / Tarja Tallqvist, kd ym.

Kirjallinen kysymys KK 1001/2010: Suomen pankkien myöntämistä asuntolainoista / Risto Kuisma, sd

Suullisen kyselytunnin asia SKT 55/2012: Kotitalouksien velkaantuminen / Pia Kauma, kok

Kirjallinen kysymys KK 507/2013: Liiallisen velkaantumisen hillitsemisestä lainakaton avulla / Miapetra Kumpula-Natri, sd

Kirjallinen kysymys KK 460/2014: Ensiasunnon ostajan asemasta asuntolainajärjestelmän uudistamisessa / Pia Kauma, kok

Kirjallinen kysymys KK 372/2017: Asuntokaupan kuluttajansuojan parantamisesta / Riitta Myller, sd ym.

Kirjallinen kysymys KK 231/2018: Taloyhtiölainojen riskeistä ja virheellisestä luovutusvoittoverotuksesta / Markku Eestilä, kok

Kirjallinen kysymys KK 665/2018: ns. takaajalainan lainmukaisuudesta pikaluottomarkkinoilla / Li Andersson, vas ym.

Kirjallinen kysymys KK 88/2020: Kotitalouksien enimmäisvelkasuhteen käyttöönotosta / Matias Marttinen, kok ym.

Kirjallinen kysymys KK 324/2021: Enimmäisvelkasuhteen käyttöönotosta asuntoluototuksessa / Matias Marttinen, kok ym.

Keskustelualoite KA 2/2019: Keskustelualoite velkaantumiseen liittyvistä ongelmista

Oikeusvertailevaa aineistoa

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (Luottolaitosdirektiivi, CRD IV).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EU:n vakavaraisuusasetus, CRR).

Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) suositus Suomelle

Recommendation of the European Systemic Risk Board of 27 of June 2019 on medium-term vulnerabilities in the residential real estate sector in Finland (ESRB/2019/8).
– Official Journal of the European Union (2019/C 366/05)

Sääntely muissa maissa

Työryhmämietinnön Selvitys keinoista ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista luvussa 4.4. Velkaantumisen rajoittaminen Euroopassa, sivuilla 47–56, on kuvattu ja vertailtu makrovakausvälineitä EU:n jäsenvaltioissa ja myös muissa Euroopan maissa. Esimerkiksi sivulla 48 on vertailutaulukko lainoittajakohtaisten makrovakausvälineiden käytöstä 32 eurooppalaisen maan osalta.

Hallituksen esitys eduskunnalle eräistä makrovakauden valvontavälineistä. 25.1.2022.
– Hallituksen esitysluonnoksessa on kansainvälinen vertailu lainsäädännöstä ja käytetyistä keinoista useissa muissa Euroopan maissa. Vertailumaina muun muassa Ruotsi, Norja, Viro, Latvia ja Liettua. Katso sivut 38–46.

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Euro & talous. Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta​. Rahoitusjärjestelmän vakaus -julkaisu 1/2022. 4.5.2022

Voimakkaasti velkaantuneiden taloudellinen tilanne vaihtelee Suomessa – analyysi. Petri Mäki-Fränti, Euro & talous 25.11.2021

Euro & talous. Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta​. Rahoitusjärjestelmän vakaus­­ -julkaisu 1/2021. 4.5.2021

Vulnerabilities in the residential real estate sectors of the EEA countries, September 2019 / European Systemic Risk Board, ESRB.
– Ks. Suomi sivuilla 87–89.

Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat​ / Riitta Kuhno ja Elina Erkkilä. Finanssiala ry:n tutkimusraportti 26.4.2019

Implementing Macroprudential Policy in NIGEM​ / Carreras et al. National Institute of Economic and Social Research. NIESR discussion paper N:o 490. March 2018

Ajatuksia hyvästä luotonantotavasta ja luottokelpoisuuden arvioinnista / Erkki Kontkanen. Artikkeli teoksessa: Matti Ilmari Niemi : esineoikeuden järjestelmän rakentaja. Helsinki, Alma Talent 2018.
Matti Ilmari Niemi -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Asunto- ja kuluttajarahoitus / Antti Makkonen. Helsinki, Alma Talent 2016.
Makkosen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Asunto-omaisuuteen liittyvät kuluttajaluotot. Mietintöjä ja lausuntoja 54/2015, oikeusministeriö.

Luotto-oikeus : luottotyypit, perintäprosessit ja takaisinsaanti / Marja-Leena Niemi. Helsinki, Talentum 2014.
Luotto-oikeus -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Asuntoluotto, osapuolten oikeusasema ja sopimuksen riskit. Väitöskirja / Marja-Leena Niemi. Helsinki, Helsingin Kamari 2013.
Niemen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Velkaantumiseen liittyvää kirjallisuutta Eduskunnan kirjastossa

Kansalaisvaikuttaminen

Lausuntoja selvitykseen keinoista ehkäistä kotitalouksien velkaantumista. Lausuntoja voi olla sekä Lausuntopalvelu.fi -palvelussa että valtiovarainministeriön hankesivun kohdassa Asiakirjat.

Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuus 1.10.2019: Miten ehkäistä kotitalouksien liiallista velkaantumista?

Lausuntoja eräitä makrovakauden valvontavälineitä koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunnot 28.1.–11.3.2022. Lausuntopalvelu.fi

Hankkeen uutisointia

Hallitus puuttuu kotitalouksien velkaantumiseen rajaamalla taloyhtiölainoja: lyhennysvapaat pois, lainalle enimmäisraja ja laina-ajat kuriin. Kaisa Uusitalo, Yle Uutiset 16.6.2022

Taloyhtiöiden lainoihin rajoituksia – tavoitteena hillitä kotitalouksien velkaantumista. Valtiovarainministeriön tiedote 16.6.2022

Kotitalouksien velkaantumisen rajoittamisen konkreettisia vaikutuksia arvioitava. Valtioneuvoston kanslian uutinen 10.5.2022

Suomen Pankki haluaa velkakaton kotitalouksille – Venäjän aloittamalla sodalla on kauaskantoisia talousvaikutuksia myös Suomessa. Ossi Rajala ja Anu Korhonen, MTV Uutiset 4.5.2022

Suomen Pankin mukaan kotitalouksien velkaantumiselle pitää asettaa rajoja: ehdottaa lainanhakijan tuloihin suhteutettua velkakattoa. Yle uutiset 4.5.2022

Lainanottajien, pankkien ja maksujärjestelmien kriisinkestävyyttä on vahvistettava. Suomen Pankin tiedote 4.5.2022

Makrovakauspäätös: Asuntolainojen lainakatto säilyy 85 prosentissa, Venäjän hyökkäyssota ja kansainvälinen talouskehitys voivat johtaa rahoitusolojen kiristymiseen. Finanssivalvonnan tiedote 31.3.2022

Kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä. Tilastokeskuksen tilastojulkistus 25.3.2022

Euroopan järjestelmäriskikomitea antoi varoituksia ja suosituksia EU-maille makrovakausriskeistä ja niiden ehkäisemisestä. Finanssivalvonnan tiedote 12.2.2022

Hallitus haluaa kansalaisen velat kuriin: Ei velkakattoa, taloyhtiölainoilla kikkailu kuriin – "Voittajia voisivat olla ensiasunnon ostajat". Anna Näveri, Yle Uutiset 6.2.2022

Kotitalouksien velkaantumisen rajoittamiseen tähtäävät lakiluonnokset lähtevät lausuntokierrokselle. Valtiovarainministeriön tiedote 28.1.2022

Makrovakauspäätös: Lainakatto säilyy 85 prosentissa, lainanantajille suositellaan pidättyväisyyttä tuloihin nähden suurten ja pitkien lainojen myöntämisessä. Finanssivalvonnan tiedote 17.12.2021

Makrovakauspäätös: Lainakatto säilyy 85 prosentissa, pankkien muuttuva lisäpääomavaatimus ennallaan. Finanssivalvonnan tiedote 24.9.2021

Valtiovarainministeri Saarikko ei lähde edistämään kotitalouksien velkakattoa. STT:n uutinen 2.7.2021

Makrovakauspäätös: Asuntoluottojen lainakatto 85 prosenttiin muiden kuin ensiasuntolainojen osalta. Finanssivalvonnan tiedote 29.6.2021

Ehdotettu velkakatto voisi hidastaa asuntojen hintanousua Helsingissä ja muissa kasvukeskuksissa – asiantuntijat näkevät siinä paljon riskejä. Laura Kukkonen, Helsingin Sanomat 15.6.2021

Oman talouden ja sen uhkien ennakointikykyä pitää lisätä. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 9.5.2021

Suomen Pankki haluaa velkakaton: Tätä se tarkoittaisi erilaisille asuntovelallisille – monelta voisi jäädä laina saamatta. Minna Pantzar, Yle Uutiset 6.5.2021

Hätiköityjä asuntolainakiristyksiä ei kaivata koronasta toipumiseen – kotitalouksien säästämis- ja sijoitusinto kasvanut uuden tutkimuksen mukaan. Finanssiala ry:n uutinen 4.5.2021

Suomen Pankki on huolissaan asuntovelallisista – asuntolainat ovat pidentyneet ja niiden maksajat ovat entistä velkaisempia. Minna Pantzar, Yle Uutiset 4.5.2021

Kellot soivat ylisuurille taloyhtiölainoille. Kauppalehti pääkirjoitus 14.12.2020
– Luettavissa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Velkakatto ja enimmäislaina-aika hillitsisivät liiallista velkaantumista joustavasti. Tuulia Asplund, Suomen Pankki 9.12.2020

Finanssiala tyytyväinen lainakaton muutokseen - OP: Merkitystä asiakkaille, joilta puuttuu etukäteissäästöjä. STT ja Timo-Pekka Helma, Yle uutiset 29.6.2020

Myös asuntomarkkinat ovat nyt vaarassa sairastua epidemian seurauksena. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 14.4.2020

Taloyhtiölainoista joutuu maksamaan korkeampaa korkoa kuin asuntolainoista – asuntoyhteisöjen lainakannan kasvu hidastui vuoden 2019 aikana. Mikko Kortelainen, Rakennuslehti 3.2.2020.

