Mikä on ollut kansanedustajien ikäjakauma eri aikoina?

Sotien jälkeisenä aikana eduskuntaan valituksi tullut kansanedustaja on ollut keskimäärin 48-vuotias. Oheinen vertailu antaa kolme erilaista näkökulmaa siihen, millainen kansanedustajien ikäjakauma on eri eduskuntien aloittaessa ollut.

​Aineiston rajauksesta

Tarkasteluun on otettu eduskunnat vuodesta 1945 alkaen sisältäen varsinaiset 200 kansanedustajaa jokaiselta kaudelta. Varasijoilta eduskuntaan nousseet edustajat on jätetty tarkastelusta pois. Näin on saatu vaalikausien kesken yhtenäiset ryhmät.

Kansanedustajan ikä on laskettu sen mukaan, minkä ikäinen hän on vaalikauden ensimmäisenä päivänä. Tällä tavoin saadaan selville, minkä ikäinen kukin eduskunta on ollut nuorimmillaan.

Nuorin eduskunta valittiin vuonna 1983

Ensimmäisessä tarkastelussa vertaillaan kansanedustajien mediaani-ikää. Mediaani on keskiarvon tapainen tunnusluku, joka viittaa jakauman keskimmäiseen arvoon. Edustajien määrän parillisuuden takia mediaani on tässä tapauksessa kahden keskimmäisen arvon keskiarvo. Mediaani-ikä jakaa kansanedustajat kahteen 100 hengen joukkoon, joista toisessa edustajat ovat tätä ikää nuorempia ja toisessa sitä vanhempia. Mediaani-iän kehitys näkyy alla olevassa kuviossa (sininen viiva). Saat lisätietoja näkyviin viemällä hiiren kursorin kuvion päälle tai mobiililaitteilla napauttamalla kuviota.

​Sen lisäksi on laskettu ikäjakauman ala- ja yläneljänneksen raja, joita kuviossa kuvaavat kaksi katkoviivaa. Nämä kolme tunnuslukua jakavat kansanedustajien joukon neljään 50 hengen ryhmään. Esimerkiksi vuonna 1945 valituista edustajista nuorimmat 50 olivat korkeintaan 42-vuotiaita, sitä seuraavat 50 edustajaa 42─49-vuotiaita ja niin edelleen.

Kansanedustajien mediaani-ikä näyttää pysyneen melko muuttumattomana 60-luvun alkuun asti, jonka jälkeen asteittainen nuorentuminen on jatkunut eduskuntavaaleihin 1983, jolloin mediaani-ikä oli 42,5 vuotta. Siitä lähtien mediaani-ikä kääntyi kasvuun vuoden 2003 vaaleihin asti, jossa se saavutti aiemman huippunsa, 50,5 vuotta. Viimeisimmät eduskunnat ovat olleet tätä hieman nuorempia. Koko tarkastelujaksolla kansanedustaja on aloittaessaan ollut keskimäärin 48-vuotias.

Vuonna 1991 seitsemän valittua edustajaa kymmenestä oli alle 50-vuotiaita

Kuviossa 2 ikäjakauma esitetään hieman tarkemmalla tasolla jakaen kansanedustajat 5 ikävuoden kokoisiin ryhmiin. Kuvion avulla voi tarkemmin tarkastella, miten eri ikäryhmien suhteelliset osuudet ovat muuttuneet. Ikäjakauman molemmissa ääripäissä osuudet ovat pieniä ja keski-iän ikäryhmien osuudet vastaavasti suurempia. 1980-luvun puoleen väliin mennessä minkään ikäryhmän osuus ei ollut yli 25 %. Suuria kertaheilahteluita ikäryhmien välisissä osuuksissa ei juuri ole, lukuun ottamatta 80- ja 90-lukujen aikana tapahtunutta 40–50-vuotiaiden edustajien osuuden äkillistä kasvua ja palautumista.

​Sukupolvelta toiselle

Tilastollisten tunnuslukujen lisäksi ikäjakaumaa voidaan tarkastella myös siitä näkökulmasta, miten eri sukupolvet ovat olleet vallassa eduskunnassa tarkastelujakson aikana. Sukupolvella tarkoitetaan tässä yhteiskunnallista sukupolvea, jota yhdistää jokin yhteinen (nuoruuden) kokemus.* Sukupolvijaotteluja ja -nimityksiä on useita, kuten X-sukupolvi tai suuret ikäluokat. J.P. Roos esitteli 1987 julkaistussa teoksessaan suomalaisten elämänkertoihin perustuvan sukupolvijaottelun, jossa 1900-luvun alkupuoliskolla syntyneet jaoteltiin neljään eri sukupolveen. Roosin sukupolvijaottelua on sittemmin ulotettu uudempiin sukupolviin. Tätä jaottelua hyödynnetään tässä kolmannessa ​​ikäjakaumatarkastelussa.
Sukupolvi ​Syntymäajat
​Sodan ja puutteen sukupolvi ​1900─1925
​Jälleenrakennuksen sukupolvi ​1926─1939
​Suuren murroksen sukupolvi ​1940─1955
​Lähiösukupolvi ​1956─1970
​​Hyvinvoinnin sukupolvi ​​1971─1985
​​Yksilöllisen valinnan sukupolvi ​​1986─1999


Sukupolvien syntymäaikojen rajausten suhteen on alkuperäisiin lähteisiin verraten tehty hieman muokkauksia. Pääosin sukupolvi kattaa 15 vuoden mittaisen kokonaisuuden**. Lisäksi ennen 1900-lukua syntyneet on ryhmitelty omaksi sukupolvekseen.

Oheinen kolmas visualisointi näyttää, miten edellä määritellyt sukupolvet ovat olleet edustettuina eduskunnassa ja ketkä edustajista kuuluvat mihinkin näistä sukupolvista. Nykyisessä eduskunnassa on eniten hyvinvoinnin sukupolveen kuuluvia, eli 1971–1985-syntyneitä. 2000-luvulla syntyneitä ei kansanedustajina vielä ole. Visualisoinnissa on mahdollista tutkia yksittäisen edustajan tietoja vaalikausittain. Ponnahdusikkunan linkki vie kansanedustajan matrikkelitietoihin eduskunnan verkkosivuilla.

Kuvio kokonäyttötilassa

​*sukupolven määritelmää pidetään myös ongelmallisena, katso Purhonen, Hoikkala, Roos (toim.): Kenen sukupolveen kuulut?

**esimerkiksi suuren murroksen sukupolvi sisältää Roosin mukaan 1940-luvulla syntyneet. Tässä sukupolveen on jaoteltu kaikki 1940-1955 syntyneet. Sodan ja puutteen sukupolvi kattaa vuosien 1900-1925 aikana syntyneet suomalaiset.

Tämä analyysi on saanut innoituksen Yhdysvaltain senaattorien ikäjakaumaa käsittelevästä blogikirjoituksesta: The oldest U.S. Senate to date, but not the least representative / Lisa Charlotte Rost, 4.2.2021 

Lähteet ja kirjallisuutta aiheesta

Ehdokkaiden ja eduskuntaan valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2019. Tilastokeskus

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2015. Tilastokeskus

Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi eduskuntavaaleissa 2011. Tilastokeskus

Eduskuntavaalit 2007 ─ ehdokkaiden ja valittujen taustat. Tilastokeskus

Eduskuntavaalit 2003 ─ ehdokkaiden ja valittujen taustat. Tilastokeskus

Eduskuntavaalit. Tilastokeskus
─ vanhempia eduskuntavaalitilastoja

Tilastotietoa ja raportteja kansanedustajista. Eduskunta

Tilastotietoa ja raportteja entisistä kansanedustajista. Eduskunta    

Suomen eduskunta 100 vuotta : osa 5, Kansanedustajan työ ja arki / Juhani Mylly. 2007. 401 s.
─  Myllyn julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Kenen sukupolveen kuulut? : suurten ikäluokkien tarina / Semi Purhonen, Tommi Hoikkala, J. P. Roos (toim.). Gaudeamus, 2008. 319 s.
Purhosen ym. julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Suomalainen elämä : tutkimus tavallisten suomalaisten elämäkerroista / J. P. Roos. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1987. 253 s.
─  Roosin julkaisun saatavuus Eduskunnan kirjastossa

Julkaistu 3.5.2021 12.50
Muokattu 3.5.2021 12.50