​Laittoman uhkauksen syyteoikeus

Oikeusministeriössä on vireillä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi. Ehdotus koskee tilanteita, joissa uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtäviensä tai julkisen luottamustehtävänsä vuoksi silloin, kun uhkauksen esittäjä ei kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön.

Hanke liittyy pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelmaan, jonka eräänä tavoitteena on turvata resurssit ja osaaminen sananvapautta, viranomaistoimintaa, tutkimusta ja tiedonvälitystä uhkaavan järjestelmällisen häirinnän, uhkailun ja maalittamisen torjunnassa ja selvittämisessä, sekä edistää syrjintä- ja viharikostilanteen systemaattista seurantaa.

Virkamiehiin, julkisuudessa toimiviin henkilöihin ja työntekijöihin kohdistuva häirintä on lisääntyvä ilmiö erityisesti sosiaalisessa mediassa. Hallitusohjelman aihetta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi on käynnistetty myös muita hankkeita kuin tässä käsiteltävä hanke laittoman uhkauksen säätämisestä virallisen syytteen alaiseksi rikokseksi.

Ensinnäkin sisäministeriö on asettanut kehittämistyöryhmän selvittämään maalittamisen laajuutta tehtävänään antaa toimenpide-ehdotuksia maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksi. Lisäksi valtioneuvosto on käynnistänyt selvityshankkeen, jossa kartoitetaan laajemmin nykyisen lainsäädännön soveltumista järjestelmällisen häirinnän ja maalittamisen torjumiseen ja selvitetään lainsäädäntöön liittyviä haasteita ja kehittämiskohteita.

Laiton uhkaus on kyseessä, kun henkilö uhkaa toista rikoksella niin, että uhatulla on perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuuden tai omaisuuden olevan vakavassa vaarassa. Nykyään syyte laittomasta uhkauksesta voidaan nostaa vain, jos asianomistaja tai erittäin tärkeä yleinen etu sitä vaatii tai jos uhkauksen esittämiseen on käytetty hengenvaarallista välinettä.

Käsillä olevalla hankkeella muutettaisiin rikoslain 25 luvun 9 §:ää, jossa säädetään laittoman uhkauksen syyteoikeudesta. Ehdotuksen mukaan kyseistä säännöstä muutettaisiin siten, että teko olisi virallisen syytteen alainen, kun laiton uhkaus kohdistuu henkilöön hänen työtehtävänsä vuoksi eikä rikoksentekijä kuulu kyseisen työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.

Hankkeen tarkoituksena on turvata edellytykset työtehtävien ja julkisten luottamustoimien hoitamiseen ja suojata nykyistä laajemmin laajoja ammattiryhmiä asiattomalta häirinnältä ja laittomilta uhkauksilta. Ehdotettu rikoslain muutos tehostaisi myös laittoman uhkailun kohteeksi joutuneiden henkilöiden asemaa.

Hallituksen esitys laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevassa asiassa on tarkoitus antaa loppusyksystä 2020.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Valtioneuvoston periaatepäätös kolmannesta sisäisen turvallisuuden ohjelmasta 14.6.2012. Turvallisempi huominen : sisäisen turvallisuuden ohjelma. Osa 5.5, toimenpide 16: oikeusministeriössä selvitetään mahdollisuutta laittoman uhkauksen saattamisesta virallisen syytteen alaiseksi. Sisäasiainministeriön julkaisusarja 26/2012.

Työtehtävässä olevaan henkilöön kohdistuvan laittoman uhkauksen syyteoikeus : lausuntotiivistelmä. Oikeusministeriön julkaisu 10/2015.

Poliisihallituksen, valtakunnansyyttäjänviraston ja käräjäoikeuksien laamannien esitys oikeusministeriölle lainsäädännöllisistä muutostarpeista viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi, 1.7.2019

Sanat ovat tekoja : vihapuheen ja nettikiusaamisen vastaisten tekojen tehostaminen. Luku 13, suositus 3: oikeusministeriö arvioi, pitääkö sananvapauteen liittyvät viharikokset säätää virallisen syytteen alaisiksi ainakin niissä tilanteissa, joissa henkilö joutuu vihapuheen kohteeksi virkatoimiensa, työtehtäviensä tai luottamustehtäviensä hoitamisen vuoksi. Sisäministeriön julkaisuja 2019:23

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma : osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Luku 3.3 Turvallinen oikeusvaltio Suomi. Tavoite 4: Turvallinen oikeusvaltio (vastuullinen rikosseuraamusjärjestelmä, rikoslaki ja rikosuhrien aseman parantaminen). Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31

Kehittämistyöryhmä maalittamisen vastaisten toimien tehostamiseksi, SM019:00/2020, toimikausi 1.6.2020–31.12.2020. Työryhmän tehtävänä on selvittää maalittamisen laajuutta, arvioida sen uhrien oikeuksien toteutumista ja antaa toimenpide-ehdotuksia.

