EU:n koulutuspolitiikan ajankohtaiskatsaus

​Junckerin komissio on halunnut antaa tiukasta talouskuripolitiikastaan tunnetuksi tulleelle EU:lle inhimillisemmät kasvot ja on siksi korostanut voimakkaasti sosiaalisen Euroopan tematiikkaa. Viime vuoden huhtikuussa julkaisemassaan EU:n sosiaalisen ulottuvuuden tulevaisuutta kartoittavassa pohdinta-asiakirjassa se myös ilmoitti haluavansa laajentaa käsitystä sosiaalisesta ulottuvuudesta siten, että siinä painotettaisiin perinteisten taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyskysymysten lisäksi muun muassa koulutusjärjestelmien modernisointia. Tässä hengessä viime marraskuussa allekirjoitetussa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa mainitaan heti ensimmäisenä oikeus opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen. Pilari allekirjoitettiin marraskuussa järjestetyssä sosiaalialan huippukokouksessa, joka sai tällä viikolla jatkoa koulutusalan huippukokouksesta, jollaisia komissio aikoo jatkossa järjestää vähintään joka toinen vuosi.

Panoksenaan sosiaalialan huippukokouksen koulutuspoliittiseen ulottuvuuteen komissio julkaisi marraskuussa tiedonannon eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Koulutusalan huippukokouksen alla viime viikolla se julkaisi puolestaan oppimisen tulevaisuutta koskevan paketin, johon sisältyvät digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma sekä ehdotukset neuvoston suosituksiksi koskien elinikäisen oppimisen avaintaitoja sekä yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämistä. Uusi paketti täydentää paitsi marraskuista tiedonantoa ja sosiaalisten oikeuksien pilaria, myös komission aiempia toimia koulutus- ja nuorisopolitiikan saroilla, kuten kesällä 2016 julkaistua uutta osaamisohjelmaa sekä loppuvuodesta 2016 lanseerattuja Euroopan solidaarisuusjoukkoja.

Digitaalisen koulutuksen, elinikäisen oppimisen ja uusien taitojen korostaminen liittyy pyrkimykseen kehittää koulutusta siten, että sillä pystyttäisiin mahdollisimman tehokkaasti vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Digitaalisten taitojen lisäksi halutaan edistää luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan taitoja (STEM-taidot) sekä yrittäjyys- ja innovointihenkisyyttä. Myös laajaa kielitaitoa pidetään yhtenä uusista avaintaidoista, mistä syystä komissio valmistelee suositusehdotusta, jonka mukaan koululaisten tulisi osata vuoteen 2025 mennessä kahta vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi. Elinikäiseen oppimiseen liittyen komissio on luvannut tehdä tänä keväänä myös varhaiskasvatuksen kehittämistä koskevan aloitteen.

Viime viikolla julkaistu yhteisten arvojen, osallistavan koulutuksen ja opetuksen eurooppalaisen ulottuvuuden edistämistä koskeva suositusehdotus ajaa osittain samoja aktiivisen kansalaisuuden tavoitteita kuin toissa vuonna lanseeratut Euroopan solidaarisuusjoukot, joiden toiminta on jo käynnistynyt, vaikka niitä koskevasta lainsäädännöstä ollaan vasta aloittamassa toimielinten väliset kolmikantaneuvottelut. Aktiivisen kansalaisuuden lisäksi uudella suositusehdotuksella pyritään estämään radikalisoitumista ja vahvistamaan yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä parantamaan medialukutaitoja ja kriittistä ajattelua. Näin ehdotus pyrkii vastaamaan myös viime aikoina paljon huolta herättäneeseen valeuutisilmiöön.

Vaikka opiskelijoiden ja opettajien rajatylittävää liikkuvuutta on jo vuosia edistetty esimerkiksi suositun ja tuloksekkaan Erasmus+ -ohjelman kautta, koulutuksen sisämarkkinat ovat edelleen melko puutteelliset, mikä on osaltaan hidastanut myös työmarkkinoiden yhdentymistä. Tilannetta korjatakseen komissio esitteli marraskuisessa tiedonannossaan ajatuksen eurooppalaisen koulutusalueen luomisesta vuoteen 2025 mennessä. Tiedonantoon sisältyi ehdotuksia liittyen esimerkiksi eurooppalaiseen opiskelijakorttiin, tutkintojen vastavuoroiseen tunnustamiseen sekä eurooppalaisten yliopistojen verkoston luomiseen. Nämä ehdotukset olivat tiedonannossa melko alustavassa muodossa, mutta ainakin tutkintojen tunnustamiseen liittyen komissio on luvannut tehdä tarkemman ehdotuksen vielä tänä keväänä.

Koska toimivalta koulutuspolitiikan alalla on pääosin jäsenvaltioilla, EU:n koulutuspoliittiset toimet ovat usein luonteeltaan pelkkiä strategioita tai suosituksia. EU vaikuttaakin koulutuksen alalla kenties merkittävimmin erilaisten rahoitusohjelmien kautta. Näistä erityisesti Erasmus+ -ohjelman rahoituksen turvaaminen on noussut komissiolle tärkeäksi prioriteetiksi Britannian EU-eron aiheuttaessa leikkauspaineita EU:n budjettiin. Nyt lanseeratun kunnianhimoisen koulutusagendan ja lukuisien koulutuspoliittisten ehdotusten yhtenä tavoitteena lieneekin tarjota lisäperusteluja tulevien vuosien koulutushankkeiden rahoittamiselle loppukeväästä käynnistymässä olevien rahoituskehysneuvottelujen alla.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 26.1.2018 9:45
Muokattu 26.1.2018 9:51