​Vaalit ja äänestäminen

Suomessa valtakunnallisia vaaleja ovat eduskuntavaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Lisäksi voidaan toimittaa neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä.

Eduskuntavaalit

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontuva eduskunta. 200 kansanedustajaa valitaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja.

Äänestämällä eduskuntavaaleissa voi vaikuttaa mm.

  • yhteiskunnan kehittämiseen, esim. vanhustenhoitoon
  • talouspolitiikan painopisteisiin, mihin rahaa käytetään
  • hallituksen muodostamiseen, viisikko vai jotain muuta

sillä Eduskunta, säätää lait, päättää valtion talousarviosta, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa, vaikuttaa Euroopan unionin asioihin ja hyväksyy Suomea sitovat tärkeimmät sopimukset.

Eduskuntavaaleissa voi äänestää jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen asuinpaikasta riippumatta.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Eduskuntavaaleissa vaalikelpoinen ehdokas on jokainen äänioikeutettu henkilö, joka ei ole vajaavaltainen eli holhouksen alainen. Kansanedustajaksi ei kuitenkaan voida valita sotilasvirassa olevaa henkilöä.

Verkkopalveluja

Kuntavaalit

Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien valtuustoihin. Kunnassa valittavien valtuutettujen lukumäärästä päättää valtuusto, mutta kuntalaissa on annettu valtuutettujen vähimmäismäärät. Kuntavaalit toimitetaan joka neljäs vuosi huhtikuun kolmantena sunnuntaina. 

Äänestämällä kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa mm.

  • miten ja mihin kunta käyttää rahat, esim. yrittäjyyteen, pyöräteihin, kirjastoihin
  • miltä kunta/kaupunki näyttää, esim. asemakaava, puistot, korkean rakentamisen periaatteet
  • miten asiat hoidetaan, esim. kirjastotoimen johtosääntö
Vaaleilla valittu kunnanvaltuusto
  • valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön
  • valitsee lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa
  • päättää kunnan tuloveroprosentin
  • päättää kansalaisten peruspalveluista, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin

Kuntavaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä oikeus äänestää on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan. Myös EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa oleva voi äänestää kuntavaaleissa. Äänioikeus kuntavaaleissa on sidottu asianomaisessa kunnassa asumiseen. Siten esimerkiksi pysyvästi ulkomailla asuvat suomalaiset (ulkosuomalaiset) eivät ole äänioikeutettuja kuntavaaleissa, vaikka ovatkin Suomen kansalaisia.

Kuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet sekä vähintään 10 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrä ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Kuntavaaliehdokkaaksi kelpoinen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on ja jolla on jossakin kunnassa äänioikeus kuntavaaleissa eikä hän ole vajaavaltainen.  

Verkkopalveluja

Presidentinvaali

Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Presidentinvaalissa on äänioikeutettu asuinpaikasta riippumatta jokainen Suomen kansalainen, joka viimeistään ensimmäisen vaalin vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. 

Presidenttiehdokkaita voivat asettaa puolueet, joiden ehdokaslistoilta on valittu presidentinvaalia edeltävissä eduskuntavaaleissa vähintään yksi kansanedustaja sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue ja valitsijayhdistys saa asettaa vain yhden ehdokkaan. Vaalipiirinä on koko Suomi. Kukin puolue valitsee oman ehdokkaansa puolueen sääntöjen mukaisella tavalla. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.

Ehdokkaan on oltava syntyperäinen Suomen kansalainen.

Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (eli hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

Tasavallan presidentti johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Tasavallan presidentin tehtäviä ovat lisäksi mm. eduskunnan hyväksymien lakien vahvistaminen ja puolustusvoimien ylipäällikkönä toimiminen.

Verkkopalveluja

​Europarlamenttivaalit

Euroopan parlamentti (EP) on yksi Euroopan unionin lainsäädäntöelimistä. EU-kansalaiset valitsevat sen jäsenet suorilla vaaleilla, jotka järjestetään kaikissa jäsenvaltioissa joka viides vuosi.

Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 705 jäsentä Euroopan parlamenttiin 27 jäsenvaltiosta. Suomesta valitaan 14 europarlamentaarikkoa. Äänestämällä europarlamenttivaaleissa voi vaikuttaa siihen millaisessa Euroopassa haluaa elää, oli sitten kyse työllisyydestä, matkustamisesta, maataloudesta, kalastamisesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai ympäristöstä.

Euroopan parlamentti

  • nimittää Euroopan komission puheenjohtajan sekä hyväksyy komission jäsenet
  • päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä neuvoston kanssa
  • päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa
  • hyväksyy EU:n uudet jäsenmaat ja tärkeät kansainväliset sopimukset
  • valvoo komission komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti

Parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuutensa mukaan.

Jokaisella viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneellä Suomen kansalaisella on oikeus äänestää europarlamenttivaaleissa. Myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion 18 vuotta täyttänyt kansalainen, mikäli hän on viimeistään 80. päivänä ennen vaalipäivää ilmoittautunut Digi- ja väestötietovirastolle otettavaksi Suomen äänioikeusrekisteriin ja hänellä on kotikunta Suomessa 51. päivänä ennen vaalipäivää. EU:n tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa olevalla ja hänen Suomessa asuvalla perheenjäsenellä on äänioikeus europarlamenttivaaleissa.

Europarlamenttivaaleissa puolueet, vaaliliitot tai valitsijayhdistysten yhteislistat voivat kukin asettaa 20 ehdokasta. Vaalipiirinä on koko Suomi. Kelpoinen ehdokkaaksi on jokainen Suomen kansalainen, jolla on vaaleissa äänioikeus ja joka ei ole vajaavaltainen sekä jokainen äänioikeutettu Euroopan unionin jäsenvaltion kansalainen, joka on ilmoittautunut ja otettu äänioikeusrekisteriin Suomessa ja joka ei ole menettänyt vaalikelpoisuuttaan kotivaltionsa vaaleissa.

Verkkopalveluja