EU:n toimielinkysymysten ajankohtaiskatsaus

Osana komission valkoisen kirjan pohjalta käytävää EU:n tulevaisuuskeskustelua on puhuttu myös EU:n toimielinten uudistamisesta. Syyskuisessa unionin tilaa käsitelleessä puheessaan komission puheenjohtaja Juncker otti vahvasti kantaa sen puolesta, että uudistukset tehtäisiin nykyisten perussopimusten puitteissa ilman vuosikausia kestäviä vaikeita neuvotteluja uudesta perussopimuksesta. Hän esitti puheessaan useita tältä pohjalta lähteviä uudistusideoita, joista ensimmäisinä ovat konkretisoitumassa talous- ja rahaliittoon liittyvät ehdotukset joulukuun alussa annettavassa EMU-paketissa.

Tulevan EMU-paketin osista toimielinkysymyksiksi voi lukea ehdotukset eurooppalaisen talous- ja finanssiministerin viran perustamisesta sekä Euroopan vakausmekanismin kehittämisestä Euroopan valuuttarahastoksi. Näiden lisäksi komissio aikoo esittää euroaluetta koskevan budjettikohdan sisällyttämistä EU:n yleiseen talousarvioon ja jonkinlaisen euroalueen makrotaloudellisen vakautusjärjestelyn luomista sen puitteissa. Ranskan presidentin tämänviikkoisen puheen perusteella tämänsuuntaiset ehdotukset olisivat saamassa Ranskan tuen, mutta Saksa tuskin on yhtä myöntyväinen nyt, kun Saksan päähallituspuolueena jatkavan CDU:n aiemminkin ilmaisemaa varovaisuutta ruokkii hallitukseen todennäköisesti nousevan liberaalipuolue FDP:n erittäin kriittinen suhtautuminen minkäänlaiseen euromaiden välisen yhteisvastuun lisäämiseen. Tällaiset euroalueen budjettiin liittyvät näkemyserot Ranskan ja Saksan välillä hankaloittanevat myös yleensä ongelmattomampina pidettyjen talousministeri- ja valuuttarahastoehdotusten käsittelyä.

Juncker esitteli puheessaan myös muita kuin EMU:a koskevia toimielinten kehittämiseen liittyviä ehdotuksia. Odottamattomin ehdotus koski Eurooppa-neuvoston ja komission puheenjohtajuuksien yhdistämistä, joka Junckerin mukaan tehostaisi unionin toimintaa ja selkeyttäisi sen johtajuutta, mutta kriitikkojen mukaan hämärtäisi rajaa kahden rooliltaan ja toimivaltuuksiltaan hyvin erilaisen toimielimen välillä. Toinen huomiota herättänyt ehdotus liittyi neuvoston päätöksenteon tehostamiseen siirtymällä määräenemmistöpäätöksiin esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä verotuksen aloilla. Junckerin ehdotukset olisivat toteutettavissa nykyisten perussopimusten rajoissa, mutta vaatisivat hyväksynnän Eurooppa-neuvostolta, jonka voi odottaa suhtautuvan skeptisesti sekä omasta puheenjohtajastaan luopumiseen että jäsenmaiden toimivallan rajoittamiseen strategisesti tärkeillä ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä verotuksen aloilla.

Juncker nosti puheessaan esille myös muutaman kevään 2019 eurovaaleihin liittyvän kysymyksen antaessaan tukensa niin sanotun kärkiehdokasmenettelyn jatkamiselle sekä ylikansallisten vaalilistojen luomiselle. Kärkiehdokasmenettelyn jatkomahdollisuudet riippuvat siitä, onko Eurooppa-neuvosto valmis sitoutumaan siihen, että se esittää vaalien jälkeen komission puheenjohtajaksi vaaleissa parhaiten menestyvän poliittisen ryhmän etukäteen ilmoitettua ehdokasta. Ylikansallisten vaalilistojen perustaminen riippuu puolestaan ensinnäkin siitä, esittääkö Euroopan parlamentti niitä omaa tulevaa kokoonpanoaan koskevassa esityksessään, ja toiseksi siitä, hyväksyykö neuvosto tällaisen esityksen. Parlamentin esitystä valmistelevassa valiokunnassa käsiteltävänä olevan mietintöluonnoksen mukaan osa Britannian EU-eron myötä vapautuvista meppipaikoista jaettaisiin muiden jäsenmaiden kesken ja osa jätettäisiin ikään kuin varastoon, mikäli myöhemmässä vaiheessa halutaan ottaa ylikansalliset listat käyttöön. Siinä missä Junckerin lisäksi myös Ranskan presidentti Macron on ilmaissut vahvaa tukea ylikansallisille listoille, pienet jäsenvaltiot suhtautuvat niihin kriittisesti peläten, että koko Euroopan kattavilta listoilta valittaisiin lähinnä suurista jäsenvaltioista kotoisin olevia ehdokkaita.

Komissio antoi ensimmäiset toimielinten uudistamista sivuavat konkreettiset ehdotuksensa Junckerin puheen jälkeen julkaistussa demokratiapaketissa, jolla ehdotetaan muutoksia eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ja poliittisten puolueiden rahoitukseen. Eurooppalaista kansalaisaloitetta halutaan muuttaa niin, että jo 16-vuotiaat voisivat tukea aloitteita ja että aloitteet voisi myös allekirjoittaa sähköisesti. Poliittisten puolueiden rahoitusta koskevilla ehdotuksilla pyritään puolestaan ehkäisemään rahoituksen väärinkäyttöä sekä kytkemään rahoitus tiiviimmin puolueiden todelliseen edustukseen kasvattamalla sitä osuutta määrärahoista, joka kohdennetaan vaaleissa saatujen äänimäärien perusteella. Demokratiapaketin ehdotuksista keskusteltiin tällä viikolla Euroopan parlamentin AFCO-valiokunnassa, jossa kansalaisaloite-ehdotusta kritisoitiin kunnianhimon puutteesta sen jättäessä huomiotta parlamentin aiemmin tekemät ehdotukset kansalaisaloitteen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Puoluerahoituksen muutosehdotus sai kritiikkiä lähinnä pienten puolueiden edustajilta ja euroskeptikoilta, jotka syyttivät sitä suurten perinteisten valtapuolueiden suosimisesta.

EU-asiat; Brysselin asiantuntijan katsaukset

Julkaistu 29.9.2017 11:15
Muokattu 29.9.2017 13:39