EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021-2027

Julkaistu 9.5.2018 12.05
Muokattu 9.5.2018 12.09

EU:n monivuotinen rahoituskehys 2021-2027

​Komissio antoi viime viikolla odotetun ehdotuksensa EU:n vuoden 2020 jälkeiseksi rahoituskehykseksi. Vaikka etukäteen oli esillä ajatus kehyskauden pituuden muuttamisesta Euroopan parlamentin vaalikautta mukaillen 5- tai 5+5 -vuotiseksi, komissio ehdottaa nyt kuitenkin entiseen tapaan seitsenvuotista kehystä jättäen mahdolliset muutokset kehyskauden pituuteen seuraavan komission harkittaviksi. Britannian EU-eron aiheuttamaan tulojen pienenemiseen ja uusista poliittisista painopisteistä kumpuaviin menopaineisiin pyritään vastaamaan yhdistelmällä leikkauksia ja uusia resursseja. Ehdotuksen mukaan EU:n budjetin koko kasvaisi 1 prosentista 1,11 prosenttiin Brexitin jälkeen jäljelle jäävien jäsenmaiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.

Komission ehdotusta on kritisoitu epäselväksi siltä osin, miten siinä esitetyissä luvuissa on huomioitu inflaation ja Brexitin vaikutukset. Tämän on puolestaan katsottu jättävän epäselviksi esimerkiksi maatalouspolitiikkaan kohdistuvien leikkausten todellisen tason sekä ehdotuksen vaikutukset jäsenmailta perittäviin BKTL-pohjaisiin rahoitusosuuksiin. Useissa jäsenmaissa on kuitenkin saatavilla olevien tietojen pohjalta tehty alustavia arvioita merkittävästäkin rahoitusosuuksien kasvusta. Erityisen suuria vaikutukset ovat niihin nettomaksajamaihin, jotka nauttivat tällä hetkellä jonkinlaista alennusta rahoitusosuuksistaan, sillä komissio ehdottaa myös näistä alennuksista luopumista asteittain uuden kehyskauden ensimmäisten viiden vuoden aikana. On siis odotettavissa, että varsinkin nettomaksajamaat tulevat ajamaan neuvostossa budjetin koon pienentämistä komission ehdottamasta lähemmäs nykytasoa (1 % BKTL:sta). Paineita budjetin koon pienentämiseen lisää se, että komission ehdottamien uusien omien varojen pitäisi muodostaa 12 % budjetin tulopuolesta, mutta omia varoja koskevien ehdotusten toteutuminen on jäsenmaiden vastahakoisuudesta johtuen varsin epävarmaa.

Budjetin koon ja uusien omien varojen lisäksi jäsenmaiden keskuudessa on varauksellista suhtautumista myös komission ehdottamia budjettivarauksia sekä investointien vakautusjärjestelyä kohtaan. Näistä ensimmäisellä komissio haluaa lisätä budjetin joustavuutta kriisitilanteissa. Jäsenmaat ovat aiemmin tyrmänneet tämäntyyppiset ehdotukset minimoidakseen budjetoimattomien varojen määrän kasvun ja säilyttääkseen näin itsellään riittävän kontrollin unionin varainkäytön painotuksiin. Investointien vakautusjärjestelyssä on puolestaan kyse etukäteen paljon keskustelua herättäneestä epäsymmetristen häiriöiden vakautusjärjestelystä, joka komission ehdotuksessa rajataan investointien tukemiseen häiriötilanteista, jotta huolet yhteisvastuun ja jäsenmaiden välisten tulonsiirtojen merkittävästä ja pysyvästä lisääntymisestä vähenisivät. Ehdotus herättää tästä huolimatta kysymyksiä muun muassa siitä, miten tuen tarve käytännössä määriteltäisiin.

