​Vaalit ja äänestäminen

Suomessa valtakunnallisia vaaleja ovat eduskuntavaalit, presidentinvaali, kunnallisvaalit ja europarlamenttivaalit. Lisäksi voidaan toimittaa neuvoa-antavia valtiollisia kansanäänestyksiä ja neuvoa-antavia kunnallisia kansanäänestyksiä.

​Äänioikeus

Äänioikeus eduskuntavaaleissa, presidentinvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa on jokaisella Suomen kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Presidentinvaaleissa kyse on ensimmäisen vaalin vaalipäivästä.

Kunnallisvaaleissa ja kunnallisessa kansanäänestyksessä oikeus äänestää on Suomen sekä muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin ja Norjan kansalaisella, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta. Äänioikeus kunnallisvaaleissa on myös muulla ulkomaalaisella, jos hänellä tuolloin on ollut kotikunta Suomessa kahden vuoden ajan.

Europarlamenttivaaleissa on äänioikeutettu myös Euroopan unionin muun jäsenvaltion kansalainen, joka viimeistään vaalipäivänä täyttää 18 vuotta ja jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa taikka joka on Euroopan unionin tai Suomessa toimivan kansainvälisen järjestön palveluksessa tai tällaisen henkilön perheenjäsen, jos hän asuu Suomessa ja hänen tietonsa on talletettu väestötietojärjestelmään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetussa laissa (661/2009) säädetyllä tavalla.

​Ehdokkaaksi

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä. 

Kunnallisvaalit

Kunnallisvaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet sekä vähintään 10 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kunnassa enintään valittavien valtuutettujen puolitoistakertaisen määrä ehdokkaita. Jos kunnassa valitaan esimerkiksi 27 valtuutettua, puolueella voi olla enintään 40 ehdokasta. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaaleissa puolueet, vaaliliitot tai valitsijayhdistysten yhteislistat voivat kukin asettaa 20 ehdokasta. Vaalipiirinä on koko Suomi.

Presidentinvaalit

Presidenttiehdokkaita voivat asettaa puolueet, joiden ehdokaslistoilta on valittu presidentinvaalia edeltävissä eduskuntavaaleissa vähintään yksi kansanedustaja sekä vähintään 20 000 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue ja valitsijayhdistys saa asettaa vain yhden ehdokkaan. Vaalipiirinä on koko Suomi. Kukin puolue valitsee oman ehdokkaansa puolueen sääntöjen mukaisella tavalla. Puolueilla ja valitsijayhdistyksillä voi olla sama ehdokas.

​Vaalit

Eduskuntavaalit

Eduskuntavaaleissa valitaan joka neljäs vuosi vaalipiireittäin 200 kansanedustajaa. Valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja.

Äänestämällä eduskuntavaaleissa voi vaikuttaa mm.

• yhteiskunnan kehittämiseen, esim. vanhustenhoitoon
• talouspolitiikan painopisteisiin, mihin rahaa käytetään
• hallituksen muodostamiseen, viisikko vai jotain muuta

sillä Eduskunta, säätää lait, päättää valtion talousarviosta, valitsee pääministerin ja valvoo hallituksen toimintaa, vaikuttaa Euroopan unionin asioihin ja hyväksyy Suomea sitovat tärkeimmät sopimukset.

​Kunnallisvaalit

Kunnallisvaalit toimitetaan joka neljäs vuosi lokakuun neljäntenä sunnuntaina. Äänestämällä kunnallisvaaleissa voi vaikuttaa mm.

• miten ja mihin kunta käyttää rahat, esim. yrittäjyyteen, pyöräteihin, kirjastoihin
• miltä kunta/kaupunki näyttää, esim. asemakaava, puistot, korkean rakentamisen periaatteet
• miten asiat hoidetaan, esim. kirjastotoimen johtosääntö

Vaaleilla valittu kunnanvaltuusto

• valitsee jäsenet kunnanhallitukseen, jonka tehtävänä on valmistella valtuuston päätökset ja panna ne täytäntöön
• valitsee lautakunnat, jotka johtavat julkisten palveluiden tuottamista kunnassa
• päättää kunnan tuloveroprosentin
• päättää kansalaisten peruspalveluista, joista tärkeimmät liittyvät sosiaali- ja terveydenhuoltoon, opetus- ja sivistystoimeen sekä ympäristöön ja tekniseen infrastruktuuriin.

​Presidentinvaalit

Tasavallan presidentin valitsee Suomen kansa välittömällä vaalilla syntyperäisistä Suomen kansalaisista. Presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Vaalipäivä on vaalivuoden tammikuun neljäs sunnuntai. Mikäli joku ehdokkaista saa jo tässä (ensimmäisessä) vaalissa yli puolet annetuista (eli hyväksytyistä) äänistä, tulee hän valituksi presidentiksi. Jos näin ei käy, toimitetaan kahden viikon kuluttua sunnuntaina toinen vaali kahden ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas valitaan presidentiksi.

Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Sama henkilö voidaan valita presidentiksi korkeintaan kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.

​Europarlamenttivaalit

Europarlamenttivaaleissa valitaan yhteensä 751 jäsentä Euroopan parlamenttiin 28 jäsenvaltiosta. Suomesta valitaan 13 europarlamentaarikkoa. Äänestämällä europarlamenttivaaleissa voi vaikuttaa siihen millaisessa Euroopassa haluaa elää, oli sitten kyse työllisyydestä, matkustamisesta, maataloudesta, kalastamisesta, ulko- ja turvallisuuspolitiikasta tai ympäristöstä

Euroopan parlamentti

• nimittää Euroopan komission puheenjohtajan sekä hyväksyy komission jäsenet
• päättää EU:n lainsäädännöstä yhdessä neuvoston kanssa
• päättää EU:n talousarviosta yhdessä neuvoston kanssa
• hyväksyy EU:n uudet jäsenmaat ja tärkeät kansainväliset sopimukset
• valvoo komission komissiota ja muita EU:n toimielimiä ja huolehtii siitä, että ne toimivat demokraattisesti

Parlamentin jäsenet muodostavat ryhmiä poliittisten näkemystensä, eivät kansallisuutensa mukaan.