Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön

Ajankohtaista EU:n terveyspolitiikassa

Julkaistu 16.11.2018 9:45
Muokattu 16.11.2018 15:08

Ajankohtaista EU:n terveyspolitiikassa

​EU:n terveyspolitiikan tehtävänä on tukea jäsenvaltioita, joiden toimivaltaan terveyden suojeleminen kuuluu. Unionin toimet terveyden suojelun alalla ovat kuitenkin korostuneet viime aikoina muun muassa kuluttajansuojaan, elintarviketurvallisuuteen sekä kemikaalien turvallisuuteen liittyvien kysymysten johdosta. Samalla digitalisaatio ja ihmisten ja tavaroiden liikkuminen ovat herättäneet keskustelua tiiviimmän yhteistyön hyödyistä. Varsinaisina lainsäädäntöasioina toimielimissä käsitellään lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta ja elintarviketurvallisuuteen liittyvien tieteellisten tutkimusten läpinäkyvyyttä. Komissio ilmoitti lisäksi viime viikolla käynnistävänsä arvioinnit kaikkien hormonaalisia haitta-aineita koskevien säädösten ajantasaisuudesta.

Komission viime viikkoisessa tiedonannossa on kyse pitkään odotetusta strategian päivityksestä, josta komissio ilmoitti alun perin viime kesänä hormonaalisia haitta-aineita koskevan kriteeristön hyväksymisen yhteydessä. EU:n kemikaalipolitiikan päivittämistä hormonaalisten haitta-aineiden osalta on vaadittu kansalaisjärjestöjen ja muutamien jäsenvaltioiden taholta, joiden mukaan EU:n nykyisestä substanssikohtaisesta lähestymistavasta olisi siirryttävä kokonaisvaltaisempaan altistumisen vähentämiseen perustuvaan lähestymistapaan. Nykyisen tarkastelutavan ongelmana on pidetty sitä, että markkinoilla olevilla haitta-aineilla voi olla kumulatiivisesti vakavampia seurauksia ihmisten terveyteen, kuin mitä komissio on nykyisellään tunnistanut. Komission uudessa strategiassa näihin huoliin vastataan asettamalla strategian ensisijaiseksi tavoitteeksi ihmisten kokonaisaltistumisen minimoiminen erityisesti raskauden ja murrosiän aikana. 

Mahdolliset lainsäädäntömuutokset saavat kuitenkin odottaa seuraavaa komissiota, sillä komission käynnistämien toimivuustarkastusten on tarkoitus vasta alustaa työtä kartoittamalla muutostarpeita. Valmistelua tehdään komissiossa laaja-alaisesti, koska hormonaalisia haitta-aineita koskeva sääntely on hajautunut muun muassa torjunta-aineita, biosideitä, yleisiä kemikaaleja, lääkinnällisiä laitteita ja vettä koskeviin säädöksiin. Arviointi yhdistyy samalla laajempaan käynnissä olevaan tarkasteluun seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteiden toteutumisesta. Ohjelman yhtenä päätavoitteista on ollut kansalaisten suojelu ympäristöön liittyviltä terveys- ja hyvinvointiriskeiltä.

Huoli kemikaalien vaikutuksesta ihmisten terveyteen oli myös viimevuotisen glyfosaattia koskevan kansalais-aloitteen taustalla, minkä johdosta komissio ehdotti huhtikuussa yleisen elintarvikeasetuksen uudelleentarkastamista. Ehdotuksessa on kyse Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) teettämien tieteellisten tutkimusten läpinäkyvyydestä, jota pyritään parantamaan muun muassa edellyttämällä yrityksiltä enemmän tietoa lupahakemustensa yhteydessä. Parhaillaan toimielinten käsiteltävänä olevasta ehdotuksesta piti äänestää alkuperäisen aikataulun mukaan Euroopan parlamentin täysistunnossa tällä viikolla, mutta toistaiseksi asia on vielä valiokuntakäsittelyssä. Torjunta-aineiden lupamenettelyjen voi kuitenkin odottaa nousevan asialistalle joulukuussa, jolloin viime vuonna toimintansa aloittaneen parlamentin torjunta-aineiden lupamenettelyjä tarkastelevan erityisvaliokunnan oma-aloitemietinnöstä äänestetään valiokunnassa. Luonnoksessa pidetään tarpeellisena lähestulkoon koko torjunta-aineiden lupamenettelyn uudistamista. 

EU-toimia on peräänkuulutettu myös rokotevastaisuuteen puuttumiseksi ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien hillitsemiseksi. Huoli rokotteiden nauttimasta heikosta luottamuksesta ja seuranneista tuhkarokkotar-tuntojen tapauksista nousi EU:ssa poliittiselle asialistalle viime keväänä, jolloin myös komissio suositteli muun muassa kansallisten rokotussuunnitelmien laatimista. Suositukset hyväksytään joulukuussa neuvostossa. Antibi-oottiresistenssin (AMR) torjumisen osalta komissio laati oman suunnitelmansa viime kesänä ja parlamentti otti kantaa asiaan syyskuussa. Parlamentin mielestä toimet eivät vielä sellaisenaan ole riittäviä vaan antibioottien käyttöä pitäisi vähentää muun muassa rajoittamalla niiden myyntiä. Molempien asioiden voisi odottaa olevan tärkeitä seuraavalle EU-puheenjohtajamaalle Romanialle, sillä maan tilanne niin tuhkarokkotartuntojen kuin AMR:n osalta on Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksen mukaan huolestuttava.

EU:n terveyspolitiikasta käydyssä keskustelussa on kyse siitä, mitä terveyspolitiikalla halutaan ylipäätään edis-tää. Yhtenä osa-alueena nykyinen komissio on pitänyt myös lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden saatavuutta, joihin liittyen toimielimet parhaillaan käsittelevät ehdotuksia koskien yhteistä terveysteknologian arviointia sekä lääkkeiden patenttisuojaan ehdotettua poikkeusta, jota on perusteltu muun muassa sillä, että se edistäisi lääkkei-den saatavuutta EU:ssa. Toinen paljon esillä ollut yhteistyön osa-alue koskee digitalisaatiota, jota on haluttu hyödyntää terveystietojen siirtämiseksi maasta toiseen. Keväällä komissio kertoi haluavansa parantaa sähköisten terveystietorekisterien yhteentoimivuutta. Ensimmäisenä askeleena komissio aikoo julkaista tammikuussa kriteerinsä siitä, miten tietoja voitaisiin jakaa.

Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset