​Eduskuntavaalit

Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Kansanedustajat valitaan joka neljäs vuosi toimitettavilla vaaleilla. Vaalipäivä on vaalivuoden huhtikuun kolmas sunnuntai. Eduskuntavaaleissa äänioikeutettuja ovat kaikki viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset.

​Mistä eduskuntavaaleissa on kyse?

Suomen eduskunta on yksikamarinen ja siihen kuuluu 200 kansanedustajaa. Kansanedustajat valitaan 4 vuoden välein välittömillä vaaleilla. Eduskuntavaaleja varten maa on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Yleisissä vaaleissa ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jolla on yleisvastuu vaalien toimittamisesta. Ministeriö koordinoi vaalien valmistelutyötä ja vastaa muiden viranomaisten ohjeistamisesta.

Kustakin vaalipiiristä valittavien edustajien lukumäärä vaihtelee vaalipiirin asukasluvun mukaan. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi edustaja.

Eduskuntavaaleissa ehdokkaita voivat asettaa puolueet ja vähintään 100 äänioikeutetun perustamat valitsijayhdistykset. Kukin puolue voi asettaa kussakin vaalipiirissä enintään 14 ehdokasta tai, jos vaalipiiristä valitaan enemmän kuin 14 edustajaa, enintään niin monta ehdokasta kuin vaalipiiristä valitaan edustajia. Puolueet voivat muodostaa keskenään vaaliliittoja. Vaaliliiton muodostaneiden puolueiden ehdokkaiden yhteismäärä saa kuitenkin olla enintään sama kuin yksittäisen puolueen ehdokkaiden enimmäismäärä.

​Vaalilainsäädäntö

​Vaalien keskeiset periaatteet

Vaalien keskeiset periaatteet on koottu hyvin Vaalit.fi -verkkopalvelussa. Suomen vaalijärjestelmä on henkilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa yhdellä numerolla äänestetään sekä henkilöä että puoluetta. Suomessa yleiset vaalit, kuten mm. eduskuntavaalit, toimitetaan tiettyjen periaatteiden mukaisesti.

Vaaleissa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus

Yleisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että äänioikeus on riippuvainen vain sellaisista edellytyksistä, jotka kansalaisilla yleensä on. Esimerkiksi äänioikeudelle eduskuntavaaleissa on vain kaksi edellytystä: 18 vuoden ikä ja Suomen kansalaisuus.

Yhtäläisellä äänioikeudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella äänioikeutetulla on yhtäläinen oikeus vaikuttaa vaalin tulokseen eli sama äänimäärä. Yleisissä vaaleissa kullakin äänestäjällä on käytettävissään yksi ääni.

Vaalit ovat välittömät

Äänioikeutettu äänestää vaaleissa suoraan sitä henkilöä, jonka hän tahtoo saada valituksi. Jokaisella ehdokkaalla on oma numeronsa, jonka äänestäjä merkkaa äänestystilanteessa äänestyslippuun.

Vaalit ovat suhteelliset

Suhteellisessa vaalissa kullekin ehdokkaalle lasketaan vertailuluku, johon vaikuttavat sekä ehdokkaan saamien äänien että tämän edustaman puolueen saamien äänien määrä. Eduskuntavaaleissa, kunnallisvaaleissa ja europarlamenttivaaleissa jokainen puolue tai muu ryhmittymä saa sen määrän edustajia kuin mitä sen vaaleissa saama äänimäärä suhteessa muihin ryhmittymiin edellyttää. Jos esimerkiksi puolue saa annetuista äänistä noin 20 prosenttia, sen tulisi saada myös noin 20 prosenttia jaettavina olevista edustajanpaikoista. Suhteellinen vaalitapa ei koske presidentinvaalia, jossa puolueiden sijasta äänestetään vain henkilöä. Suomessa suhteellisen vaalitavan laskentamenetelmänä sovelletaan nk. d´Hondtin menetelmää.

Vaalit ovat salaiset

Vaalisalaisuudella tarkoitetaan sitä, etteivät vaaliviranomaiset, muut viranomaiset tai muut kansalaiset saa tietää, kenelle äänestäjä on äänensä antanut tai onko hän jättänyt tyhjän äänestyslipun. Sen sijaan tieto siitä, onko äänioikeutettu käyttänyt äänioikeuttaan eli käynyt äänestämässä, ei kuulu vaalisalaisuuden piiriin.

Kunkin äänestäjän on äänestettävä itse

Äänioikeutta ei saa käyttää valtuusmiehen eli asiamiehen kautta. Sen sijaan äänestystilanteessa voidaan tietyin edellytyksin käyttää avustajaa.