Suomen Pankki laatii kansallisen suunnitelman talousosaamisen edistämiseksi. Oikeusministeriön tiedote 29.1.2020

Ministerityöryhmä: vauhtia ylivelkaantumisen torjuntaan. Oikeusministeriön ja sisäministeriön tiedote 24.10.2019

Kotitalouksien velkaantumista hillittävä uusin keinon. Valtiovarainministeriön tiedote 1.10.2019

Työryhmä ehdottaa kotitalouksille velkakattoa – Kokeile laskurilla, saisitko uudella rajalla lisää luottoa. Tuomas Niskakangas ja Juhani Saarinen, Helsingin Sanomat 1.10.2019

Kuusi kuviota paljastaa suomalaisten velka­ongelman. Tuomas Niskakangas, Helsingin Sanomat 1.10.2019

EU-valvoja suosittelee Suomelle kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista. Valtiovarainministeriön tiedote 23.9.2019

ESRB issues five warnings and six recommendations on medium-term residential real estate sector vulnerabilities. ESRB press release 23.9.2019

Suomen Pankin Rehn: Kotitalouksien velka sisältää aiempaa enemmän riskejä – nosti esiin erityisesti taloyhtiölainat. Teija Sutinen, Helsingin Sanomat 19.9.2019

Kotitalouksien ylivelkaantumisen hillinnällä alkaa jo olla kiire. Pääkirjoitus, Helsingin Sanomat 2.8.2019

Seuraava hallitus aikoo hillitä pikavippien mainontaa ja laajentaa sosiaalisen luototuksen koko maahan. Elli-Alina Hiilamo, Helsingin Sanomat 5.6.2019

Ministeri Häkkänen: Positiivinen luottotietorekisteri tukisi vastuullisempaa luottotoimintaa. Oikeusministeriön tiedote 4.9.2018

Työryhmä selvittämään kotitalouksien velkaantumisen rajoittamista. Valtiovarainministeriön tiedote 31.8.2018

Muuta aineistoa

Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) / European Systemic Risk Board (ESRB) on Euroopan Finanssivalvonnan ja riskinhallinnan alainen itsenäinen elin ja vastaa rahoitusjärjestelmän vakauden valvonnasta EU:ssa.

Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK), tietoa kielivalinnoista.

Recommendation of the European Systemic Risk Board of 27 June 2019 on medium-term vulnerabilities in the residential real estate sector in Finland (ESRB/2019/8).
– Official Journal of the European Union (2019/C 366/05).

Response to the Recommendation of the European Systemic Risk Board, 23.8.2019.
– Suomen vastine ESRB:n suositukseen (ESRB7/2019/8).

ESRB, European Systemic Risk Board:
Compliance report, February 2022. Country-specific Recommendations of the European Systemic Risk Board of 27 June 2019 on mediumterm vulnerabilities in the residential real estate sector in Belgium (ESRB/2019/4), Denmark (ESRB/2019/5), Luxembourg (ESRB/2019/6), the Netherlands (ESRB/2019/7), Finland (ESRB/2019/8) and Sweden (ESRB/2019/9), respectively.

ESRB, European Systemic Risk Board: A Review of Macroprudential Policy in the EU in 2020. July 2021

Finanssivalvonta: Makrovakaus

Suomen Pankki: Makrovakaus

Euro & talous, Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita taloudesta: Rahoitusvakaus

Euroopan keskuspankki: Rahoitusvakaus ja makrovakauspolitiikka

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Takuusäätiö

Finanssiala ry (FA)

Tilastokeskuksen velkaantumistilasto

Eurostat: Gross debt-to-income ​ratio of households​

OECD iLibrary: Household debt

Blogikirjoituksia

Asuntomarkkinoiden riskit ovat kasvaneet Euroopassa. Hanna Putkuri, Suomen Pankki 14.2.2022

Suomi sai arvion asuntomarkkinoiden riskejä vähentävistä toimistaan/. Jukka Topi, Suomen Pankki 14.2.2022

Vilkas kotitalouksien velkaantuminen ennustaa talouden riskien kasvua. Ville Voutilainen, Suomen Pankki 31.5.2021

Kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut – onko syytä huolestua vai riemastua? Henna Mikkonen, Säästöpankkiryhmä 29.12.2020

Kotitalouksien velat ja rahoitusvarallisuus – molemmat ovat kasvaneet 2000-luvulla. Tuomas Koivisto, 28.2.2020. Tilastokeskuksen asiantuntija-artikkeli

Asuntomarkkinat Euroopassa – missä riski, sinne varoitus tai suositus. Hanna Putkuri, Suomen Pankki 23.9.2019

Rahoitusvakauden vahtikoira murisee suomalaisten kotitalouksien velkaantumisesta. Jukka Vauhkonen, Suomen Pankki 23.9.2019

Sisällöllinen toimitus: Marja Autio, helmikuu 2020, päivitetty 22.6.2022, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi