​Vanhemmuuslaki

Antti Rinteen ja sittemmin Sanna Marinin hallitusohjelmassa yhtenä yhteiskunnan eheyttä edistävänä tavoitteena mainitaan äitiys- ja isyyslakien yhdistäminen vanhemmuuslaiksi. Uusi isyyslaki (11/2015) astui voimaan 1.1.2016 ja kansalaisaloitteen myötä säädetty äitiyslaki (253/2018) 1.4.2019. Molempien lakien valmistelutyössä useat lausunnonantajat ehdottivat siirtymistä erillisistä laeista kohti vanhemmuuslakia.

Näiden kahden lain yhdistämisessä toteutetaan isyys- ja äitiyslakien soveltamiskäytännöissä ilmenneet tarkistustarpeet. Yhtenä aiheena on seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten vanhemmuuden sääntelyn selkeyttäminen. Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen oikeusministeri Anna-Maja Henriksson toteaa, että vanhemmuuslain peruslähtökohtiin kuuluu se, että lapsella voi jatkossakin olla kaksi oikeudellista vanhempaa ja vanhemmuus kirjataan joko isyytenä tai äitiytenä kuitenkin niin, että isiä tai äitejä voi olla kaksi. Transsukupuolisten henkilöiden vanhemmuutta koskeva sääntely on osa translakiuudistusta.

Samalla hedelmöityshoitolakia on tarkoitus muuttaa siten, että naisparin hedelmöityshoidoissa voitaisiin käyttää myös sellaisia siittiöitä, joiden luovuttaja voidaan vahvistaa lapsen isäksi. Hedelmöityshoitolain tarkastelua eduskunnan lakivaliokunta vaati äitiyslakia koskevassa mietinnössään (LaVM 1/2018, s. 9)

Luonnos hallituksen esitykseksi on tarkoitus lähettää lausuntokierrokselle kesällä 2020.

Eduskunnan kirjasto on koostanut isyyslain uudistamisesta tietopaketin.

Valmistelu ennen eduskuntakäsittelyä

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelma : osallistava ja osaava Suomi – sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Kohta 3.3.1 Oikeusvaltion kehittäminen. 

Vanhemmuuslain valmistelu: OM025:00/2019

Hankkeella on liityntäpinta myös translainsäädännön uudistamiseen tähtäävään hankkeeseen, jota valmistelee sosiaali- ja terveysministeriö: STM034:00/2019. Valmistelutyöryhmä julkaisi helmikuussa 2020 selvityksensä:  
Vaihtoehtoiset sääntelymallit sukupuolivähemmistöjen oikeudellisen aseman järjestämiseksi : translainsäädännön uudistamisen valmistelutyöryhmä
 – ks. kohta 4, jossa esitellään ehdotetut sääntelyvaihtoehdot

Käsittely eduskunnassa

Hallituksen esitys HE 91/2014 eduskunnalle isyyslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kansalaisaloite KAA 3/2016 Äitiyslaki

Lakivaliokunta edellytti äitiyslain käsittelyä koskevassa mietinnössään LaVM 1/2018 hedelmöityshoitolain tarkastelua (s. 9)

Kirjallinen kysymys KK 31/2017 vanhemmuutta koskevan lainsäädännön koostamisesta vanhemmuuslaiksi  – Outi Mäkelä (kok.)

Kirjallinen kysymys KK 39/2020 sateenkaariperheiden huomioiminen vanhemmuuslakia uudistettaessa – Bella Forsgrén (vihr.)

Kirjallinen kysymys KK 112/2020 ei-biologisen lapsen isyyden kumoamisesta – Mari Rantanen (ps.)

Oikeusvertailevaa aineistoa

Kansainvälinen sääntely

Yleissopimus lapsen oikeuksista (SopS 59–60/1991)

Yleissopimus lapsen oikeuksista (1989). Ulkoministeriö
– sivuilta löydät sopimuksen toimeenpanoon liittyvät määräaikaisraportit ja Suomen saamat suositukset

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (SopS 67–68/1986)

Kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus (1979). Ulkoministeriö
– määräaikaisraportit ja suositukset

Euroopan ihmisoikeussopimus (SopS 18–19/1990)

Yleissopimus ihmisoikeuksien ja ihmisarvon suojaamiseksi biologian ja lääketieteen alalla (ns. Bioetiikkasopimus) (SopS 23–24/2010)

Sääntely Euroopan unionissa

Euroopan perusoikeuskirja (2012/C 326/02)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (2004/23/EY) ihmiskudosten ja -solujen luovuttamista, hankintaa, testausta, käsittelyä, säilömistä, säilytystä ja jakelua koskevien laatu- ja turvallisuusvaatimusten vahvistamisesta. 

Sääntely muissa maissa

Ruotsi

Föräldrabalk (1949:381)
– Vanhempainkaari

Keinohedelmöitykseen liittyvä lainsäädäntö ja muut määräykset:
– Lag om genetisk integritet m.m. (2006:351
– Förordning om genetisk integritet m.m. (2006:358)

Socialstyrelsenin määräykset kudosten ja solujen käytöstä terveydenhuollossa:
– SOFSF 2009:32 Socialstyrelsens föreskrifter om användning av vävnader och celler i hälso- och sjukvården och vid klinisk forskning 
–  SOFSF 2009:30 Socialstyrelsens föreskrifter om donation och tillvaratagande av vävnader och celler 

Ruotsi on uudistanut keinohedelmöitystä ja vanhemmuuden määrittelyä koskevaa lainsäädäntöään vuonna 2019 ja vanhemmuutta koskevan lainsäädännön uudistamistarpeita on kartoitettu useampaan otteeseen 2010-luvulla.

Ruotsin hallitus tilasi vuonna 2013 selvityksen siitä, miten tahattomasti lapsettomien mahdollisuuksia tulla vanhemmiksi voitaisiin lisätä. Selvitys käsitteli mm. sijaissynnytyksen mahdollistamista Ruotsissa, ulkomailla tapahtuneiden sijaissynnytysten lainsäädännöllistä asemaa ja transsukupuolisten henkilöiden asemaa. Selvityksen anti julkaistiin kahdessa osassa erillisessä mietinnössä, joista kattavampi osa vuonna 2016.

Olika vägar till föräldraskap, SOU 2016:11
– aiheeseen liittyvät mietinnöt, lausunnot, hallituksen esitykset, päätösasiakirjat ja lopulliset säädökset

Osittain samanaikaisesti on ollut käynnissä erillinen isyyden vahvistamiseen liittyvä valmistelu: Nya regler om faderskap och föräldraskap, SOU 2018:68 

Norja

Lov om barn og foreldre (barnelova) LOV-1981-04-08-7

Act relating to Children and Parents (The Children Act)
– epävirallinen englanninkielinen käännös laista LOV-1981-04-08-7

Keinohedelmöitystä sääntelevä laki:
– Lov om humanmedisinsk bruk av bioteknologi m.m. (bioteknologiloven) LOV-2003-12-05-100

Vanhemmuuden määrittelyyn liittyviä asetuksia:
– Forskrift om å klargjere morskap FOR-2013-12-17-1592
– Forskrift om fastsetjing av medmorskap FOR-2008-12-15-1362

Norjan vanhempain- ja lapsilakia on uudistettu usein. Äitiyden ja isyyden vahvistamiseen liittyvä lainmuutoksia on viime vuosikymmenellä ollut muutamia. Hallituksen esitystä käsitelleen komitean mietintö, muut käsittelytiedot ja lopulliset säädökset:
– Endringer i barnelova (farskap og morskap), Prop. 105 L 2012–2013)
– Endringar i barnelova m.m. (oppheving av tidsfristar i farskapssaker m.m.) Prop. 85 L (2015–2016)

NOU 2009: 5, Farskap og annen morskap – Fastsettelse og endring av foreldreskap
– mietintö vanhemmuuden määrittelystä

Tanska

Borneloven LBK nr 1047 af 08/11/2012
– ks. esim. kappale 5 äitiyden ja isyyden määräytymisestä keinohedelmöityksessä

Bekendtgørelse af lov om assisteret reproduktion i forbindelse med behandling, diagnostik og forskning m.v. LBK nr 902 af 23/08/2019
– keinohedelmöitystä koskeva laki

Islanti

Children Act (76/2003)
– englanninkielinen käännös

Act on Artificial Fertilisation and use of Human Gametes and Embryos for Stem-Cell Research (55/1996)
– englanninkielinen käännös

