Britannian EU-eroneuvottelujen tilannekatsaus

Britannian EU-eroneuvotteluissa on saavutettu varsin vähän edistystä, vaikka muodollisesta eroilmoituksesta on kulunut jo yli puoli vuotta. Koska neuvotteluaika on käymässä vähiin, molemmat neuvotteluosapuolet ovat joutuneet tekemään joitain myönnytyksiä. Britit ovat ainakin periaatteellisella tasolla myöntäneet yhtäältä sen, että heillä on maksuvelvoitteita EU:ta kohtaan eron jälkeenkin ja toisaalta sen, että ero ei tule onnistumaan ilman siirtymäaikaa (ks. esim. pääministeri Mayn Firenzen-puhe). EU on puolestaan joutunut harkitsemaan uudestaan aiemmin edellyttämäänsä tiukkaa jakoa varsinaisiin eroneuvotteluihin ja neuvotteluihin EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta, sillä eroneuvotteluaiheista ainakin Irlannin rajakysymys on sellainen, että sen suhteen on mahdotonta saavuttaa kovin konkreettista edistystä ennen kuin tulevasta suhteesta on sovittu. Eräänlaisena kädenojennuksena Britannialle voi pitää myös lokakuun Eurooppa-neuvoston kokouksen päätöstä käynnistää brittien hartaasti odottamien tulevaa suhdetta koskevien neuvottelujen EU:n sisäiset valmistelut.

Vaikka periaatteellisia myönnytyksiä on tehty, niistä on vielä matkaa siihen, että seuraavien viikkojen aikana eroneuvotteluissa saavutettaisiin sellaista konkreettista edistystä, mikä mahdollistaisi joulukuun Eurooppa-neuvostolle päätöksen siirtyä neuvottelujen toiseen vaiheeseen, eli käynnistää eroneuvottelujen rinnalla neuvottelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta. Pelkästään tulevien viikkojen neuvotteluaikataulusta päättäminen on ollut hankalaa Britannian halutessa siirtyä jatkuviin neuvotteluihin ja EU:n pyrkiessä pitämään kiinni tähän asti noudatetusta neljän viikon välein toistuvien neuvottelukierrosten mallista. Varsinaisista neuvottelukysymyksistä vaikein on edelleen kysymys Britannian jäljellä olevista maksuvelvoitteista EU:ta kohtaan. Yhteisymmärryksen löytyminen sen suhteen riippuu suuressa määrin siitä, mihin Britannian hallitus voi kohtaamiensa sisäpoliittisten paineiden vahvistuessa suostua.

Britannian hallitusta painostavat esimerkiksi useat konservatiivipuolueen merkittävät rahoittajat, joiden mielestä hallituksen pitäisi ennemmin valmistautua siihen, että erosopimusta ei synny ollenkaan kuin tehdä liikaa myönnytyksiä sopimuksen aikaansaamiseksi. Neuvottelujen venyessä on sekä Britannian että EU:n puolella alettu valmistautua tällaisen niin sanotun kovan Brexitin mahdollisuuteen, vaikka molemmat osapuolet jatkuvasti korostavat, että sopimukseen halutaan ja aiotaan edelleen päästä. Näin varmasti todella on, sillä ilman erosopimusta tapahtuva Brexit aiheuttaisi valtavasti ongelmia ja epävarmuutta lukuisilla sektoreilla lentoliikenteestä tiedusteluyhteistyöhön ja kalastuksesta päästökauppaan. Erityisen huolestuttavaa sopimuksen syntymättä jääminen olisi Britanniassa asuvien EU-kansalaisten ja EU27-maissa asuvien brittien sekä Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajan tuntumassa asuvien ihmisten kannalta. Siksi näistä kysymyksistä onkin pyritty sopimaan jo neuvottelujen ensimmäisessä vaiheessa.

Vaikka kysymys erosopimuksen syntymättä jäämisen mahdollisuudesta on ollut viime aikoina paljon esillä, edellä mainittujen kovan Brexitin seurausten pelko luo painetta päästä sopimukseen. Näin ollen lieneekin olennaisempaa pohtia jo sitä, mitä erosopimuksen syntymisen jälkeen tapahtuu, eli mihin päädytään EU:n ja Britannian tulevan suhteen ja siihen johtavan siirtymäajan osalta. Britannian tavoitteena lienee pelkästään sitä varten räätälöity uudenlainen kumppanuusmalli, kun taas EU halunnee mieluiten hyödyntää olemassa olevia malleja, joita on käytössä muun muassa Norjan ja Kanadan kanssa. Siirtymäajan suhteen molemmat osapuolet ovat ilmaisseet haluavansa pitää sen lyhyenä, mutta toisaalta ainakin brittien tavoitteena on, että pitkällisiä neuvotteluja edellyttävä sopimus tulevista suhteista ehdittäisiin saada valmiiksi viimeistään siirtymäajan aikana.

Yksi kiinnostava kysymys neuvottelujen toiseen vaiheeseen liittyen on, säilyykö EU27-maiden eroneuvotteluissa osoittama hämmästyttävä yhtenäisyys vai alkavatko jäsenmaiden kansallisten intressien väliset erot korostua tulevista kauppa- ja muista suhteista neuvoteltaessa. Yhtenä seurauksena EU27:n mahdollisesti toteutuvasta hajaannuksesta on esitetty jopa sitä, että Britannia luopuisi koko EU-erohankkeesta huomatessaan tulevaa suhdetta koskevien neuvottelujen venyvän liian pitkiksi EU27:n ollessa hajallaan. Todennäköisempi syy Brexitin edelleen epätodennäköiselle peruuntumiselle olisi kuitenkin se, että Britannian parlamentti ei hyväksyisi neuvoteltua (tai neuvottelematta jäänyttä) erosopimusta, mikä johtaisi hallituksen kaatumiseen, uusiin vaaleihin ja sellaisen hallituksen muodostumiseen, joka haluaa EU-jäsenyyden jatkuvan.

Brysselin asiantuntijan katsaukset; EU-asiat

Julkaistu 3.11.2017 10:25
Muokattu 7.11.2017 16:22