Komission ehdotus EU:n rahoituksen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvemmasta keskinäisestä kytkennästä ei herätä jäsenmaissa yhtä laajaa vastustusta kuin aiemmin mainitut ehdotukset. Monet jäsenmaat pitävät ehdotusta jopa varsin tervetulleena muiden käytettävissä olevien välineiden epäonnistuttua varmistamaan oikeusvaltioperiaatteen toteutuminen esimerkiksi Puolassa. Ennakoiden Puolan ja sen liittolaisen Unkarin vastustusta komissio on muotoillut ehdotuksensa niin, että kyse ei ole EU:n arvojen vastaisiin toimiin vaan ainoastaan sisämarkkinoiden toimintaa haittaaviin oikeusvaltioperiaaterikkomuksiin puuttumisesta. Lisäksi ehdotus on tehty varsinaisesta rahoituskehyksestä erillisenä lainsäädäntöehdotuksena, jota ei koske rahoituskehyksestä päätettäessä noudatettava jäsenmaiden yksimielisyyssääntö. Puola ja Unkari eivät siis yksin pysty estämään sen hyväksymistä, mutta voivat uhata estää koko rahoituskehystä koskevan päätöksenteon, mikäli muut maat yrittävät viedä oikeusvaltioperiaatetta koskevan ehdotuksen läpi ilman niiden suostumusta.

Vaikka jäsenmaat yleisesti ottaen vastustavat EU-budjetin kasvattamista, osa niistä on antanut ristiriitaisia lausuntoja vastustaen samalla myös leikkauksia, mikäli kyse on näille maille kansallisesti tärkeistä rahoitusohjelmista (esim. Ranskan maataloustuet). Tämä ja kaikki edellä mainittu ovat vain joitain esimerkkejä rahoituskehysehdotukseen liittyvistä ristiriidoista ja kiistakysymyksistä. Vaikka kokonaiskuva kehysehdotuksen käytännön vaikutuksista hahmottuu kunnolla vasta, kun komissio antaa sektorikohtaisia rahoitusohjelmia koskevat lainsäädäntöehdotuksensa touko-kesäkuun vaihteessa, jo tässä vaiheessa voi pitää varsin epätodennäköisenä, että kehyksestä päästäisiin sopuun komission kaavailemassa aikataulussa eli ennen ensi vuoden eurovaaleja.
 
EU:n monivuotisen rahoituskehyksen valmistelu

Menneet

28.6.2017 Komission pohdinta-asiakirja EU:n budjetin tulevaisuudesta
14.2.2018 Komission tiedonanto erilaisista vaihtoehdoista EU:n pitkän aikavälin talousarvioksi
2.5.2018 Komission ehdotus EU:n rahoituskehykseksi vuosille 2021-2027

Tulevat sektorikohtaiset lainsäädäntöehdotukset

29.5. Euroopan aluekehitysrahastoa, koheesiorahastoa ja yhteisiä säännöksiä koskevat asetusehdotukset
30.5. Sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja arvoja edistävät ohjelmat (Euroopan sosiaalirahasto+, Euroopan globalisaatiorahasto, Erasmus+, Euroopan solidaarisuusjoukot, kulttuuri, oikeudet ja arvot, oikeusala)
31.5. Talous- ja rahaliiton ohjelmat (kuten uudistusten tukiohjelma, investointien vakautusjärjestely ja Perikles)
1.6. Yhteinen maatalouspolitiikka, Euroopan meri- ja kalatalousrahasto ja ympäristö- ja ilmastotoimien Life-ohjelma
6.-8.6. Euroopan strategiset investoinnit (kuten InvestEU, Verkkojen Eurooppa -väline, Digitaalinen Eurooppa ohjelma) ja avaruus, tutkimus ja innovointi (mm. Euroopan horisontti), sisämarkkinaohjelma
12.-14.6. Muuttoliike ja rajaturvallisuus, Euroopan puolustusrahasto, naapurialueet ja muu maailma

Neuvottelujen aikataulu (komission tavoiteaikataulu)

14.5. Komissio esittelee ehdotukset yleisten asioiden neuvostossa
18.-19.10. Eurooppa-neuvosto
13.-14.12. Eurooppa-neuvosto
9.5.2019 Rahoituskehyssopu EU:n huippukokouksessa Sibiussa

Aihealueet
EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset