Laittoman uhkauksen syyteoikeus
Oikeusministeriössä on vireillä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Ehdotus koskee tilanteita, joissa uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi silloin, kun uhkauksen esittäjä ei kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön.
Hanke liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan, jonka eräänä tavoitteena on turvata resurssit ja osaaminen sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä, sekä edistää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa.
Virkamiehiin, julkisuudessa toimiviin henkilöihin ja työntekijöihin kohdistuva häirintä on lisääntyvä ilmiö erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hallitusohjelman aihetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty myös muita hankkeita kuin tässä käsiteltävä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.
Ensinnäkin sisäministeriö on asettanut kehittämistyöryhmän selvittämään maalittamisen laajuutta tehtävänään antaa toimenpide-ehdotuksia maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksi. Lisäksi valtioneuvosto on käynnistänyt selvityshankkeen, jossa kartoitetaan laajemmin nykyisen lainsäädännön soveltumista järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen torjumiseen ja selvitetään lainsäädäntöön liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita.
Laiton uhkaus on kyseessä, kun henkilö uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Nykyään syyte laittomasta uhkauksesta voidaan nostaa vain, jos asianomistaja tai erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai jos uhkauksen esittämiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä.
Käsillä olevalla hankkeella muutettaisiin rikoslain 25 luvun 9 §:ää, jossa säädetään laittoman uhkauksen syyteoikeudesta. Ehdotuksen mukaan kyseistä säännöstä muutettaisiin siten, että teko olisi virallisen syytteen alainen, kun laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Hankkeen tarkoituksena on turvata edellytykset työtehtävien ja julkisten luottamustoimien hoitamiseen ja suojata nykyistä laajemmin laajoja ammattiryhmiä asiattomalta häirinnältä ja laittomilta uhkauksilta. Ehdotettu rikoslain muutos tehostaisi myös laittoman uhkailun kohteeksi joutuneiden henkilöiden asemaa.
Hallituksen esitys laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevassa asiassa on tarkoitus antaa loppusyksystä 2020.