Iso-Britannia

Keinohedelmöitystä sääntelevät pääsääntöisesti seuraavat kaksi lakia
Human Fertilisation and Embryology Act 1990
Human Fertilisation and Embryology Act 2008 (ks. kohdat 33–58)

Hedelmöityshoitoja antavien klinikoiden toimintaa maassa valvoo Human Fertilisation and Embryology Authority. Viranomaisen yksi päätehtävistä on valvoa ja ohjeistaa klinikoita lainmukaiseen toimintaan.
Code of Practice, ks. esim. kohdat 4–6

Hedelmöityshoitoja antavien klinikoiden toimintaa maassa valvoo Human Fertilisation and Embryology Authority. Viranomaisen yksi päätehtävistä on valvoa ja ohjeistaa klinikoita lainmukaiseen toimintaan.
Code of Practice, ks. esim. kohdat 4–6 ja 14

Muuta lainsäädäntöä: Equality Act 2010

Saksa

Bürgerlichen Gesetzbuch (BGB)
– epävirallinen englanninkielinen käännös German Civil Code

Gesetz zum Schutz von Embryonen (ESchG)

Vanhemmuutta koskevan sääntelyn uudistaminen on Saksassa kesken. Maan oikeusministeriön asettama työryhmä julkaisi vuonna 2017 raportin lainsäädännön uudistamistarpeista. Maaliskuussa 2019 oikeusministeriö lähetti luonnoksen lakiehdotuksesta lausuntokierrokselle.
Diskussionsteilentwurf zur Reform des Abstammungsrecht

Das Kindschaftsrecht, 2019
– Saksan oikeusministeriön yleistajuinen julkaisu lapsioikeudellisista kysymyksistä.

​Kirjallisuutta ja aiheeseen liittyvää tutkimusaineistoa

The construction of fatherhood : the jurisprudence of the European Court of Human Rights / Alice Margaria. Cambridge University Press, 2019.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Barnrättens grunder / Johanna Schiratzki. Studentlitteratur, 2019.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Perhe- ja jäämistöoikeuden perusteet / Urpo Kangas. Alma Talent, 2019. 2. uud. p.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmissa
– Luettavissa myös Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Lapsioikeuden perusteet / Suvianna Hakalehto. Alma Talent, 2018.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa
– Luettavissa myös Verkkokirjahylly-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Sexuality and transsexuality under the European Convention on human rights: a queer reading of human rights law / Damian Salzberg. Hart, 2018.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Family Forms and Parenthood : theory and Practice of Article 8 Echr in Europe / Andrea Büchler, Helen Keller (toim.). Intersentia, 2016.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Relational Subjects : family relations, law and gender in the European Court of Human Rights / Linda Hart. Helsingin yliopisto, 2016. Väitöskirja.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Suhteiset subjektit – perhesuhteet, oikeus ja sukupuoli Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa / Linda Hart. Oikeus (2016):4, s. 553–567.
Oikeus-lehden saatavuus Eduskunnan kirjastossa
– Luettavissa myös Edilex-palvelussa Eduskunnan kirjastossa asiakastietokoneilla ja eduskunnan lähiverkossa.

Käsikirja Euroopan lapsen oikeuksia koskevasta oikeudesta. Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan neuvosto, 2015.

Family law and culture in Europe : developments, challenges and opportunities / Katharina Boele-Woelki, Nina Dethloff, Werner Gephart. Intersentia, 2014.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Perus- ja ihmisoikeudet ja perhe / Liisa Nieminen. Talentum, 2013.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Barnets bästa. Om barns rättsliga ställning i familj och samhälle / Anna Singer. Norstedts juridik, 2012, 6. uud. p.
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Legal recognition of same-sex relationships in Europe : national, cross-border and European perspectives / Katharina Boele-Woelki, Angelika Fuchs. Intersentia, 2012, 2. uud. painos
– julkaisu on saatavilla Eduskunnan kirjaston kokoelmassa

Vanhemmuutta ja lapsen oikeuksia koskevaa kirjallisuutta Eduskunnan kirjastossa

Sisällöllinen toimitus: Erkka Rautio, toukokuu 2020, päivitetty 8.5.2020, sähköposti: etunimi.sukunimi@eduskunta.fi