Kansanedustajat keskustelivat COSAC:issa maahanmuutosta, EU:n tulevaisuudesta ja digitaalisista sisämarkkinoista

​Kansallisten parlamenttien EU-valiokuntien konferenssi COSAC päättyi Tallinnassa tänään. Kaksipäiväisen konferenssin aiheita olivat mm. muuttoliikkeen hallinta, EU:n tulevaisuus ja digitaaliset sisämarkkinat.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja Anne-Mari Virolainen (kok.) alusti puheenvuorollaan päätöspäivän keskustelua laittoman maahanmuuton vastaisista toimista.

”Olemme tehneet jo paljon, mutta toimiemme laajuus ja rahoitus ovat edelleen riittämättömiä”, Virolainen sanoi.

Virolaisen mukaan muuttoliikkeen hallintaan ei ole lyhyen aikavälin ratkaisuja, sillä mm. alikehitys, väestörakenne ja ilmastonmuutos merkitsevät, että suuren mittaluokan muuttoliike tulee jatkumaan vielä vuosia.

Euroopan unioni on arvoyhteisö, jolla on moraalinen velvollisuus pitää perusoikeudet muuttoliikepolitiikkansa ytimessä, Virolainen totesi.

”Meidän on autettava kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia ja tunnistettava kaikkein haavoittuvimmat henkilöt. Tarvitsemme lisää laillisia ja turvallisia väyliä Eurooppaan”, hän sanoi.

Tehokkain tapa hallita muuttoliikettä on puuttua juurisyihin, Virolainen totesi. Avainasemassa on taloudellinen ja demokraattinen kehitys erityisesti Afrikassa. Kehitysavun antamisen ohella EU:n on kiinnitettävä huomiota mm. kauppapolitiikkaan.

”Kyse ei ole asioiden tekemisestä Afrikan puolesta, vaan Afrikan kanssa, tasavertaisina kumppaneina.”

Muuttoliikkeen ulkoiseen ulottuvuuteen panostaminen vähentää painetta EU:n sisäisille toimille, Virolainen huomautti.

”Sisäisten järjestelmiemme on kuitenkin oltava tehokkaita, jotta kykenemme kotouttamaan ne, joilla on oikeus jäädä, ja tunnistamaan ne, jotka aiheuttavat turvallisuusuhkia.”

Palautusten osalta inhimillisin ja järjestäytynein vaihtoehto on tuettu vapaaehtoinen palautus, Virolainen totesi. Tärkeässä roolissa ovat EU:n ja jäsenmaiden tekemät takaisinottosopimukset.

Kansanedustajista myös Kimmo Kivelä (sin.) osallistui muuttoliikekeskusteluun. Kivelä peräänkuulutti kiihkotonta keskustelua maahanmuutosta.

”Aiheesta on kyettävä keskustelemaan leimaamatta. Ihmisarvon ja ihmisoikeuksien puolustaminen on peruskysymys, mutta maahanmuuttoon liittyy paljon lieveilmiöitä, joihin on kyettävä reagoimaan”, Kivelä sanoi.

EU:n tulevaisuus ja digitaaliset sisämarkkinat puhuttivat ensimmäisenä kokouspäivänä

COSAC:in ensimmäisenä kokouspäivänä keskusteltiin mm. EU:n tulevaisuudesta ja digitaalisista sisämarkkinoista.

Sirkka-Liisa Anttilan (kesk.) mukaan EU:n uudistamista on hyvä jatkaa päämiesten antaman Rooman julistuksen ja komission pohdinta-asiakirjojen pohjalta. Kansallisten parlamenttien rooli yhteisten päätösten toimeenpanossa on kuitenkin keskeinen, Anttila muistutti.

Anttila painotti puheenvuorossaan myös jäsenmaiden yhdenmukaisen kohtelun vaadetta ja totesi Suomen odottavan oikeudenmukaista päätöstä meneillään olevista LULUCF-neuvotteluista.

Anne Louhelainen (sin.) nosti digitaalisia sisämarkkinoita käsitelleessä keskustelussa esille sähköisen palveluväylän, jota rakennetaan Suomessa virolaisen X-Road-ratkaisun pohjalta. Hanke on esimerkki toimivasta valtioiden välisestä yhteistyöstä, joka herättää tällä hetkellä laajaa kiinnostusta mm. Keski-Amerikassa, Louhelainen totesi.

COSAC:in tarkoituksena on vahvistaa kansallisten parlamenttien panosta EU-asioiden käsittelyssä mm. tiedonvaihdon ja hyvien käytäntöjen jakamisen avulla. Lisäksi COSAC voi lausua kantansa mistä tahansa asiasta Euroopan parlamentille, EU:n neuvostolle ja komissiolle.

COSAC:in järjestää EU:n puheenjohtajana toimivan jäsenmaan parlamentti. Eduskunta järjestää kokouksen syksyllä 2019.

EU-asiat; Suuri valiokunta; Valiokunnat

Julkaistu 28.11.2017 12:25
Muokattu 28.11.2017 12:30