Oikeusministeriön hanke rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta, OM045:00/2019

Luonnos hallituksen esitykseksi – Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta, 27.5.2020. 

Luonnos hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta oli lausuntokierroksella 27.5.–10.8.2020. Lausuntoja annettiin 44 kappaletta, lausuntopalvelu.fi

​Käsittely eduskunnassa

Kirjallinen kysymys KK 45/2019 hallituksen toimenpiteistä viranomaisten maalittamiseen puuttumiseksi / Pihla Keto-Huovinen (kok)

Kirjallinen kysymys KK 280/2019 oikeudenkäyntien häirinnästä ja painostamisesta / Hanna Sarkkinen (vas)

Oikeusvertailevaa aineistoa

Luonnos hallituksen esitykseksi – Luonnos hallituksen esitykseksi rikoslain 25 luvun 9 §:n muuttamisesta, 27.5.2020. Luku 5.2. Laittoman uhkauksen syyteoikeus Pohjoismaissa ja Saksassa s. 27–28. 

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Laiton uhkaus (olaga hot) on säädetty rangaistavaksi rikoskaaren (Brottsbalk 1962:700) 4 luvun 5 §:ssä. Syyteoikeudesta säädetään rikoskaaren 4 luvun 11 §:ssä. Sen mukaan laiton uhkaus on virallisen syytteen alainen rikos.

Norja

Uhkaus (trusler) on säädetty rangaistavaksi rikoslain (straffeloven LOV-2005-05-20-28) 263 §:ssä ja vakava uhkaus (grove trusler) 264 §:ssä. Tiettyjen ammattiryhmien erityissuojasta (særskilt vern for enkelte yrkes-grupper) säädetään 265 §:ssä. 

Rikosoikeudenkäyntiä koskeva straffeprosessloven (LOV-1981-05-22-25) sääntelee syyteoikeutta yleisesti sen 62 a §:ssä. Pykälän mukaan yleisen syyttäjän tulee nostaa syyte, ellei laissa toisin säädetä. Mikäli säädetty rangaistus on korkeintaan 2 vuotta vankeutta, ei syytteennostovelvollisuutta ole, elleivät yleiset näkökohdat (allmenne hensyn) sitä vaadi. 

Tanska

Uhkaus (trusler) on säädetty rangaistavaksi rikoslain (straffelov LBK nr 976 af 17/09/2019) 266 §:ssä ja 136 §:ssä rangaistavaksi on säädetty julkinen kehotus rikoksen tekemiseen. 266 a §:n mukaan rangaistavaksi säädetään myös sellaisten julkinen lausuntojen antaminen, jolla tavoitellaan väkivaltaa tai ilkivaltaa, tai kehotetaan niihin silloin, kun teko ei ole 266 §:n tai 136 §:n mukaan rangaistavaa.

Uhkauksen syyteoikeudesta säädetään rikoslain 275 §:ssä, jonka mukaan uhkaus ei ole asianomistajan syyteoikeuden alainen. 

Saksa

Saksan liittotasavallan rikoslaissa (Strafgesetzbuch, StGB) uhkauksesta (Bedrohung) säädetään 241 §:ssä. Se on yleisen syytteen alainen rikos.

Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

Mitä poliisin pitää sietää : poliisimiesten kokemuksia maalittamisesta / Anna Häkkinen. Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö, 5/2020. 

Viha vallassa : vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon / Aleksi Knuutila… et al. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:57. 

Brottsbalken : en kommentar. Del 1 (1­12 kap.) : brotten mot person och förmögenhetsbrotten m.m. / Per Ole Träskman, Suzanne Wennberg. Norstedts Juridik, 2019.
– Laitonta uhkausta käsitellään julkaisun osassa BrB 4:5 s. 1–5.
Träskmanin & Wennbergin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Rikollisuustilanne 2018 : rikollisuuskehitys tilastojen ja tutkimusten valossa / Petri Danielssoni (toim.). Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 36/2019.

Suomalaiset väkivallan ja omaisuusrikosten kohteena 2018 : kansallisen rikosuhritutkimuksen tuloksia / Petri Danielsson, Matti Näsi. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 35/2019. 

Vähittäiskauppaan ja majoitus- ja ravintola-alaan kohdistuvat rikokset : kansallinen yritysuhritutkimus 2018 / Elsa Saarikkomäki, Martti Lehti, Janne Kivivuori. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 33/2019.