Äänestämisen on tapahduttava vaaliviranomaisen edessä

Tällä pyritään turvaamaan vaalien yleinen luotettavuus, äänestäjän oikeus ja mahdollisuus ilmaista vapaa tahtonsa sekä varmistamaan vaalisalaisuuden toteutuminen. Vaaliviranomaisten valintaa sekä toimimista tehtävässään sitovat vaalilaki ja oikeusministeriön laatimat ohjeet.

Edellisestä poiketen vuoden 2019 eduskuntavaaleista lukien uutena äänestysmenetelmänä otetaan käyttöön kirjeäänestys, joka on tarkoitettu vaalien ajan ulkomailla asuville tai oleskeleville äänioikeutetuille. Kirjeäänestystä haluava äänioikeutettu tilaa kirjeäänestysasiakirjat ulkomaille. Ne saatuaan hän äänestää ja palauttaa äänensä lähetekuoressa Suomeen oman kuntansa keskusvaalilautakunnalle.

​Vaalirahoitus ja valvonta

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) on eduskunnan yhteydessä toimiva ylin ulkoinen tarkastaja, joka tarkastaa valtion taloudenhoitoa sekä valvoo finanssipolitiikkaa ja vaali- ja puoluerahoitusta. Riippumattomalla tarkastustyöllä virasto varmistaa, että valtion varoja käytetään eduskunnan päättämiin kohteisiin lakia noudattaen ja järkevästi ja että finanssipolitiikkaa hoidetaan kestävällä tavalla.

Vaalirahoituslain mukaan vaalirahoituksella tarkoitetaan rahoitusta, jolla katetaan ehdokkaan vaalikampanjan ne kulut, jotka ovat aiheutuneet aikavälillä kuusi kuukautta ennen vaalipäivää ja kaksi viikkoa vaalipäivän jälkeen, riippumatta siitä, milloin nämä kulut maksetaan. Ehdokkaan vaalirahoitus voi koostua: ehdokkaan omista varoista ja ehdokkaan ottamista lainoista, ehdokkaan, ehdokkaan tukiryhmän tai muun yksinomaan ehdokkaan tukemiseksi toimivan yhteisön saamasta tuesta ja muusta tuesta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset ovat tehneet vaalirahoituslain mukaiset ilmoitukset ja julkaisee kaikki saapuneet ilmoitukset. Kun ilmoitukset on tarkistettu, ilmoitusvelvollisia kehotetaan tarpeen mukaan tekemään uusi ilmoitus, täydentämään jo tehtyä ilmoitusta taikka selvittämään ilmoituksen oikeellisuutta ja riittävyyttä.

Varsinaisen vaalirahoitusilmoituksen tekevät vaalien tuloksen vahvistamisen jälkeen sekä kansanedustajiksi valitut että varaedustajaksi määrätyt. Vaalirahoitusilmoitus toimitetaan Valtiontalouden tarkastusvirastolle kahden kuukauden kuluessa vaalien tuloksen vahvistamisesta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto ylläpitää vaalirahoituksen ilmoitusrekisteriä, johon tallennetaan vaalirahoitusilmoituksiin ja ennakkoilmoituksiin sisältyvät tiedot. Lisätietoja vaalirahoituksesta löytyy Vaalit.fi – Vaalirahoitus.

​Vaalitarkkailu

Vaalitarkkailu on siviilikriisinhallinnan toimi, millä pyritään varmistamaan tarkkailtavan maan poliittista vakautta tukemalla vaalien järjestämistä siten, että ne täyttävät vapaille vaaleille asetetut vaatimukset. Vaalitarkkailu koostuu kenttätyöstä vaalipaikoilla, havaintojen rekisteröimisestä ja raportoinnista vaalitarkkailun johdolle. Johto kokoaa tarkkailun tulokset ja antaa vaalitarkkailusta kokonaisuutena julkisen lausunnon, mikä sisältää yleisen arvion vaalijärjestelyjen onnistumisesta vaalitarkkailussa hyväksyttyjen kriteerien mukaan.

Merkittävimmät vaalitarkkailua järjestävät kansainväliset toimijat ovat Yhdistyneet kansakunnat (YK), Euroopan unioni (EU) ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ). Vaalitarkkailun käytäntöjä ja normeja luovien kansainvälisten järjestöjen lisäksi vaalitarkkailua suorittavat myös hallituksista riippumattomat järjestöt.

Suomessa vaalitarkkailua järjestettiin ETYJin osalta ensimmäistä kertaa vuoden 2011 eduskuntavaaleissa.

Suomen osallistumista kansainvälisiin vaalitarkkailumissioihin koordinoi ulkoministeriö.