Keskeiset rikokset / Dan Frände… et al. Edita , 2018. 4. uudistettu ja laajennettu laitos.
– Laitonta uhkausta käsitellään sivuilla 489–493.
Fränden… et al. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Nätkränkningar som rättsligt och demokratiskt problem / Hans–Gunnar Axberger. Institutet för juridik och internet, 2018.
Axbergerin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Oppilaitosten turvallisuustutkimus 2016 / Matti Näsi, Miialiila Virtanen, Maiju Tanskanen. Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti. Katsauksia 20/2017.

Laiton uhkaus ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan Internetin keskustelupalstoilla vuosina 2013 ja 2014 / Päivi Pylvänen. Julkaisussa Oikeus, tieto ja viesti : viestintäoikeuden vuosikirja 2015 / Päivi Korpisaari (toim.). Helsinki, Helsingin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, 2016, s. 21–49.
Oikeus, tieto ja viesti -julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

"Saatana mä tapan sut" : Suomen valtiojohtoon kohdistuneet uhkaukset vuosina 1996–2005 / Jarkko Hynninen, Suojelupoliisi. Helsinki, Sisäasiainministeriö, suojelupoliisi, 2008.
Hynnisen julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Laitonta uhkausta koskevaa kirjallisuutta Eduskunnan kirjastossa

Hankkeen uutisointia

Maalittamiseen halutaan puuttua: laittoman uhkauksen muuttaminen virallisen syytteen alaiseksi saa yksimielisen kannatuksen. Susanna Reinboth, Helsingin Sanomat 4.9.2020

Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnoille 10. elokuuta saakka. Edilex-uutinen 28.5.2020. – Edilex-palvelu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Esitys: Laiton uhkaus muuttuu virallisen syytteen alaiseksi, jos uhri hoitaa työtään. Mikko Gustafsson, Helsingin Sanomat 27.5.2020

Ensihoitajalle tai kioskinmyyjälle parempi turva uhkailua ja häirintää vastaan – laittomasta uhkauksesta tulossa virallisen syytteen alainen rikos. Merja Niilola, YLE Uutiset 27.5.2020

Lakiluonnos laittoman uhkauksen syyteoikeudesta lausunnolle. Oikeusministeriö 27.5.2020

Sisäministeriö asetti työryhmän selvittämään, miten maalittamista voidaan torjua. Laura Kukkonen, Helsingin Sanomat 26.5.2020

Tutkija: Some–raivo on uusi väkivallan muoto – Milloin ihmiset unohtivat, miten toisia kohtaan käyttäydytään? Merja Niilola, YLE Uutiset 20.2.2020 

Maalittamisen kriminalisointi ei ole vielä maalissa. Suomen Poliisijärjestöjen liitto 17.1.2020

Ministeriö aloitti lakiuudistuksen maalittamisen torjumiseksi: uhkailija voi tulevaisuudessa joutua nykyistä helpommin vastuuseen. Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat 16.1.2020

Tasavallan presidentti Niinistö tuomitsi Twitterissä virkamiesten maalittamisen: ”Tämä on vakava asia”. Lasse Kerkelä, Helsingin Sanomat 12.12.2019

Maalittamisen kriminalisointia kiirehdittiin Lakimies­päivässä. Janne Laukkanen, Lakimiesuutiset 29.10.2019

Oikeusministeri Henriksson: Virkamiehiin kohdistuvan maalittamisen tulisi olla virallisen syytteen alaista. YLE Uutiset, 23.10.2019 

Hirttotuomiolla uhattu tuomari maalittamisesta: “Mikä on se viimeinen pisara, että asialle tehdään jotakin?”. Marjatta Rautio, YLE Uutiset 11.10.2019 

Tuleeko maalittamisesta laki? Politiikkaradio, YLE Areena 25.9.2019

Virkamiehiin kohdistuva maalittaminen yleistynyt hälyttävästi. YLE:n Aamu, YLE Areena 22.7.2019

Maalittaminen tulee kriminalisoida. Lakimiesliitto 1.7.2019

Poliisi, Valtakunnansyyttäjänvirasto ja laamannit haluavat puuttua maalittamiseen. Edilex-uutinen 19.6.2019. – Edilex-palvelu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Maalittaminen uhkaa oikeudenhoidon ammattilaisia. Janne Laukkanen, Lakimiesuutiset 12.6.2019

Tuomariliiton kyselytutkimus osoittaa, että resurssipula vaarantaa oikeusturvan ja että tuomioistuimiin kohdistuva epäasiallinen viestintä on lisääntynyt. Edilex-uutinen 21.5.2019. – Edilex-palvelu on käytettävissä Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Sisällöllinen toimitus: Sannimari Veini, syyskuu 2020, päivitetty 11.9.2020.
sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi